Mylly-taiteilijayhteisö etsii vaihtoehtoja

Yhdistyksen koordinaattorin Erno Säisäsen mukaan Myllyn toiminta jatkuu Kuopion Rouvasväenyhdistys ry:n omistamissa tiloissa kunnes kerrostalo puretaan. Vuonna 1860 perustettu Rouvasväenyhdistys on perustamisestaan lähtien edistänyt ja tukenut käsityötä, käsi- ja taideteollisuutta, muotoilua, kulttuuria, taidetta ja luovia toimialoja sekä hyvinvointia.

Rouvasväenyhdistyksen perustaman Kuopion muotoiluakatemian säätiön käsityökoulu aloitti jo vuonna 1884.

– Tämä loi perustan Kuopion Muotoiluakatemialle, joka vastasi Savonia-ammattikorkeakoulun muotoilun ja viestinnän koulutuksesta vuoden 2014 loppuun asti.

Säisänen kehuu, että uusissa tiloissa on hyvä valo työskennellä ja keskinäinen yhteishenki on hyvä. Kaikki asiat on rakennettu yhdessä talkoilla.

– Olemme yhteen hitsautunut porukka. Toimintaamme ovat tervetulleita kaikki asiasta kiinnostuneet.

Säisänen tuli yhdistyksen palvelukseen vuosi sitten keväällä kärkihankeapurahan turvin. Hän valmistui taiteensosiologiksi Joensuun yliopistosta vuonna 2006.

– Taide on sosiaalista toimintaa, osa sosiaalisen olemisen tapaamme, siinä on aina myös sosiaaliset rakenteet. Taiteensosiologia tutkii taideteosten lisäksi kaikkea sitä yhteisöllistä toimintaa, joka tekee taiteen mahdolliseksi yhteiskunnassa, kuten tuotantoa, välitystä, vastaanottoa ja kulutusta. Myös taiteen ja kulttuurin yhteiskunnallinen sääntely on taiteensosiologian tähtäimessä.

Myymätönkin teos on tärkeä

Myllyn toiminnassa on mukana parisenkymmentä jäsentä. Kun yhdistykseltä vuokraa työtilan, täytyy liittyä myös yhdistyksen jäseneksi.

– Meillä on tilaa vuokrattavana miltei loputtomasti käsityöläisille, muotoilijoille ja taiteilijoille. Vuokraamme myös kokoustiloja edulliseen hintaan. Sijaintimme Piispankadun ja Kuninkaankadun korttelissa on keskeinen.

Kaupunki myöntää yhdistykselle pienen apurahan vuosittain. Kaupungin kanssa on ollut hyvä ja sujuva yhteistyösuhde.

– Tiedostamme toistemme tärkeyden ja merkityksen. Jos kulttuuri ja taide voivat hyvin, myös kaupunki voi hyvin.

Säisänen myöntää, että yhdistyksen rahoitus on kerättävä pienistä puroista, koska milloinkaan maailmassa ei ole tilanne taiteen ja taiteilijoiden kannalta helppo.

– Ammattilaisuuden synnyttäminen on yksi keskeinen tehtävämme ja päämäärä. Luovilla aloilla ei bisnesmenestys tule koskaan suoraan heti mistään. Taiteellisia kokeiluja ei voi asettaa taloudellisen tuottavuuden varaan.

– Kuitenkin merkitysten rakentajana kokeileva taide on tärkeää. Teos on aina tärkeä vaikkei se ei myykään heti. Tästä on taiteen historiassa lukuisia esimerkkejä.

Kokeileva galleria

Myllyn jäsenten haaveena on perustaa galleria, jossa kaupallisuus ei olisi päällimmäisenä lähtökohtana, vaan se olisi vapaamuotoinen ja kokeileva.

– Se olisi hyvä taiteellinen testilaboratorio. Tällaisessa yhteisössä tämä voi olla jopa mahdollista toteuttaa.

Säisänen huomauttaa, että tänä päivänä luovilla aloilla ajatellaan ja suunnitellaan aktiivisesti tulevaisuutta.

– Toisen kesänäyttelymme nimesimme Arjeksi. Kyseisen teeman tiimoilta kyselimme, onko arki kuvataiteilijan pahin vihollinen vai inspiraation lähde. Jotta arki ei musertaisi taiteilijoita ja luovien alojen yrittäjiä, Myllyn yksi päätehtävä on tukea jopa mahdottomiltakin vaikuttavia hankkeita, luoda mahdollisuuksia jatkuvaan ammatilliseen kehittymiseen sekä luoda hyvät mahdollisuudet näyttelytoimintaan.

Säisänen huomauttaa, että jos arki rusentaa taiteilijan, tuskin se tarjoaa suuria iloja myöskään muille kansalaisille. Arki-näyttelyssä tarkasteltiin myös mies- ja naistaiteilijoiden asemaa.

– Kuten Kristiina Korpela totesi työstään Muuan kattaus, miespuoliset sankaritaiteilijat ovat perinteisesti saaneet tehdä työtään vapaina arjen huolista, kun taas naisilla on ollut kaiken luomisen keskelläkin pöytä katettavanaan. Sukupuolten välisen tasavertaisuuden saavuttamiseen on myös taiteen kentillä paljon tehtävänä, ja se on myös yksi Myllyn suurista tavoitteista, Säisänen toteaa.