Hiilellä lastattu tavarajuna viheltää, kun se ohittaa punaisesta tiilestä rakennetun asemarakennuksen. Laiturin vieressä seisovassa kyltissä lukee Boggabri, Uusi Etelä-Wales, Australia. Osavaltion pääkaupunkiin Sydneyyn on matkaa viisisataa kilometriä.
Boggabrissa asuu alle tuhat ihmistä. Siellä ei ole Sydneyn neonvärejä tai kultaisia hiekkarantoja, vaan teemaväri on musta. Hiilenmusta.
Kylän lähistöllä on kolme kaivosta, joten hiiltä kuljettava tavarajuna on rautatiellä paljon yleisempi näky kuin matkustajajuna, joka pysähtyy Boggabrin asemalla vain kaksi kertaa päivässä.
Boggabrissa auto onkin välttämätön. Monet ajavat japanilaisvalmisteista valkoista lava-autoa – joka toinen paikallisen pubin ohi ajava auto on nimittäin sellainen.
Pubissa parrakkaat miehet katsovat telkkarista perjantai-illan aussifutisottelua. He ovat pukeutuneet huomioväreissä hehkuviin työtakkeihin ja rautakärkisiin turvakenkiin. Hiilikylässä ei hienostella.
Baarin takapihalla istuu Josh Baird, joka on juuri saanut työpäivänsä päätettyä kaivoksella.
– Ajan rekkaa hiilikaivoksella. Teen noin 50-tuntista työviikkoa. Voin sanoa sen verran, että palkat ovat kaivoksella aika suuria, Baird sanoo.
Bairdin vieressä istuva työkaveri Lisa Richardson nyökyttelee.
– Minä olen valmistunut sairaanhoitajaksi, mutta juuri palkkatason takia olen töissä kaivoksilla, Richardson kertoo.
Baird näkee työssään myös muita hyviä puolia.
– Pidän kaivosten yhteishengestä. Olemme siellä kuin yhtä suurta perhettä.
Kylät elävät hiilestä
Hiilikaivokset ovat merkittävä työnantaja, sillä Australian tilastokeskuksen mukaan ne työllistivät viime tilikaudella noin 39 000 ihmistä. Vuoden 2013–2014 tilivuoteen verrattuna työpaikkoja oli alalla kuitenkin lähes kymmenen prosenttia vähemmän. Parhaimmillaan kaivoksilla oli yli 45 000 työntekijää tilikaudella 2011–2012.
Boggabrissa ja monissa muissa kylissä ei ollut riittävästi asuntoja, kun työntekijät muuttivat kaivosten perässä vuosikymmenen vaihteessa. Siksi Uuden Etelä-Walesin kaivospaikkakunnille on rakennettu työntekijöiden parakkiasuinalueita, jotka ovat kuin kyliä kylien sisällä.
Kolme kilometriä Boggabrin kylän keskuksen ulkopuolella sijaitsevassa parakkikylässä asuu noin sata kaivosmiestä. Parhaimpina vuosina se majoitti yli 500 asukasta. Resortissa on kaikki palvelut ravintolasta kuntosaliin – se on kuin kahden tähden lomakeskus, jossa kukaan ei ole vapaalla.
Kaivokset ovat tuoneet syrjäisille paikkakunnille vaurautta. Kaivosyhtiöt kiillottavat julkikuvaansa yhteisöprojekteilla: Boggabrissa on muun muassa rakennettu hiilifirmojen rahoittamia viheralueita.
Maailman vilkkain hiilisatama
Junat kuljettavat Etelä-Walesista louhitun hiilen lopulta rannikolle, Newcastleen, joka on 180 kilometrin päässä Sydneystä. Newcastlen satamassa hiili lastataan rahtialuksiin, jotka jatkavat matkaansa valtameren yli Itä-Aasian satamiin, erityisesti Japaniin, Koreaan ja Kiinaan.
Newcastlesta kuljetetaan enemmän hiiltä kuin mistään muusta satamasta maailmassa: viime vuonna määrä oli yli 150 miljoonaa tonnia.
Australia vie hiiltä toiseksi eniten koko maailmassa ja se on maailman viidenneksi suurin hiilentuottaja. Viime tilikaudella Australiassa louhittiin yli 445 miljoonaa tonnia hiiltä, josta noin 88 prosenttia meni vientiin. Australian teollisuus-, innovaatio- ja tiedeministeriön ennusteen mukaan vienti tulee kasvamaan hieman tulevaisuudessa.
Vertailun vuoksi Suomeen tuotiin vuonna 2014 päälle 4 miljoonaa tonnia hiiltä.
Huhtikuussa Newcastlen satamassa ei kuitenkaan liikkunut yhtään alusta. Break Free from Fossil Fuels -ryhmä esti kajakeilla ja veneillä rahtilaivojen liikenteen satamassa. Myös satamaan johtava rautatie tukittiin.
Paikalla oli yli tuhat mielenosoittajaa, jotka vaativat tekoja ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi ja siirtymistä saastuttavasta hiilestä uusiutuvaan energiaan.
– Newcastlen asukkaana tiedän, että kaupunki rakennettiin hiilellä, mutta tulevaisuudessa sen ei tarvitse olla niin. Hallituksen tulee tehdä suunnitelma, miten hiilestä riippuvaisille alueille voidaan rakentaa uudenlaisia talousmalleja, mielenosoitukseen osallistunut Nicola Bowskill sanoi 350.org-ympäristöjärjestön tiedotteessa.
Ministeri kannattaa uusiutuvia
Mielenosoitus järjestettiin toukokuussa Australian parlamenttivaalien alla ja sen tarkoitus oli tuoda ilmastonmuutos mukaan vaalikeskusteluun. Australian valtamediassa mielenosoitus ei kerännyt juurikaan sympatiaa, eikä ilmastonmuutos lopulta ollut kahden suurimman puolueen agendalla parin kuukauden vaalikampanjan aikana.
Heinäkuun viimeisellä viikolla Australian vastanimitetty energia- ja ympäristöministeri, liberaalipuolueen Josh Frydenberg väläytti kuitenkin The Guardian Australia -lehden haastattelussa, että maa on tekemässä käännöksen kohti uusiutuvaa energiaa.
– Tavoitteenani on saavuttaa edullinen, luotettava ja helposti saatavilla oleva energiapaketti, kun siirrymme kohti uusiutuvan energian tulevaisuutta, Frydenberg sanoi Guardianille.
Vaikka Australia vie suurimman osan louhimastaan hiilestä, maan energiantuotannossa hiilen osuus on edelleen noin 60 prosenttia. Vielä kymmenen vuotta sitten se oli kymmenen prosenttia enemmän.
Ympäristöjärjestöt ovat kritisoineet vuosia hallituksen hiileen nojaavaa energiapolitiikkaa. Ne ovat kampanjoineet aurinko- ja tuulivoiman puolesta, sillä Australialla on siihen valtava potentiaali maantieteellisen sijaintinsa vuoksi.
Australia on sitoutunut Pariisin ilmastosopimuksen päästötavoitteisiin. Asiantuntijat ovat kritisoineet Australian hallituksen ohjelmaa päästöjen vähentämiseksi, koska sitä pidetään kalliina, eikä sen uskota olevan riittävän tehokas kansainvälisten tavoitteiden saavuttamiseksi.
Hallituksen tavoitteena on vuoteen 2020 mennessä vähentää päästöjä viisi prosenttia vuoden 2000 lukemaan verrattuna. Australia tuottaa 1,3 prosenttia maailman kasvihuonekaasuista, mikä tekee siitä maailman viidenneksitoista suurimman kasvihuonekaasujen päästäjän.
Hiilikaivokset hiipuvat
Viheltääkö hiilijuna enää tulevaisuudessa Boggabrin asemalla? Lastataanko rahtilaivoihin Newcastlen satamassa seuraavaksi aurinkopaneeleita?
Hiilen maailmanmarkkinahinta on heikentynyt ylituotannon ja vähenevän kysynnän takia. Vuonna 2011 hiilen hinta oli noin 120 Yhdysvaltain dollaria tonnilta, mutta viime vuonna sen arvo oli enää 56 dollaria. Tämän seurauksena monien velkaantuneiden kaivosten toiminta on pysähtynyt.
Hiilen kulutus on vähentynyt pitkälti Kiinan heikentyneen kysynnän seurauksena. Vuonna 2014 hiiltä kulutettiin maailmassa 1,4 prosenttia edellisvuotta vähemmän. Vuonna 2015 laskua kertyi noin kolme prosenttia.
Hiilibuumi on hidastunut Australiassa. Viime tilikaudella hiilikaivostoiminnan kokonaistuotto oli 43 miljardia Australian dollaria. Lasku on ollut jyrkkä, sillä vielä tilivuonna 2011–2012 kokonaisarvo oli 64 miljardia Australian dollaria.
Kehitys voi olla kuolinisku monelle Boggabrin kaltaiselle pienelle paikkakunnalle, jossa kaivostyöntekijöiden osuus asukkaista on merkittävä.
Boggabrissa asuvat Josh Baird ja Lisa Richardson eivät ole kuitenkaan huolissaan työpaikkojensa puolesta. He uskovat töitä riittävän vielä pitkään.
Hiilenkulutus kuitenkin vähenee maailmalla, ja Australiassa siirtyminen uusiutuvaan energiaan on jo käynnissä – ainakin jos ministerin lausuntoon on luottamista.
– Hiilen käyttö energianlähteenä Australiassa vähenee, eikä se ole huono asia, Frydenberg sanoi Guardianille.
uutiskirje 
