Työmarkkinaneuvos Pekka Peltola sanoo maanantaina Aamulehdessä, että häntä on naurattanut, kun hallitus puhuu työajan pidentämisestä tuottavuusloikkana.
– Se on ihan naurettavaa, koska tuottavuus alenee, kun työaikaa pidennetään, Peltola huomauttaa.
Peltola johti 1990-luvulla työaikakokeiluja työministeriössä. Suosittu malli oli 6+6 eli yksi kahdeksan tunnin työpäivä jaettiin kahdeksi kuuden tunnin vuoroksi.
Kansan Uutisissa kerrottiin 19 vuotta sitten neljästä mallista jakaa työtä toisin kunnissa.
Työaikakokeilut tuottivat pääosin hyviä tuloksia, mutta 2000-luvulle tultaessa ne haudattiin. Kilpailukykysopimus päinvastoin pidentää suomalaisten työaikaa ensi vuodesta lähtien. Ruotsissa lyhentämiskokeilut jatkuvat.
Arkistojuttu alkaa tästä
Laajin kokeilu jakaa työaikaa toisin on tällä hetkellä käynnissä Suomen kunnissa. Työministeriön tukemassa kokeilussa on mukana 20 kuntaa ja kaupunkia. Työnjakamisen piirissä on runsaat 1 800 henkilöä, joista työllistettyjä on 480.
Ensi vuoden loppuun asti jatkuvassa kokeilussa sovelletaan pääosin 6+6 -tunnin työaikamallia.
Vasemmistoliiton eduskuntaryhmä on tuottanut kuntakokeiluista Työtä jakoon -nimisen aineiston. Siinä esitellään yksityiskohtaisesti neljän kaupungin työaikakokeilut ja mukana on jo alustavia kokemuksiakin.
Työministeriö teettää kokeiluista tutkimuksen Jyväskylän yliopistossa. Sen on määrä kertoa, voidaanko tuloksellisuutta kasvattaa julkisissa palveluissa työaikaa lyhentämällä ja uudelleenorganisoimalla.
Liiketaloudellinen tutkimuslaitos julkisti jo viime vuonna raportin työnjakamisen ei rahassa mitattavista vaikutuksista. Sen mukaan jakamisesta hyötyvät kaikki osapuolet.
Työntekijöiden rasitus ja stressi vähenevät ja työttömät saavat töitä.
Työyhteisölle ongelmia voi tulla lisääntyvästä neuvonnasta ja työhön opastuksesta, mutta rasituksen väheneminen on tässäkin kompensoijana.
Työnantaja hyötyy palvelutason ja tuottavuuden paranemisesta. Tauot vähenevät ja työn intensiivisyys sekä työssä jaksaminen paranevat.
Asiakkaat taas saavat parempaa palvelua ja palveluja on saatavilla pitempään. Erityisesti vanhustenhuollossa on tärkeää, että palveluaikoja voidaan sijoittaa iltoihin, öihin ja viikonloppuihin.
Lähes kaikissa kokeilukunnissa 6 tunnin työpäiviin siirtyminen on merkinnyt myös palkan alenemista, mutta ei samassa suhteessa työpäivän lyhenemisen kanssa. Palkan suhteellinen nousu onkin herättänyt arvostelua toisten työntekijöiden keskuudessa.
Uusille työntekijöille maksetaan yleensä 6 tunnin työstä 6 tunnin palkka.
Kemissä ansio aleni prosentin
Kemin kotipalvelun työaikakokeilu oli yksi maan ensimmäisistä vuonna 1996. Sen tuloksia on KU:ssa esitelty useaan otteeseen, joten siitä vain lyhyesti.
Kolmen uuden työntekijän palkkaamisen kustannuksia kaupungille on pidetty kohtuullisina. Kun otetaan huomioon sairauspoissaolojen huima alenema ja asiakasmaksutulojen kasvu, niin vuosikustannukseksi yhdestä palkatusta jäi 45 511 markkaa.
Työaikaansa lyhentäneiden työntekijöiden vuosiansiot alenivat yhden prosentin. Heidän peruspalkkansa säilyi ennallaan, mutta ilta- ym. lisistä luovuttiin.
Kunnallinen Työmarkkinalaitos leimasi aluksi Kemin kokeilun idioottimaiseksi, mutta elokuussa 1996 se jo suositti työnjakamista kunta-alalla.
Nyt Kemissä on käynnissä työministeriön tukema kokeilu, jossa elokuun alussa oli mukana 164 vanhaa työntekijää ja 56 uutta. Tavoitteena on kustannusneutraali sopimus, koska valtio maksaa puolet uusien työntekijöiden palkoista ja työnantajamaksuista.
30 tunnin työviikkoa tekevien palkkaa on alennettu noin 10 prosentilla. Osa henkilöstöstä tekee 6 tunnin työpäivää, osa 4-päiväistä työviikkoa ja osa on 3 viikkoa töissä ja viikon vapaalla.
Espoossa mukana 50 työntekijää
Espoossa 6+6 -kokeilussa on mukana 50 kaupungin työntekijää ja 29 työllistettyä työtöntä.
Tavoitteena kokeilussa on mm. tuottavuuden kasvu, asiakastyytyväisyyden lisääminen, vanhojen työntekijöiden työkunnon parantaminen ja työllistettyjen pysyvä työllistyminen kokeilun jälkeen.
Esimerkiksi hammashuollossa kokeilussa on mukana 10 hammaslääkäriä ja 10 hammashoitajaa sekä työllistettyinä 6 hammaslääkäriä ja -hoitajaa. Kaupungissa arvioidaan, että työtä jakamalla voidaan lisätä iltapalveluja ja hoitaa kaupungin palvelujen piirissä aiemmin yksityiseen hammashuoltoon ohjattuja.
Kalliiden laitteiden käyttöaika pitenee ja jonotusajat lyhenevät.
Lasten päivähoitoon kokeilun odotetaan tuovan joustavuutta vanhempien työaikojen mukaan mm. mahdollisuudella järjestää iltahoitoa.
Espoon ensimmäisten havaintojen mukaan tarvetta olisi monipuolisempiin työaikamuotoihin. 6+6 -mallia pidetään terveydenhuollossa jäykkänä ja sen rinnalle kaivataan mahdollisuutta esim. 4-päiväiseen työviikkoon.
Jyväskylässä työllistyi 18
Jyväskylässä 6+6 -kokeilussa mukana on 53 työntekijää kotihoidosta, hammashuollosta ja lasten päivähoidosta. Kuuden tunnin työstä maksetaan kahdeksan tunnin palkka, mutta ei lomarahaa. Kokeiluun osallistuvat saavatkin 17 prosenttia enemmän palkkaa kuin tehdyt työtunnit sopimusten mukaan edellyttäisivät.
Palkan säilyminen ennallaan oli ammattijärjestöjen ehdoton vaatimus.
Työllistettyjä Jyväskylässä on 18.
Ensimmäisten jyväskyläläishavaintojen mukaan kuuden tunnin työaikajärjestely saattaa yleistyä kunta-alalla, mutta ei kahdeksan tunnin palkalla.
Halukkaimpia työnjakamiseen olivat sosiaalitoimen työntekijät.
Joensuussa ylitarjontaa
Joensuussa kokeiluun oli enemmän tarjokkaita kuin voitiin ottaa mukaan. Kaikkiaan kaupungissa tulee työtään jakamaan 85 työntekijää toimistotehtävistä, nuorisotoimesta, fysioterapiasta, kotipalvelusta, kirjastosta, päiväkodeista, terveyskeskuksen laboratoriosta ja vuodeosastoilta.
Mukana olevat saavat 90 prosenttia kokoaikatyön palkasta. Kolmea työnjakajaa kohti palkataan yksi sijainen, joten määräaikaisen työpaikan saa 17 työtöntä.
Joensuun kokeilu laajenee täyteen mittaansa vasta syksyn aikana.
uutiskirje 
