Vasemmistoliiton työelämäfoorumin yhteydessä järjestetty JHL:n vasemmiston vaalistarttitapahtuma keräsi yli 50 ehdokasta eri puolilta maata.
JHL:n toimialajohtaja Teija Asara-Laaksonen muistutti ehdokasjoukkoa vasemmiston ja sitoutumattomien hyvästä vaalimenestyksestä vuoden 2012 vaaleissa.
– Saimme viime vaaleissa hyvän tuloksen. Kannatuksemme nousi 25,4 prosentista 29,2:een, jolla saimme 36 paikkaa. Nyt meillä on kaikki mahdollisuudet vahvistaa asemiamme liitossa. Määrävähemmistöön 33,3:een meillä on enää aika pieni matka, hän sanoo.
Kenenkään palkkaa ei voi alentaa, mutta palkan voi jäädyttää.
Uudella ensi maaliskuussa valittavalla edustajistolla riittää töitä. Asara-Laaksonen muistutti tulossa olevasta valtavasta toimintaympäristön muutoksesta, minkä vuoksi JHL:n edunvalvontaakin ollaan nyt vahvistamassa.
Muutoksia tulee monelta suunnalta. JHL:n jäsenkuntaan vaikuttaa suuresti sote- ja maakuntauudistukset.
– Sen myötä koko julkinen sektori menee uusiksi, Asara-Laaksonen toteaa.
Muutoksia tulee hänen mukaansa myös liiton jäsenkehityksen kautta.
– Järjestäytymiseen ja järjestämiseen on panostettava. Ja on laitettava järjestökoneisto kuntoon.
Miten solidaarisuus näkyy tulevissa sopimuksissa?
Kolmas sopeutumista vaativa muutos tulee Asara-Laaksosen mukaan työnantajan suunnalta.
– Tämä muutos on valtava. Vaikka keskitetyt ratkaisut ovat taanneet työrauhan ja maltilliset ratkaisut, EK ei siltikään enää halua sopia asioista yhdessä. Nyt ollaan siirtymässä liittokohtaisiin sopimuksiin.
Hän kysyy, miten tätä sopimista jatkossa koordinoidaan ja miten solidaarisuus näkyy.
– On meistä kiinni, millaiset voimasuhteet liitoissa on, Asara-Laaksonen lisää.
Hän korostaa, että solidaarisuuteen perustuva Suomen palkkamalli ei synny itsestään.
– Suomen palkkamallia ei tarvita, jos se ei edistä samapalkkaisuutta ja jos siinä ei ole elementtejä, jotka mahdollistavat palkkatasa-arvon.
Minimipalkka tärkeä
JHL:n edustajiston toinen varapuheenjohtaja, pomarkkulainen perhepäivähoitaja ja pääluottamusmies Jaana Heininen on yksi vasemmiston ehdokas. Hän aikoo omassa vaalityössään puhua minimipalkasta.
– Kuulun itse ammattiryhmään, joka ei ansaitse edes 1700 euroa kuussa, vaikka teen töitä kokoaikaisesti, hän sanoo. Hän muistuttaa, että perhepäivähoitajan palkkaan vaikuttaa lapsiryhmän koko. Jos lapsia on vähän, palkkakin pienenee.
Kunta-alan pienipalkkaisimpiin kuuluu perhepäivähoitajien lisäksi siistijät. Palkoissa on toki kuntakohtaisia eroja.
Heininen pitää tärkeänä, että myös Suomi noudattaa Euroopan sosiaalisen peruskirjan 4.1 artiklan mukaista kohtuullista palkkaa, joka on kuukausitasolla 1700 euroa. JHL:n vasemmisto on määrittänyt minimipalkkatason tämän artiklan mukaan. Vasemmistoliiton 10 euroa tunnilta minipalkka johtaa kutakuinkin samaan kuukausipalkkaan.
Ulkoistettu sote synnytti kahdet palkat
Jämsästä JHL:n edustajistoon pyrkii lähihoitaja Marja-Liisa Juven. Hän on JHL:n hallituksen jäsen ja pääluottamusmies Jämsän terveydessä, joka on osa Pihlajalinna-konsernia.
Sairaanhoito ja perusterveydenhuolto on Jämsässä ollut yksityistettynä jo aikaisemmin. Reilun vuoden ajan koko sote viranomaistehtäviä lukuun ottamatta on ollut yksityisen Pihlajalinnan hoidossa.
Kunnan palkkalistoilta Pihlajalinnaan on siirtynyt noin 450 kaupungin työntekijää. Suoraan Pihlajalinnaan palkattuja on tällä hetkellä vajaa sata. Eroa kuukausipalkassa voi olla Juvenin mukaan noin 300 euroa. Huonommin palkattuja ovat yksityisen sosiaalipalvelualan sopimuksen ja terveyspalvelualan sopimuksen mukaan palkkaa saavat.
Juven kertoo, että siirtymisvaiheessa JHL yritti vaikuttaa työsuhteen ehtoihin. Siirtosopimuksella saatiinkin sovittua kompensaatiota lomapäiviin, mutta palkkauksen ja lisäeläkkeen epäkohdat ovat yhä korjaamatta.
– Ongelma on tälläkin hetkellä se, että uusille työntekijöille tehdään työsopimus yksityisen puolen tessien mukaan, jolloin lähtöpalkka on paljon pienempi kuin kv-tessissä.
Juven kertoo, että järjestöt ovat jo vuoden ajan pyytäneet työnantajaa käynnistämään harmonisointineuvottelut.
– Olemme esittäneet, että Jämsän terveys ottaisi lisäeläketurvan sen ansainneille. Näin ei mitä ilmeisimmin tule kuitenkaan käymään. Seuraava vaihe onkin vaikuttaa vielä kerran kuntapäättäjiin, jotta kaupunki myöntäisi virka- ja työvapaata koko sopimuksen ajaksi, jolloin lisäeläkeoikeus säilyisi siihen oikeutetuilla, Juven selvittää.
– Pihlajalinnalla on kyllä kirjoissa ja kansissa arvot, joiden mukaan samasta työstä kuuluu sama palkka. Siellä on myös naisten ja miesten välinen palkkatasa-arvo. Mutta nämä eivät ole vielä muuttuneet lihaksi, Juven sanoo.
Onko Jämsä esimerkki siitä, mitä soteuudistus tuo muihinkin kuntiin?
Juvenin mukaan on suuri vaara, että palkat laskevat muuallakin soten myötä.
– Kenenkään palkkaa ei voi suoraan alentaa, mutta palkan voi jäädyttää.
Pihlajalinnassakin palkkojen harmonisointi, jos se toteutuu, on Juvenin arvion mukaan sitä, että kv-tessin mukaisesti palkattujen palkat eivät nouse – tämä ei koske yleiskorotuksia – niin kauan kuin tuo 300 euron ero on hävinnyt.
Esimiehet käyttävät hyväksi tietämättömyyttä
Tampereen vaalistarttiin osallistui myös helsinkiläinen Irina Zlobina. Hän työskentelee laitoshuoltajana Auroran sairaalassa, joka on Helsingin sosiaali- ja terveysviraston alainen.
Zlobina on sote-viraston JHL- läisten laitoshuoltajien luottamusmies. Laitoshuoltajia on sote-virastossa kaikkiaan 600. Heistä noin 400 on järjestäytyneitä. Zlobina on JHL: pääkaupunkiseudun maahanmuuttajajaoksen Kamujen varapuheenjohtaja.
Edustajistoon ehdolla oleva Zlobina haluaakin kantasuomalaisten lisäksi ajaa myös maahanmuuttajataustaisten työntekijöiden asioita.
– Maahanmuuttajataustaiset työntekijät tuntevat aika huonosti työehtosopimuksen. Ja usein myös pelkäävät kysyä, Zlobina kertoo.
Kun suomalaisen työelämän sääntöjä ei tunne, ei tiedä esimerkiksi sitä, milloin työssä pitää voi taukoja. Tai tunnollinen työntekijä voi esimerkiksi tulla töihin jo ennen varsinaisen työajan alkua, jotta hän ehtisi hoitaa kaikki työt.
– Hän ei tiedä esimerkiksi sitä, että vakuutukset eivät kata virallisen työajan ulkopuolella sattunutta työtapaturmaa, Zlobina sanoo.
Tällaisiin kysymyksiin luottamusmies yrittää puuttua.
– Ja yritämme lisätä työntekijöiden tietämystä suomalaisesta työelämästä ja työehtosopimuksista sekä kertoa että työssä on sekä oikeuksia että velvollisuuksia.
Kamut- jaoksen maahanmuuttajat saavat kaipaamansa tietoa työmarkkina-asioista.
uutiskirje 