WWF:n mukaan maiden on kiristettävä päästövähennyslupauksiaan jo vuonna 2018.
Maanantaina alkavassa Marrakechin ilmastokokouksessa keskitytään kysymyksiin uuden sopimuksen toimeenpanosta. Vielä ei ole ratkaistu sitä, kuinka sopimuksen tavoitteet käytännössä toteutetaan, toteaa WWF tiedotteessaan.
Uuden ilmastosopimuksen toimia aletaan toteuttaa vuonna 2020. Sopimuksen tavoitteena on pyrkimys pitää maapallon keskilämpötilan nousu selvästi alle kahdessa asteessa tavoitellen nousun rajoittamista 1,5 asteeseen.
Tiukemmat tavoitteet pitäisi ottaa huomioon myös kansallisissa suunnitelmissa.
Maiden tähän mennessä tekemät päästövähennyslupaukset johtavat toteutuessaan kuitenkin noin kolmen asteen lämpötilan nousuun.
YK:n ympäristöohjelman uusien arvioiden mukaan tarvitaan jopa 25 prosenttia nykyistä suuremmat päästövähennykset vuoteen 2030 mennessä, jotta lämpötilatavoitteet voidaan saavuttaa.
Tavoitteet vanhenevat nopeasti
– Suomessa ja EU:ssa täytyy valmistautua siihen, että juuri julkistetut päästötavoitteet ovat jo vanhentuneet. EU on menettämässä kansainvälisen ilmastojohtajuuden. Esimerkiksi uusiutuvan energian investoinnit Kiinassa ovat jo nyt suuremmat kuin Euroopassa, WWF:n ilmastoasiantuntija Kaarina Kolle huomauttaa.
Lyhyen aikavälin uudet päästövähennystoimet ja niitä tukevat investoinnit ovat nyt Kollen mukaan ensiarvoisen tärkeitä.
– Energiajärjestelmämme uudistamisen vauhti on riittämätön. Kahden vuoden kuluessa päästövähennystavoitteita on jälleen kiristettävä, kun niitä tarkastellaan ilmastosopimuksen puitteissa. Tämä tulisi ottaa huomioon myös kansallisissa suunnitelmissa, kuten energia- ja ilmastostrategiassa.
Riskit kasvavat dramaattisesti
Lisäksi edessä on Kollen mukaan hallitusohjelman mukaisen metsien käytön lisäämisen uudelleenarviointi. Merkittävät lisähakkuut johtavat metsien hiilinielujen puolittumiseen aiheuttaen liikennesektorin päästöjä suuremmat haitalliset ilmastovaikutukset. Tätä on mahdotonta sovittaa yhteen ilmastosopimuksen mukaisen kahden asteen tavoitteen kanssa.
– Ei ole yleisesti tiedostettu, miten dramaattisesti riskit suurille ja peruuttamattomille muutoksille kasvavat, kun 1,5 astetta ylittyy. Ensimmäisenä vaarassa ovat tärkeitä kalakantoja ylläpitävät trooppiset korallit. Sitä seuraavat arktisen alueen peruuttamattomat muutokset, kuten ikiroudan sulaminen ja arktisen jään väheneminen aivan takapihallamme.
– Meillä ei ole muuta mahdollisuutta kuin nostaa rimaa vuoteen 2018 mennessä tai lukittaudumme hengenvaarallisen mataliin tavoitteisiin, Kolle sanoo.
uutiskirje 
