Hallituksen valmistelemaa työttömyysturvan aktiivimallia arvosteltiin voimakkaasti SAK:n edustajistossa torstaina. Monissa puheenvuoroissa työttömyysturvan uudistaminen haluttiin palauttaa kolmikantaiseen valmisteluun.
– Työttömyysongelmaa ei ratkaista kurjistamalla työttömien asemaa, kuten maamme hallitus nyt tekee, totesi JHL:n jäsen Marja-Liisa Juvén.
Hän muistutti, että työttömyysturvan heikentäminen ja muu työttömien kurittaminen eivät toimi tilanteessa, jossa vapaita työpaikkoja on murto-osa työttömien lukumäärään nähden.
– Tilanteessa, jossa työtä ei yksinkertaisesti ole tarjolla, ovat työttömiin kohdistuvat leikkaukset epäinhimillisiä.
Halpatyön ja työvoimapoliittisten sanktioiden lisääminen edustavat maailmankuvaa, jossa eriarvoisuus on hyväksyttävää ja työttömyyden katsotaan johtuvan työttömien laiskuudesta.Juvénin mukaan pitäisikin keskittyä työpaikkojen luomiseen panostamalla osaamiseen, innovaatioihin ja tutkimukseen sekä tukemalla kotimaista ostovoimaa.
Juvén pitää tärkeänä sitä, että työllisyystyöryhmän työskentelyä jatketaan niin että työllistymistä edistäviä keinoja valmistellaan yhteistuumin hallituksen ja työmarkkinajärjestöjen kanssa.
– Työttömiä puolustaa nyky-Suomessa vain harva. Toivon kuitenkin että SAK on etunenässä myös heidän asemaansa puolustamassa, Juvén totesi puheenvuorossaan.
Tarkoituksellinen työttömyys on puppua
– Lähtökohtaisesti ajatus siitä, että ihminen olisi tarkoituksellisesti työtön, on ihan puppua, totesi edustajiston varapuheenjohtaja Helena Nieminen JHL:sta.
Hän ihmettelee, miksi ihmistä pitäisi nöyryyttää ja kiusata hyppyyttämällä ja rankaisemalla siitä, että hän ei saa töitä, joita ei ole.
– Tai sitten sillä, että mitä tahansa töitä pitäisi ottaa vastaan. Jos vaikkapa yksinhuoltajaäidin pitäisi mennä töihin aamulla pariksi tunniksi ja päivällä pariksi tunniksi ja vielä illalla pariksi tunniksi, ja jos hän ei suostu, niin tulee rangaistus. Kyllä tässä SAK:n suuntaan on paineita aika paljon, hän totesi edustajiston ensimmäisen kokouspäivän tauolla järjestetyssä tiedotustilaisuudessa.
Edustajiston varapuheenjohtaja, metalliliittolainen Rauno Lehtinen puolestaan ihmetteli, miten hallituksen aktiivimallilla muka hoidettaisiin työllisyyttä parempaan suuntaan.
– Eikö olekin tarkoitus vain luoda matalapalkkaisia töitä, hän kysyy ja arvelee, että yksityisille firmoille voi syntyä esimerkiksi väylä työttömien kierrättämiseen yrityksensä sisällä.
Lehtisen mielestä työvoimahallintoa pitäisi kehittää niin, että sinne annettaisiin tarvittavat resurssit ja toteutettaisiin yhden luukun periaatetta.
– Sinänsä ei ole hullu ajatus jututtaa työttömiä määräajoin, mutta palvelun pitäisi olla yksilöllistä, hän vaati ja lisäsi, että uudistustyötä pitäisi tehdä kolmikannassa.
– Meillä on massatyöttömyys. Se ei parane sillä että ihmiset pistetään näkemään nälkään, Lehtinen totesi..
Aktiivimalli on kikyn vastainen
SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta vaati edustajistossa pitämässään puheessa hallitusta lopettamaan työttömyysturvan aktiivimallin valmistelun.
Hän kertoi, että ensi vuodenvaihteessa voimaan tulevat sadan ja kahdensadan päivän leikkaukset ovat herättäneet edustajistossa kovaa kritiikkiä.
– Nuo leikkaukset ovat hallituksen yksipuolinen toimi, josta päätettiin vuonna 2015, Eloranta muistutti.
Nyt ajankohtaisen aktiivimallin valmistelu ei Elorannan mukaan ole ollut erityisen johdonmukaista.
– Ihan ei tiedetä, miten asiat kulkevat eteenpäin. Aikataulu kuitenkin on selvillä. Ovat menossa kohti hallituksen puolivälin tarkastelua ensi keväänä.
Eloranta muistutti, että viime syksyn työllisyystyöryhmä ei ollut yksimielinen. Siksi hallitus lähti omin voimin jatkamaan valmistelua.
– Sanoimme, että suunniteltu aktiivimalli on kilpailukykysopimuksen vastainen, emmekä me sitä hyväksy, ja edelleen tilanne on sama.
SAK toivoo, että nykyisenlaisen aktiivimallin valmistelu lopetetaan.
– Jos sen valmistelu lopetettaisiin, silloin voitaisiin ajatella myös paluuta kolmikantaiseen valmisteluun, Eloranta toteaa.
Aktiivimallilla Eloranta tarkoittaa hallituksen ajamaa mallia, jossa työttömän pitää säilyttääkseen työttömyysturvansa olla kolmen ensimmäisen työttömyyskuukauden aikana joko työssä 18 tuntia tai sitten jollain muulla tavalla osoittaa aktiivisuutensa. Jos näin ei tapahdu, työttömälle tulee seuraavan kolmen kuukauden ajaksi yksi karenssipäivä kuukautta kohden eli hänen työttömyyspäivärahastaan leikataan 4,65 prosenttia. Sama karenssikäytäntö jatkuu seuraavinakin kuukausina, jos aktiivisuutta ei osoiteta.
lehti 