Euroopan komissio on julkaisi keskiviikkona laajan kokoelman vuoteen 2030 ulottuvia energialinjauksia. Euroopan unioni ei kuitenkaan tässä niin sanotussa talvipaketissaan ole ympäristöjärjestö WWF:n mukaan onnistunut sysäämään liikkeelle rohkeita uusiutuvan energian ratkaisuja.
Paketti sisältää kannusteita muun muassa bioenergian käyttöön, mutta bioenergian käytön lisäämiselle ei aseteta kunnollisia kestävyyskriteerejä. Näin myöskin Suomen hallituksen mittavat biotaloussuunnitelmat jäävät WWF:n mukaan vaille niiden kipeästi kaipaamia ekologisia reunaehtoja.
EU on toiminut perinteisesti edelläkävijänä ilmastonmuutoksen torjunnassa. Talvipaketti näyttää kuitenkin erityisesti uusiutuvan energian linjauksissaan ajautuvan pahasti harhapoluille, arvioi WWF tiedotteessaan.
Komissio näyttää ajattelevan, että sopiva tapa ilmastonmuutoksen torjuntaan on polttaa lisää puuta.
EU menettää etumatkansa
Komission ehdotus heikentäisi poltosta riippumattomien uusiutuvien energialähteiden asemaa energiajärjestelmässä. Positiivista ehdotuksessa on WWF:n mukaan se, että energiatehokkuuden tavoitteet on asetettu nykyistä hiukan korkeammalle.
– Euroopan parlamentin ja jäsenmaiden on muutettava ehdotettuja energialinjauksia. Muussa tapauksessa EU menettää osan aiemmista saavutuksistaan ja jää paitsi niistä eduista, joita energiauudistus voi tuoda taloudelle, sanoo WWF Suomen ilmastoasiantuntija Kaarina Kolle.
– Komissio näyttää ajattelevan, että sopiva tapa ilmastonmuutoksen torjuntaan on polttaa lisää puuta.
Energiapaketti lisää kannusteita puun energiakäyttöön, vaikka bioenergia tarjoaa vähän, jos yhtään, päästövähennyksiä fossiilisten polttoaineiden korvaajana.
– Melko sokeaa ryntäystä peltopohjaisiin nestemäisiin biopolttoaineisiin on jo kokeiltu EU:n ilmastopolitiikassa. Tuloksia on sitten paikkailtu jälkikäteen. Nyt sama virhe toistuu, tällä kertaa puupohjaisen bioenergian kohdalla, sanoo WWF Suomen ohjelmapäällikkö Jussi Nikula.
Kestävyyskriteerit heikkoja
Suomessa on iloittu energiapaketin sisältämästä bioenergian kestävyyskriteerien muotoilusta. Kriteerien tasosta kertoo WWF:n mukaan se, että vaikka suomalaisen metsäluonnon monimuotoisuus edelleen heikkenee, niin kestävyyskriteerit näyttäisivät hyväksyvän tämän. Kyseisten kriteerien ei siten voida katsoa varmistavan ekologista kestävyyttä millään tavoin.
Komissio ehdottaa, että energiatehokkuuden tavoitetta nostetaan 27 prosentista 30 prosenttiin ja samalla komissio tekisi tavoitteesta sitovan. Linjaukset ovat kuitenkin sitovia vain EU:n tasolla, eivät kansallisesti. Europarlamentti on tukenut tiukempaa 40 prosentin energiatehokkuustavoitetta.
Suomessa rakennuskanta on huomattava päästöjen lähde: 38 prosenttia energiasta loppukäytetään rakennuksissa, mistä aiheutuu myös 32 prosenttia Suomen hiilidioksidipäästöistä.
– Komission ehdottama suunta on oikea, mutta varsinkin rakennusten energiatehokkuudessa piilevä potentiaali jää edelleen hyödyntämättä. Suomessa pitäisikin aina pitää mielessä tavoite hiilettömistä asuinneliöistä, kun energiapolitiikasta tehdään päätöksiä. EU:ssa pystytään kyllä tätä ehdotusta parempaan, sanoo Kaarina Kolle.
lehti 