Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson tyrmää hallituksen sote-uudistuksen valinnanvapausmalliin liittyvät linjaukset. Hän korostaa, että valinnanvapausmalli tekee uudistuksesta suuren yksityistämishankkeen.
Andersson kuvaili linjauksia joululahjaksi yksityisille terveysfirmoille.
Hallitus tiedotti keskiviikkoiltana kautensa ehkä suurimmasta asiasta, sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta.
Monet tärkeät kysymykset jäivät edelleen auki.
Tasa-arvoa ei saavuteta
Anderssonin mukaan monet tärkeät kysymykset jäivät edelleen auki hallituksen tiedotustilaisuuden jälkeen.
– Hallituksen linjaukset tarkoittavat merkittävää julkisten palveluiden yksityistämistä ja saumattomien palveluketjujen vaarantumista, hän arvioi.
– Hallituksen tavoitteena on laajentaa valinnanvapautta koskemaan kahta kolmasosaa kaikista sote-palveluista. Se tarkoittaa, että alkuperäisiä tavoitteita hoitoketjujen saumattomuudesta, kustannussäästöistä ja alueellisesta tasa-arvosta ei tulla saavuttamaan.
Hallitus esittää valinnanvapauden laajentamista perustason palvelutuotantoon sekä soveltuvin osin erikoistason palveluihin. Valinnanvapauden toteuttamiseksi esitetään suoraa valintaa, maksusetelin ja asiakassetelin käyttöönottoa sekä henkilökohtaista budjetointia vammais- ja vanhuspalveluissa.
Monikansallista bisnestä
Andersson muistuttaa, että hallituksen ajama valinnanvapausmalli tarkoittaisi kulujen kasvua ja suomalaisten hyvinvointiin tarkoitettujen varojen kanavoimista monikansallisten terveyskonsernien voittoihin.
– Yksityistämiseen pohjaava valinnanvapausmalli ei myöskään tule toteutumaan läheskään koko maassa, sillä syrjäseudut eivät ole houkuttelevaa toimintaympäristöä yksityiselle terveysbisnekselle. Tämä lisää alueellista eriarvoisuutta, hän huomauttaa.
Andersson vaatii hallitusta palaamaan uudistuksen alkuperäisiin tavoitteisiin nopeammasta ja helpommasta hoitoon pääsystä. Hänestä tavoitteena tulee olla saumattomat palveluketjut, kansanvallan vahvistuminen, integraatio, alueellinen tasa-arvo ja julkisten varojen kestävä käyttö.
– Parhaiten nämä tavoitteet toteutuvat antamalla vastuu sote-palveluiden järjestämisestä ja tuotannosta maakunnille, jotka sitten harkitusti voivat täydentää omaa palvelutuotantoaan yksityisillä ja kolmannen sektorin tuottamilla palveluilla.
Andersson löytää hallituksen linjauksista jotain hyvääkin.
– Positiivista on, että koulukuraattori- ja koulupsykologipalvelut jatkossa säilyvät kunnilla. Positiivista on myös linjaukset ensihoidon järjestämisestä maakunnallisesti sekä opiskelijoiden aseman huomioiminen, hän sanoo.
Lisää lääkäreitä olisi parempi lääke
Myös SDP:ssä ollaan kriittisiä uudistuksen suhteen. Esimerkiksi sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtajan, kansanedustaja Tuula Haatainen suhtautuu skeptisesti siihen, että hallituksen ajama valinnanvapausmalli olisi ratkaiseva sen suhteen, että ihmiset pääsisivät nopeasti lääkäriin.
– Hoitoon pääsyn nopeuttamisessa terveyskeskuslääkäreille olennaista on lisätä lääkäreitä ja hoitajia sinne, missä jonoja on, hän totesi tiedotteessaan keskiviikkoiltana ja arvioi, että näin samaan tavoitteeseen voisi päästä ilman yhtiöittämisen ja yksityistämisen himmeliä.
– Pakkoyhtiöittämisen laajuus lakiesityksessä on vielä radikaalimpi muutos suomalaiseen sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmään kuin osasimme odottaakaan, Haatainen sanoi.
Hän on huolissaan myös erikoissairaanhoidon osaamisen puolesta. Hänestä palveluiden yksityistäminen uhkaa tuhota toimivatkin palvelut.
– Asiakassetelin pakollinen käyttöönotto tulee johtamaan sairaalatoiminnan pakkoyhtiöittämiseen. Se pilkkoo tietyt toiminnot pois erikoissairaanhoidon ympäriltä ja jättää julkisen vastaamaan päivystyksistä ilman riittävän volyymin turvaa.
uutiskirje 
