Alkoholin kokonaiskulutus on ollut laskussa, ja alkoholisairauksiin on kuollut entistä harvempi. Alkoholilainsäädännön kaavailtu höllentäminen saattaa kääntää kehityksen suunnan.
Lääkärit, tutkijat ja terveysalan järjestöt ihmettelevät hallituksen linjausta.
Vahvoja oluita, lonkeroita ja limuviinoja saa päivittäistavarakaupasta, jos hallituksen kaavailema esitys alkoholilain uudistamiseksi toteutuu.
Tilastokeskuksen mukaan alkoholiperäisiin tauteihin ja alkoholimyrkytykseen kuoli toissa vuonna liki 1 700 henkeä. Se oli 200 vähemmän kuin edellisvuonna.
Myynnin vapauttaminen lisäisi alkoholikuolemia arvioiden mukaan 100–150 tapauksella vuodessa.
Kaksi miljoonaa työpäivää
Terveysjärjestöt huomauttavat, että alkoholin takia menetetään noin kaksi miljoonaa työpäivää, eli 500–600 miljoonaa euroa vuodessa.
Summa nousee moninkertaiseksi, kun mukaan lasketaan muut alkoholin haittakustannukset.
Päihdetilastollisen vuosikirjan (2015) mukaan alkoholista aiheutuneet sosiaalihuollon kustannukset olivat 223–270 miljoonaa, järjestyksen ja turvallisuuden ylläpidon osuus 238 miljoonaa ja terveydenhuollon alkoholihaittakustannukset 79–140 miljoonaa euroa.
Päivittäistavarakauppaliitto on laskenut, että alkoholimyynnin vapauttaminen vähittäiskaupassa lisäisi pelkästään alkoholijuomaverojen tuottoa 60 miljoonalla eurolla vuodessa. Terveysjärjestöjen mukaan arvioidut verotuotot jäävät kauas haittojen aiheuttamista menoista.
Alkoholikuolleisuus vähenemässä
Kymmenen viime vuoden aikana nuorten ikäryhmien alkoholikuolleisuus on vähentynyt, mutta yli 65 vuotta täyttäneiden kasvanut.
Toissa vuonna alkoholikuolemia kirjattiin liki 1 700, eli 200 tapausta edellisvuotta vähemmän.
Tilastojen mukaan nuoret juovat alkoholijuomia vähemmän kuin aiemmin. Etenkin alaikäisten alkoholin käyttö on vähentynyt.
Lakiesitys uhkaa kääntää tämän myönteisen kehityssuunnan, Tarttumattomien sairauksien verkosto muistuttaa. Verkostoon kuuluvat mm. Sydänliitto, Suomen Mielenterveysseura ja Suomalainen Lääkäriseura Duodecim.
10,5 litraa 15 vuotta täyttänyttä kohti
Toissa vuonna suomalaiset joivat laskennallisesti keskimäärin 10,5 litraa sataprosenttista alkoholia 15 vuotta täyttänyttä kohti. Siitä tilastoimattoman kulutuksen, mm. matkustajatuonnin, osuus oli 2,3 litraa.
Edellisvuoteen verraten tilastoitu, eli ravintoloista, Alkosta ja myymälöistä hankitun alkoholin, myynti väheni 3,4 prosenttia. Matkustajatuonnin ja muun hankinnan osuus putosi 4,2 prosenttia.
Viime vuoden helmikuussa Viro nosti mietojen alkoholijuomien veroa ja rajoitti alkoholin myyntiä. Marraskuussa Viron uusi hallitus ilmoitti korottavansa etenkin oluen verotusta ensi kesänä, ja lisää korotuksia on luvassa. Niiden vaikutusta Suomen kokonaiskulutukseen ei ole arvioitu.
Kulutus vähentynyt vuosia
Valviran ja THL:n tilastojen mukaan alkoholinkäyttö on pudonnut suhteellisen tasaisesti vuodesta 2007. Tuolloin kokonaiskulutus henkeä kohden oli miltei 13 litraa sataprosenttiseksi alkoholiksi muutettuna.
Vielä vuonna 2003 Suomi kuului Euroopan kärkimaihin maltillisessa alkoholin kokonaiskulutuksessa. Vuoden 2004 alkoholiveron kevennys nosti kulutuksen yli 12,5 litraan henkeä kohti.
Uutista on oikaistu klo 14.45: Vuonna 2015 suomalaiset kuluttivat alkoholia 10,5 litraa 15 vuotta täyttänyttä kohti. Tekstissä puhuttiin aiemmin virheellisesti kulutuksesta henkeä kohti.
lehti 