Suomi jää naapurimaista jälkeen, ellei liikenneverkkoa kehitetä samassa tahdissa. Näin varoittaa maanantaina julkistettu Teknologian tutkimuskeskus VTT:n ja Tampereen ammattikorkeakoulun luotsaama selvitys.
– Liikkuminen ja kuljetukset ovat suuren murroksen kynnyksellä. On tärkeä pysähtyä pohtimaan, millaisia tarpeita liikenneinfrastruktuurin tulee tulevaisuudessa palvella ja mihin infrapanostukset kannattaa sijoittaa. On valittava määränpää, minne halutaan mennä ja tunnistettava mitä reittiä, miten ja millaista vauhtia sinne voidaan edetä, inframarkkinoiden asiantuntija Eero Nippala Tampereen ammattikorkeakoulusta sanoo.
Selvityksessä Suomen liikenneinfrastruktuurin kehittämiselle ja kehittämisen panostuksille on kuvailtu neljä vaihtoehtoista polkua vuoteen 2040 saakka.
– Tavoitteet täyttyisivät monin osin parhaiten Huimaksi nimetyssä skenaariossa, jossa investoidaan vahvasti elinkeinoelämän raaka-aine- ja tavarakuljetusten edellytyksiin sekä laajojen työssäkäyntialueiden työmatkaliikenteeseen. Suomi yhdistettäisiin kiinteämmin Eurooppaan Helsinki–Tallinna-tunnelilla, joka mahdollistaa kauttakulun Koillisväylälle. Huima edellyttäisi väylänpidon vuosittaisen kokonaisrahoituksen kasvattamista nykyisestä noin 3,2 miljardista eurosta 4,2 miljardiin euroon, VTT:n erikoistutkija Terttu Vainio toteaa.
”Yhtä tärkeää kuin hävittäjät”
Huiman vastakohta on Niukka. Se tarkoittaisi jämähtämistä nykyisen liikenneinfrastruktuurin ylläpitoon, jolloin Suomi jäisi Euroopassa peränpitäjäksi. Erityisesti näin uhkaa käydä, jos Norja ja Ruotsi yhdistävät kaavailujensa mukaisesti eteläisten osiensa suuret kaupungit yhteiseksi talousalueeksi Tanskan kanssa nopeilla junilla.
Selvitystä kommentoinut entinen pääministeri Paavo Lipponen sanoi Suomen tarvitsevan talouskasvun ja kilpailukyvyn turvaamiseksi nykyistä selvästi suurempia liikenneinfrastruktuuri-investointeja.
– Etenkin Etelä-Skandinavian mittavat liikennesuunnitelmat muodostavat kovan haasteen. Sen vuoksi yhteydet Keski-Eurooppaan Baltian kautta sekä pohjoiset yhteydet Atlantille ja Jäämerelle ovat lähitulevaisuuden asioita. Hankkeita on lähdettävä valmistelemaan ajoissa muun muassa EU:n TEN-T-rahoituksen saamiseksi. Näihin hankkeisiin kuuluu myös Koillisväylän datakaapeli.
Lipponen piti liikenneinfran rahoitusta yhtä tärkeänä asiana kuin esimerkiksi hävittäjien.
– Lentokoneita ei voida rahoittaa, jos talous ei kasva. Siihen tarvitaan nykyistä huomattavasti parempia niin kotimaisia kuin kansainvälisiäkin yhteyksiä.
”Suunnitelmalla jo kiire
Hankkeen ohjausryhmän puheenjohtajana toiminut Rakennusteollisuus RT:n pääekonomisti Sami Pakarinen sanoo, että vuoteen 2040 mennessä väylänpitoon on tarve sijoittaa kokonaisuudessaan 77–105 miljardia euroa. Ohjausryhmä ehdottaa poliittisille päättäjille, että nämä käynnistäisivät pitkän aikavälin infrasuunnitelman laatimisen, jossa yksittäisten hankkeiden sijaan tarkastellaan koko liikennejärjestelmää.
– Liikenneinfran suunnittelu ja rakentaminen vaativat valtavasti aikaa ja työtä, ja rakenteiden elinkaari on huomattavan pitkä. Merkittävien hankkeiden valmistelun kannalta vuosi 2040 on jo lähellä. Nyt on kiire käynnistää sellaisten strategisten hankkeiden suunnittelu, jotka pitäisi toteuttaa seuraavien 25 vuoden kuluessa. Esimerkiksi valtatie 12:n sijoittamista tunneliin Tampereella esitettiin 1990-luvun alussa, ja tunneli avattiin liikenteelle viime marraskuussa, Pakarinen muistuttaa.
– Pääministeri Sipilän hallituksen tulisi ottaa lusikka kauniiseen käteen ja päättää kevään kehysriihessään parlamentaarisen työryhmän perustamisesta. Työryhmä laatisi Suomelle pitkän aikavälin infrasuunnitelman. Tästä hyötyisimme me kaikki suomalaiset, vaatii STTK:n elinkeinopoliittinen asiantuntija Antti Aarnio.
lehti 