Viikon kysymys
Tammikuussa tapahtuu selkeästi vähiten alkoholista johtuvia liikenneonnettomuuksia. Järjestöpäällikkö Pasi Anteroinen Liikenneturvasta, lisääkö tipaton tammikuu liikenteen turvallisuutta?
– Mahdollisesti. Aivan suoraa, yksi yhteen vaikutusta tipattomalla tammikuulla ei varmaankaan ole liikenneturvallisuuteen.
– Kuitenkin alkoholin kulutus on alhaisinta juuri tammikuussa. Kun on vähemmän kulutusta, on vähemmän alkoholiin liittyviä onnettomuuksia. Tipaton tammikuu on kaikille tuttu vanha perinne. Sitä alettiin viettää vuonna jo 1942.
Mitkä ovat alkoholin ja liikenneonnettomuuksien yhteyden kannalta pahimmat kuukaudet?
– Kesäkuukaudet. Silloin liikutaan paljon ja alkoholin kulutus on suurempaa.
– Täytyy muistaa, että liikenteessä on miljoonia suomalaisia. Hyvin pieni promille tekee sen huonon päätöksen, että lähtee alkoholia nauttineena rattiin.
Liikennekuolemien ja loukkaantumisten määrä rattijuopumustapauksissa on laskenut 40 prosentilla kymmenen viime vuoden aikana. Mikä mahtaa olla syy?
– Suomalaiset suhtautuvat äärimmäisen kielteisesti rattijuopumukseen. Liikenneturvan kyselyssä yhdeksän kymmenestä sanoi käräyttävänsä rattijuopon. Seitsemän kymmenestä sanoi käräyttävänsä, vaikka rattijuoppo olisi sukulainen, lähinaapuri tai hyvä tuttu.
– Meillä on vahva nollatoleranssi rattijuopumusta kohtaan ja asenteet ovat vuosien mittaan tulleet vain tiukemmiksi.
Mitkä ovat liikennetapaturmien ja kuolonkolarien yleisimmät syyt?
– Kolme pääsyytä ovat alkoholi, ylinopeus ja turvavyön käyttämättä jättäminen. Alkoholi löytyy kärkikolmikosta kaikissa Euroopan maissa, joten kyse ei ole suomalaisesta ilmiöstä.
– Kolmen kärjen jälkeen neljänneksi nostetaan tarkkaamattomuus liikenteessä. Se tarkoittaa kännykän käyttöä ja muuta oheistoimintaa.
Jo pienikin määrä alkoholia voi vaikuttaa kuljettajan ajokykyyn. Suomessa uudistetaan parhaillaan tieliikennelakia. Pitäisikö alkoholin nollatoleranssi liikenteessä kirjata lakiin?
– Liikenneturvallisuusala on ajanut Suomeen 0,2 promillen rajaa. Sama on käytössä esimerkiksi Ruotsissa ja Virossa. Siinä säästyisi ihmishenkiä. Ei valtavia määriä, mutta ihmishenkiä kuitenkin.
Miksi 0,2 promillea, eikö nollatoleranssi olisi paras ja selkein?
– Kyse on mittaustekniikan virheettömyydestä. Jotkut ruoka-aineet ja karamellit voivat aiheuttaa pientä mittarivärinää.
Liikenneturva on mukana Vuosisadan liikenneteko -hankkeessa. Mikä se on?
– Se liittyy Suomi 100 -juhlavuoteen. Ajatuksena on etsiä Vuosisadan liikenneteko. Itsenäisyyden sadan vuoden ajalta merkittävin teko suomalaisen liikenneturvallisuuden hyväksi.
Ihmiset voivat tehdä oman ehdotuksensa Vuosisadan Liikenneteoksi internetissä osoitteessa www.liikenneteko.fi.
– Se voi olla esimerkiksi Hannu Karpon liikenneohjelmat tai vuoden 1973 nopeusrajoituskokeilu, jonka pohjalta syntyi nykyinen nopeusrajoitusjärjestelmä.
uutiskirje 
