Dan Koivulaakso: ”Isotkin käänteet ovat mahdollisia”

Vasemmistoliiton tuore poliittinen sihteeri Dan Koivulaakso aloitti unelmatyössään kuukausi sitten.

– On mahtavaa tehdä taas kokopäiväisesti politiikkaa. Kai tämä on intohimo.

Alkajaisiksi hän viimeisteli pari viikkoa sitten julkistetun kuntavaaleihin liittyvän 100ideaa-kampanjan, jolla kerätään sadan olemassa olevan idean päälle ajatuksia siitä, miten kuntia voi kehittää.

Työ on valmiiksi suunniteltu jo vuosiksi. Ensin hoidetaan kuntavaalit, sitten presidentinvaalit ja eduskuntavaalit.

– Jos pääsemme nykyiseen gallup-kannatukseen vaaleissa, se merkitsisi ensimmäistä kuntavaalivoittoa pitkästä aikaa valtakunnallisesti. Voitto olisi meille psykologisesti tärkeä, Koivulaakso sanoo.

– Vaaleihin ohjelmatyö on jo tehty viime kesän puoluekokouksessa. Kuntavaalien jälkeen mietimme, miten lähestymme eduskuntavaaleja, mutta sitä ennen on paljon tekemistä muun muassa sosiaali- ja terveyspalvelujen pakkoyhtiöittämisen kanssa.

Vaaliruuhkan jälkeen on ehkä perinteisen ohjelmatyön aika.

– Meidän pitää välttää sellaisten ohjelmien tekemistä, joista ei ole apua käytännön työhön. Tavoiteohjelmasta vuodelle 2019 voi poimia monia asioita, niistä ei tarvitse nyt tehdä ohjelmaa uusiksi, Koivulaakso arvioi.

Eduskuntavaalit vaativat paljon tausta-analyysia. Sen tekeminen on poliittisen sihteerin tehtävä.

– Sen pitäisi auttaa puolueen johtoa – puoluevaltuustoa ja puoluehallitusta – päättämään, mitä nostamme keskeisiksi teemoiksi. Ohjelmatyö pitää mieltää myös analyysin tuottamiseksi siitä, mihin suuntaan mennään seuraavina vuosina.

– Varsinaiset vaalikampanjat ovat aika lyhyitä. Niiden asioiden, joiden arvioimme nousevan keskeisiksi, parissa pitää tehdä töitä pitkäjänteisesti ja rakentaa uskottavuutta ja meillä pitää myös olla valmius lakitasolla saada läpi omia tavoitteita. Pitää olla työkalut siihen, että kun on vaikuttamisen mahdollisuus, saadaan asioita läpi.

Jos esimerkiksi eduskuntavaalien jälkeen mennään hallitusneuvotteluihin,on tiedettävä, mitä halutaan.

– Hallitusohjelmaneuvottelut pitää olla valmis käymään hyvinkin nopealla aikataululla. Meidän pitää olla hyvin tietoisia niistä asioista, jotka nousevat siellä keskeisiksi.

Isojen käänteiden aika

Koivulaakso toteaa, että vasemmistoliiton kannatuskehityksestä on oltava huolissaan.

– Se on tullut alas vuodesta 1995 asti. Silti esimerkiksi viime eurovaalit osoittivat, että voimme menestyä huomattavasti paremmin kuin mitä trendi on. Siihen on pyrittävä.

Hän huomauttaa, että politiikka muuttuu tänä päivänä nopeammin kuin ennen.

– Isotkin käänteet ovat mahdollisia.

Hän toteaa, että vasemmiston nostamat teemat ovat kyselytutkimusten mukaan usein niitä, jotka miellyttävät myös kansalaisia: vanhusten huolto, sosiaali- ja terveyspalvelut, koulujen ryhmäkoot.

– Mutta se, että olemme samojen asioiden puolella, ei korreloi sen kanssa, miten ihmiset äänestävät. Meidän pitää katsoa peiliin ja opetella tuomaan asioita esiin toisin. Se, miten asiat esitetään, on yhtä tärkeää kuin asiat itsessään.

Koivulaakso ei pidä viisaana tuijottaa puoluekannatustutkimuksia lyhyellä tähtäimellä.

– Niissä näkyvät muutokset ovat virhemarginaalin sisällä, hän huomauttaa.

– Iso kysymys on, miten rakentaa kannatusta pitkällä tähtäimellä. Siihen pitää olla pitkäjänteinen työ ja uskottavat esitykset. Äänestäjien pitää voida myös luottaa siihen, että pystymme ajamaan läpi niitä asioita, joista puhumme. Se vaatii perusteellista paneutumista kaikkiin asioihin, joilla kampanjoimme.

Kampanjoita vaalien väliin

Poliittinen sihteeri tekee puolueen ohjelmia, hoitaa puolueen kansainvälisiä asioita ja avustaa puoluejohtoa. Lisäksi hän haistelee ilmapiiriä.

– Meidän pitäisi ajatella politiikan tekemistä myös vaalien ulkopuolella. Se on tietysti myös resurssikysymys, mutta toivon että voisimme tehdä poliittisia kampanjoita yhä enemmän myös vaalien välillä. Toivon, että siihen kuluu osa työajastani.

Hänestä on syytä profiloitua keskeisissä kysymyksissä. Seuraavaksi pitää keskittyä talouden ja työllisyyden lisäksi sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistukseen.

– Siinä on vireillä pakkoyhtiöittäminen ja olisikin syytä pohtia, miten saisimme oman mallimme laajaan tietoisuuteen ja voisimme edistää sitä aktiiviemme avulla sen lisäksi, mitä eduskunnassa tapahtuu.

– Eduskuntaryhmä tekee ison osan arjen politiikasta. Hallituksen liikenneselvitys on hyvä esimerkki siitä, missä hallitus kaatui omaan tohelointiinsa, kun siitä pidettiin, vasemmistoliitto etunenässä, paljon meteliä.

Hän puhuu uskottavuudesta ja pitkäjänteisyydestä.

– Omien mallien ympärille pitää rakentaa kansalaistoimintaa.

Samalla otetaan jäsenistö ja kannattajat mukaan töihin.

– 100ideaa on esimerkki työkalusta, jolla olemme yhteydessä jäseniin ja kannattajiin. Kampanjoiden pitää suuntautua laajasti ulospäin, ja niistä tulevaa palautetta voimme käyttää ohjelmatyössä.

– Pyörää ei ole syytä keksiä uudelleen. Kunnioitetaan perinteisiä tapoja osallistaa aktiivijäseniä piireissä ja järjestöissä. Ihmiset, jotka haluavat toimia, yleensä pääsevät toimimaan.

Hän toteaa, että nykyisin aiempaa lyhytkestoisempi kansalaistoiminta osallistaa ihmisiä enemmän.

– Se kannattaa muistaa samalla, kun teemme pitkäjänteistä asiantuntijayhteistyötä.

Hän muistuttaa myös alueellisista eroista.

– Helsingissä tapahtuvalla kampanjoinnilla ei nosteta kannatusta muualla.

Avointa kansainvälisyyttä

Vasemmistoliiton kansainväliset asiat ovat pitkälti Koivulaakson vastuulla. Vasemmistoliitto on viime aikoina muun muassa toiminut aktiivisesti Euroopan Vasemmiston toimintatapojen uudistamiseksi.

– Haluamme, että Euroopan vasemmiston toiminta on avoimempaa ja läpinäkyvämpää, Koivulaakso sanoo.

Kun järjestelmä saadaan toimimaan, vasemmistoliitossa pitää arvioida, mitä asioita se haluaa ajaa Euroopan vasemmiston kautta.

– Meidän pitää saada siitä toimija, joka pystyy nostamaan esiin yhteisiä tavoitteita ja mahdollisesti kampanjoimaan Euroopassa keskeisten asioiden tiimoilta. Tässä isoja haasteita, koska eri maiden vasemmistopuolueiden välillä on isoja eroja.

Pohjoismainen vasemmistoyhteistyö sujuu hedelmällisemmin.

– Se on tärkeää erityisesti nyt, kun EU:ssa on epävakautta. Nyt voisimme miettiä yhteispohjoismaisia aloitteita esimerkiksi työmarkkinakysymyksissä, koska yhteistyö saattaa tuoda meille uusia ideoita ja lisätä toimijoiden uskottavuutta arjen työssä.

Ehdokkaana Helsingissä

Koivulaakso on ensimmäisen kauden kaupunginvaltuutettu Helsingissä ja ehdolla huhtikuun kuntavaaleissa. Hän arvelee, että tulevalla kaudella valtuustotyöskentely on erityisen kiinnostavaa.

– On mielenkiintoista nähdä, mitä Helsinkiin tuleva pormestarimalli käytännössä tarkoittaa, hän sanoo.

Hän uskoo, että pormestarivaali hallitsee vaalijulkisuutta Helsingissä, mutta ei niin paljon kuin luullaan.

– Kuntavaaleissa on niin paljon ehdokkaita ja puolueorganisaatioista riippumatonta kampanjointia, ettei pormestarikamppailu yksin ratkaise.

On kampanjoitava muilla asioilla.

Viime kuntavaaleissa vasemmistoliiton valtuustoryhmä kasvoi kahdella hengellä ja vaalikauden aikana lisäksi kaksi vihreiden valtuutettua siirtyi vasemmistoliiton ryhmään. Koivulaakso toivoo, että vähintään nykyisenkokoinen ryhmä saadaan ensi kaudeksikin.

Vauras kaupunki leikkaa

Niitä muita asioita ovat esimerkiksi sosiaali- ja terveyspalvelut ja kaupungin työllisyystilanne.

– Palveluissa meillä on selkeästi muista erottuva linja, sillä Helsinki on tosi vauras, mutta silti täällä on leikkaustavoite. Me olemme sitä selvimmin kritisoineet ja niin meidän pitää tehdä jatkossakin, Koivulaakso sanoo.

Yksi keskeinen parannusta vaativa kohde julkisella sektorilla on johtaminen.

– Huono johtaminen heikentää tuottavuutta. Työhyvinvointia pitää parantaa, sillä hyvin voivat työntekijät jaksavat paremmin, ja sitä kautta saavutetaan säästöjä.

Toinen asia ovat kaupungin hankinnat. Kilpailutuksessa valitaan edullisennäköinen vaihtoehto, mutta sitten rämmitään lisälaskutuksen suossa.

– Tästä on puhuttu mammuttihankkeiden, kuten länsimetron, kohdalla. Ei voi olla niin, että kaikissa hankkeissa automaattisesti tulee budjetin ylityksiä, hän toteaa ja tarjoaa ratkaisuksi vertaisvalvontaa.

– Ylipäätään palvelujen ostamisessa pitäisi käyttää arviointia, laittaa vaikkapa kilpailija valvomaan, ettei isoa osaa kokonaishinnasta makseta lisälaskutuksella.

Hän puhuu myös pitkäaikaistyöttömyyden hoidosta. Nyt Helsinki maksaa valtiolle kymmeniä miljoonia sakkoa vuosittain siitä, ettei huolehdi näille töitä tai työllistävää toimenpidettä.

– Näin on, vaikka kunnat eivät edes saa te-toimistoista yksilöityjä tietoja pitkäaikaistyöttömistä, jotta voisivat kehittää työllisyyspalveluitaan, Koivulaakso ihmettelee.

– Kaupunki voittaisi paljon siinä, että rahat käytettäisiin sakkojen sijaan työllistämiseen.