Vakituista työtä pitkäaikaistyöttömille – näin se onnistuu

Fediverse-instanssi: Jaa linkki

Ura Ovi ry:n nelihenkisellä työporukalla on kaksi tehtävää. Toinen on piilotyöpaikkojen etsintä Etelä-Pirkanmaalta, jossa yhdistys toimii. Toinen on pitkäaikaistyöttömien ohjaus ja valmennus. Ahkera yhteistyö alueen yritysten kanssa on johtanut siihen, että piilotyöpaikkoja tulee jo tarjolle nopeammin kuin mitä TE-toimistosta ehditään ohjaamaan pitkäaikaistyöttömiä Ura Ovi ry:n asiakkaiksi.

– Meidän konseptin vahvuus on se, että ohjauksen ja valmennuksen kautta suuntaamme suoraan avoimille työmarkkinoille riippumatta siitä, kuinka kauan asiakas on ollut työttömänä. Välivaihepaikkoja – kuntouttavaa työtoimintaa tai palkkatuettua työtä – ei käytetä. Ohjauskeskustelujen kautta asiakkaille saadaan pysyvämpiä ratkaisuja. On päästy työttömyyden ketjusta pois, uravalmennuspäällikkö Minna Kotilainen sanoo.

Ura Ovi ry:n hienot työllistämistulokset ovat herättäneet kiinnostusta ympäri maan. Yhdistyksen uravalmennusmallia ollaan jo ottamassa käyttöön ainakin Hämeenlinnassa.

Aina kohti työmarkkinoita

Kotilaisella on pitkä työkokemus aikuiskoulutuksesta ja työstä pitkäaikaistyöttömien kanssa. Sitä kokemusta hän halusi lähteä hyödyntämään perustamalla Työttömien valtakunnalliseen yhteistoimintajärjestöön kuuluvan yhdistyksen. Ja hän halusi tarjota työttömille korkeampaa, ohjaavan tason palvelua. Sitä lähdettiin kokeilemaan työllisyyspoliittisella rahoituksella.

Ura Ovi ry on innostanut mukaan myös yhdistyksen kotikunnan Valkeakosken sekä Urjalan ja Akaan, jotka ovat mukana Ura Silta -hankkeessa ja tukevat yhdistyksen työllistämistoimintaa yhteensä 70 000 eurolla vuodessa.

Nyt Ura Ovi ry pyrkii pilotoimaan erityistä Väliovi-palvelua.

– Meillä on tästä pilotti haussa, jos kunnat lähtevät mukaan. Silloin järjestäisimme kuntouttavan työtoiminnan asiakkaille ryhmävalmennusta kohti työmarkkinoita. Kyse ei siis ole työtoiminnasta vaan uraohjauksesta ja työnhausta ratkaisukeskeisillä menetelmillä, Kotilainen selvittää.

Väliovi-palvelun taustalla on se, että työtön ei voi olla työvoimapoliittisessa projektissa ja kuntouttavassa työtoiminnassa samaan aikaan.

– Eli me emme voi auttaa kuntouttavan työtoiminnan asiakkaita, vaikka haluaisimme nostaa myös heitä työelämään. Siksi kehittelimme heille oman palvelun.

Kotilainen korostaa, että Väliovi-palvelu ei kuitenkaan tarkoita perinteisiä kuntouttavan työtoiminnan palveluja, vaan sitä samaa mitä yhdistys tekee muutenkin – työnhakua, piilotyöpaikkojen metsästystä ja uraohjausta – mutta ryhmämuodossa.

Tarvitaan oikea asenne

Uusi, viime vuonna käynnistynyt Ura Silta -hanke onnistui kymmenessä kuukaudessa järjestämään lähes 130 työsuhdetta kolmen kunnan alueella. Niistä 25 oli pysyviä työpaikkoja. Tänä vuonnakin jo kymmenen pitkäaikaistyötöntä on saanut vakituisen työpaikan ja määräaikaisuuksia on löytynyt 20.

– Meidän työn pääpaino uraohjauksen lisäksi on toimitusjohtajien pakeilla kiertämisessä. Markkinoimme pitkäaikaistyöttömiä töihin, Kotilainen kertoo.

Yhdistyksen työntekijät eivät siis pelkästään istu toimistossa juttelemassa työttömien kanssa, vaan he kiertävät piilotyöpaikkoja.

– Ja ”mätsäämme” meidän pitkäaikaistyöttömät firmoihin niillä kriteereillä, mitä firmat ovat toivoneet. Onnistumisprosentti on erinomainen, Kotilainen sanoo.

Työmarkkinoilla myy hänen mukaansa edelleenkin ”nöyryys, oikea asenne ja työelämätaidot”.

– Juuri nämä ominaisuudet pitkäaikaistyöttömillä on. Ja kaiken muunhan oppii, Kotilainen sanoo.

Paljon keskusteluja

Työllistymisen salaisuus piilee Ura Oven kehittelemässä perusteellisessa vahvuuskartoituksessa. Se tarkoittaa useita pitkiä keskusteluja työttömän kanssa.

– Ohjauskeskustelu kestää noin kaksi tuntia kerrallaan. Kotitehtäviä on paljon. Ihminen löytää sisäisen motivaationsa ja paikkansa maailmassa keskimäärin ehkä kahdessa kuukaudessa, toki toinen on nopeampi, toinen hitaampi.

Sisäistä motivaatiota etsitään kohtaamalla asiakas kokonaisvaltaisesti. Ohjauskeskusteluissa aloitetaan henkilön lapsuudesta, etsitään luontaisia taipumuksia, mielenkiinnon kohteita, selvitetään työkokemus perusteellisesti.

– Myös vapaa-aika kiinnostaa meitä. Mitä taitoja henkilöllä on sitä kautta, Kotilainen sanoo ja kertoo esimerkkinä tarinan työttömäksi jääneestä kokista, josta kuoriutui sähkökeskusten kokoonpanija.

Uusi ammatti alkoi häämöttää, kun hänen poikkeuksellinen sorminäppäryytensä selvisi.

– Juuri sitä sorminäppäryyttä uudessa työssä tarvittiin, ei sähköpuolen koulutusta. Sitten tarvittiin hyvää asennetta ja halua mennä työkokeiluun. Nyt hän on vakityössä, Kotilainen kertoo.

Osoita että paikka on sinun

Kun Ura Ovi on selvittänyt asiakkaan taipumukset ja taidot, alkaa toinen vaihe. Pitää löytää se yritys, jossa on tarvetta juuri tällaiselle taidolle.

– Mutta esimerkiksi merkonomille en lähde etsimään sihteerin töitä vaan uraohjauksessa mietimme, mitä merkonomi voi tehdä muuta kuin katoavaa toimistotyötä. Jos sellaista ei löydy, täytyy osaamista päivittää koulutuksen kautta.

Jotta työttömän taidot ja yrityksen tarpeet saadaan yhdistettyä, tarvitaan vielä yksi vaihe. Ura Oven onnistuminen perustuu Kotilaisen mukaan siihen, että motivoidaan asiakkaat menemään näytille.

– Pointtihan on se, että kun työpaikat ovat pöydän alla piilossa, niin jos menet firmaan ja jos hoidat homman asenteellisesti hyvin, paikka on sinun, hän sanoo.

Sisäinen motivaatio

Kotilainen puhuu paljon sisäisestä motivaatiosta. Hän kertoo eräästä miehestä, joka tuli heille asiakkaaksi ja vannotti heti ensitöikseen, että häntä ei sitten laiteta työkokeiluun.

– Häntä oli jossakin palvelussa käsketty etsimään itselleen työkokeilupaikka, eikä hän tiennyt, miksi sellaista etsi. Silloin sanoin, että näen tässä uraohjauksen tarpeen. Niinpä istuimme alas, määrittelimme tavoitteen, mitä tehdään ja miten. Tutustuin asiakkaaseen, hänen vahvuuksiinsa, oli monta tapaamista. Lopulta löytyi kolme hänen taitojaan ja luonteenpiirteitään vastaavaa ammattia, joihin tutustuttiin tarkemmin ja tehtiin myös käynti yhteen firmaan. Sinne hän sitten jo halusikin ihan itse työkokeiluun.

Tarinan opetus on Kotilaisen mukaan se, että työkokeilu alkaa oikeasti kiinnostaa ihmistä vasta sitten, kun hänelle on etsitty sisäinen motivaatio kyseiseen työhön. Ulkoisella motiivilla ei synny tulosta.

Kotilainen kertoo olevansa hyvin kiinnostunut ihmisen tutkimisesta.

– On hienoa nähdä, mihin kaikkeen ihmisestä on. Siitä, kun on lähdetty tutkimaan ihmisen maailmaa, on syntynyt ihan mielettömiä polkuja, hän sanoo.

Jatkuvaa mallin korjausta

Yhdistys pyrkii Kotilaisen mukaan kaiken aikaa korjaamaan toimintaansa siten, että kaikessa, mitä työttömän kanssa tehdään, on jokin järki.

Omaa toimintaa arvioidaan muun muassa seuraamalla asiakasvirtausta tilastoinnin avulla.

– Seuraamme, miten kunkin asiakkaan toimenpiteet ovat edenneet ja jos eivät ole edenneet, selvitämme syyt ja sen, mitä tukea tarvittaisiin, Kotilainen kertoo.

Turhan odottelun ja asioiden vatkaamisen sijaan yhdistys keskittyy ratkaisuihin ja työttömän ketterään välittämiseen työelämään.

– Mikä edellyttää myös TE-hallinnolta sujuvaa asiakasvirtausta, Kotilainen lisää.

Hän kiittelee yhteistyötä TE-hallinnon kanssa. Tosin tänä vuonna alkaneet kolmen kuukauden välein tehtävät työttömien haastattelut ovat tuoneet haastetta asiakasvirtaukseen. Resurssit ovat kovilla, kun maakunnassa on noin 40 000 työtöntä.

Työllisyyttä ei johdeta

Vuosikymmeniä pitkäaikaistyöttömien työllistämistä eri kanteilta pähkäilleellä Minna Kotilaisella on selvä näkemys käytännön työllisyystoimista, erilaisista projekteista ja niiden tehokkuudesta.

– Kaikissa yrityksissä on visio, missio ja strategia. Mutta Suomen työllisyydenhoitoyhtiöltä ne puuttuvat. Kukin tekee tahollaan, mitä huvittaa, kun meillä ei ole selkeätä työllisyyden johtamista, Kotilainen sanoo.

Hän kaipaa Tarja Filatovin (sd.) työministeriaikaa.

– Silloin oli selkeä olo, että joku johtaa tätä toimintaa.

Kotilainen sanoo, että jos valtion työllisyydenhoitoyhtiöllä olisi visio, missio ja strategia, silloin kaikki työllistämisen parissa uurastavat toteuttaisivat samaa missiota. Ja tarvetta olisi myös hyvien käytäntöjen mallintamismallille.

– Esimerkiksi meidän Ura Ovi -malli voisi olla yksi matalan kynnyksen palvelumalli tulevaisuudessa. Mutta nyt täällä on hirveästi erilaisia toimijoita ja erilaisia nimikkeitä, ilman että meillä olisi yhtenäistä brändiä, Kotilainen sanoo.

Hän toivoo, että maakuntauudistus ja uusi kasvupalvelulaki tuovat kaivattua selkeyttä myös työllisyyden hoitoon.