KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Kotimaa

On aika aloittaa lintujen talviruokinta

Lapintiaiset ovat piipahtaneet ?tankkaamaan?.

Lapintiaiset ovat piipahtaneet ?tankkaamaan? Kuva: Ilkka Solanterä

– Nyt marraskuussa, kun ensimmäiset pakkaset tulevat, määrittelee Mikko Laine talviruokinnan alkamisajankohdan eteläisessä Suomessa.

PEKKA HELMINEN
3.11.2009 17.35
Fediverse-instanssi:

– Pakkasella lintujen energiantarve lisääntyy, pönttömieheksi itseään kutsuva Laine perustelee.

Turun Papinsaaressa asuva Laine elättää itsensä rakentamalla linnunpönttöjä ja ruokintalaitteita.

Kun poikaset selviytyvät hyväkuntoisina talven yli, lintujen lisääntymiskapasiteetti paranee Laineen mukaan keväällä.

ILMOITUS
ILMOITUS

– Ruokinnan ansiosta lintujen on helpompi selviytyä erilaisista uhista, Laine uskoo.

– Linnut ovat valmiiksi keväällä paikalla, sanoo linnustoasiantuntija Johannes Hänninen Suomen BirdLifestä. Linnut pääsevät heti jatkamaan sukua.

Näin tapahtuu esimerkiksi talitiaisen kohdalla.Tosin muuttomatkaltaan palannut hyönteissyöjä kirjosieppo useimmiten syrjäyttää jo pöntölle kotiutuneen tiaisen.

Lintulaudan lähellä pitää olla pakopaikka

Hänninen neuvoo, että lintulaudan tai ruokinta-automaatin lähellä tulisi olla paikka, johon linnut pääsevät pedoilta piiloon. Lähistöllä olevaan pensasaitaan tai pensastoon on helppo livahtaa pakoon. Myös ylhäältä oksistollaan suojaavan puun alle voi virittää ruokinnan.

– Lintulautaa ei pitäisi sijoittaa aivan ikkunan viereen. Lintu voi nähdä takanaan olevan maaston peilikuvana lasista, ja lentää sitä päin, Hänninen muistuttaa.

Tiaiset ja käpytikka napsivat mieluusti energiaa palasesta sian ihraa tai talipallosta. Lihatiskiltä saatava rasvapala on kiinnitettävä alustaan hyvin, jotta orava tai minkki ei pistä sitä suihinsa. Muovisella nippusiteellä kappale on helppo kiinnittää esimerkiksi männyn alaoksaan.

Uhanalainen käpytikka on hyötynyt metsiin viedyistä läskinpaloista.

– Lintuja on mukava seurata. Samalla oppii tuntemaan lintuja, Hänninen sanoo.

Ruokinnan lopettamisella ei ole erityisen dramaattisia vaikutuksia lintukantoihin. BirdLifessä on arvioitu, että Lounais-Suomeen talvehtimaan jääneiden muuttolintujen esimerkiksi mustarastaan ja peipon määrät vähenisivät. Linnut tulisivat kuitenkin takaisin muuttomatkaltaan.

Joka tapauksessa ilmeisesti juuri talviruokinnan ansiosta talitiaisen, sinitiaisen ja viherpeipon kannat ovat runsastunee viime vuosikymmeninä moninkertaisesti.

Auringonkukan siemeniä saa myös kuorittuina

Laine kertoo ilahtuneena tavanneensa kaupoista myös valmiiksi kuorittuja auringonkukan siemeniä.

– Siemeniä tulee usealta valmistajalta, Laine tietää.

– Kuoritut ovat kuorimattomia kalliimpia, mutta ne eivät roskasta.

Maapähkinät ovat Laineen mukaan hyvää joskin kallista ruokaa. Useille lajeille pähkinä kelpaa parhaiten murskattuna.

Suomessa lintujen ruokinta ei ole läheskään yhtä yleistä kuin esimerkiksi Englannissa ja Tanskassa. Maissa myydään muun muassa kuolleita ja eläviä hyönteisiä. Eri vuodenaikoina tarjotaan erilaista syötävää.

Pihabongaus kestää tunnin

BirdLife järjestää jälleen tunnin kestävän lintujen pihabongauksen tammikuun kahtena viimeisenä päivänä.

– Tunnin aikana lintulaudalla käy keskimäärin 50 yksilöä. Vaihtuvuus laudalla on yllättävän suuri, Hänninen kertoo.

Vaikka laudalle ei kerrallaan mahdu montakaan lintua, siellä käy eri yksilöitä. Bongauksessa havaittiin keskimäärin kahdeksan eri lajia.

Talviruokinnalla käyvä lajisto on runsastunut. Ruokintaa hyödyntävät yhä enemmän tikli, puukiipijä, pikkukäpylintu, pyrstötiainen ja käpytikka.

Suomen noin 70:stä talvehtijasta 30 käyttää yleisesti ruokintaa.

Fediverse-instanssi:
ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Taisteluun ankeutta vastaan – kemiönsaarelainen Otto Bruun uskoo vasemmiston menestykseen

Lê Bá Tý viljelee luumuja.

Yhä vaisummin virtaa Mekong – Ilmastonmuutos, politiikka ja padot uhkaavat Vietnamin ruoka-aittaa

Tom-Henrik Sirviöstä on hassua, että työttömyyden kasvusta ei pystytä puhumaan suoraan, vaan keksitään tekosyitä. Tekosyitä keksimällä vältetään puhuminen oikeasta ongelmasta.

Kuinka paljon työttömyyttä kansantalous voi kestää? ”Pitäisi puhua työttömyyden vähentämisestä”, sanoo ekonomisti

Jessi Jokelainen

Jokelainen: Tekoälymurros edellyttää perustuloa – ”Herättää syystäkin huolta”

Uusimmat

Taisteluun ankeutta vastaan – kemiönsaarelainen Otto Bruun uskoo vasemmiston menestykseen

Lääkäri mittaa potilaan verenpainetta klinikalla Havannassa. Kuuban perustuslain mukaan julkinen terveydenhuolto on kaikkien ihmisten oikeus, ja valtion vastuulla on taata hoitopalvelujen saatavuus, maksuttomuus ja laatu.

Kuubassa kaikki sairaat eivät saa hoitoa eivätkä lääkkeitä

Ari Wahlstenin kymmenes Kit Karisma Häikäilemättömät räjähtää kuin drooni Venäjän öljynjalostamossa

Salomonsaarten rannikkokylissä kotitalouksien tulot ovat riippuvaisia kalan myynnistä. Kuvassa kalaa myydään Aukissa Malaitan maakunnassa Salomonsaarilla.

Kala ruokkii Tyynenmeren saarien asukkaat, mutta nyt siihen kertyy näkymätöntä myrkkyä

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Chile etsii ratkaisua tuulimyllyjen tuomaan jäteongelmaan

 
02

Kala ruokkii Tyynenmeren saarien asukkaat, mutta nyt siihen kertyy näkymätöntä myrkkyä

 
03

Kuinka paljon työttömyyttä kansantalous voi kestää? ”Pitäisi puhua työttömyyden vähentämisestä”, sanoo ekonomisti

 
04

Taisteluun ankeutta vastaan – kemiönsaarelainen Otto Bruun uskoo vasemmiston menestykseen

 
05

Yhä vaisummin virtaa Mekong – Ilmastonmuutos, politiikka ja padot uhkaavat Vietnamin ruoka-aittaa

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Yhä vaisummin virtaa Mekong – Ilmastonmuutos, politiikka ja padot uhkaavat Vietnamin ruoka-aittaa

02.07.2026

Chile etsii ratkaisua tuulimyllyjen tuomaan jäteongelmaan

01.07.2026

Vaino ajaa Venäjän seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt maan alle ja ulkomaille

30.06.2026

Kun mies tapettiin, alkoi vaino – afganistanilainen Mehrmaa pakenee voidakseen työskennellä ja välttääkseen pakkoavioliiton

29.06.2026

Kuinka paljon työttömyyttä kansantalous voi kestää? ”Pitäisi puhua työttömyyden vähentämisestä”, sanoo ekonomisti

29.06.2026

Tulevaisuudessa joka kolmas maailman nuori asuu Afrikassa, mutta miljoonille heistä ei löydy työtä

27.06.2026

Jokelainen: Tekoälymurros edellyttää perustuloa – ”Herättää syystäkin huolta”

26.06.2026

Sörkan friidu ja Kaivarin kundi – Kaurasen 30-vuotias romaani tihkuu samaa uuden aallon uhmaa kuin Bremerin näyttely

26.06.2026

Unkarille koitti uusi alku – Mikä muuttuu, mikä säilyy samana?

26.06.2026

Ammatillinen koulutus on muutakin kuin lyhyitä koulupäiviä – rehtorit kaipaavat tarkkuutta kritiikkiin

25.06.2026

Amislaiset jakoivat lukujärjestyksiään: – Niistä näkyi, miten lyhyiksi koulupäivät voivat jäädä, Lohikoski sanoo

25.06.2026

Somessa kohahduttanut Finlaysonin Kurttila avasi KU:lle ajatuksiaan ”vassarikapitalismista”

24.06.2026

Erkki Lehtinen, 91, palaa isänsä historiaan: ”Sivuun ei jäänyt kukaan” – isoisä kuoli Suomenlinnan vankileirillä

24.06.2026

EU:n uusi yhtiömalli avaa ovet sääntelyshoppailulle – Kivelä ja Lohikoski vaativat Suomea torjumaan esityksen

24.06.2026
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Kansalaisyhteiskunnan hiljentäminen ei ole säästöpolitiikkaa – se on vallankäyttöä

18.06.2026

Euroopan akilleenkantapää on sen riippuvuuksissa

19.05.2026

Fossiiliriippuvuus on elinkustannuskriisin keskeisin syy

20.04.2026
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset