Vasemmistoliiton tuore presidenttiehdokas, europarlamentaarikko Merja Kyllönen haluaa nostaa arvot presidentinvaalikampanjoinnin keskiöön.
Hän sanoi vasemmistoliiton puoluevaltuustossa lauantaina, että rauhan rakentajista on pulaa.
– Sotilasliittojen ja sotilaallisen varustelun lisäämisen sijasta tarvitsemme nyt kipeästi rauhan liittoa ja rauhan varustelua, hän sanoi.
Merja Kyllönen uskaltaa puhua nälänhädästä ja rakkaudesta.
– Tarvitsemme ymmärrystä ilmiöistä ja ihmisistä niiden takana, ymmärrystä menneisyydestä ja näkymää tulevasta. Halua oppia, myös virheistämme. Ja oppia olemaan leimaamatta kaikkia, toisten tekemien virheiden tai rikosten takia.
Iso aukko koulutuksessa
Kyllönen puhui erilaisuuden kunnioittamisesta.
– Se avaa oven yhtäläisyyksien löytämiselle, mikä puolestaan kehittää molemminpuolista suvaitsevaisuutta, hän sanoi.
Hän puhui koulutuksen puolesta.
– Jotta oppisimme olemaan avoimen uteliaita ja antamaan reilulla tavalla mahdollisuuden kaikille ihmisille, meitä täytyy edelleen kouluttaa siihen. Se meiltä on tänä päivänä unohtunut, Kyllönen arvioi.
– Tai sitten meillä on näiden asioiden opettamisessa paljon parannettavaa, sillä viimeistään kuluneiden vuosien pakolaiskriisin alkaessa kävi selväksi, että koulutuksessamme on myös länsimaissa rauhan, suvaitsevaisuuden, ihmisoikeuksien, demokratian ja kansainvälisen yhteisymmärryksen kokoinen aukko.
Hän kummeksui sitä, että näin on päässyt käymään.
– Pahoin pelkään, että tämä ylpeydenaihe on romutettu samalla kun olemme romuttaneet yhdenvertaisen oikeuden koulutukseen ja sivistykseen.
Rakkautta ja ystävyyttä
Kyllösen mielestä yhteiskunnan arvopohjaan on kasvanut korjausvelka, jota ei paikata rahalla vaan rakkaudella.
– Rauha ei ole vain sitä, että diplomatialla ja taitavasti neuvotelluilla kompromisseilla estetään sotia. Rauha on jotakin, mitä tehdään tässä ja nyt, osoittamalla ystävyyttä, hyväksymällä joukkoon ja jakamalla omasta. Meidän aikuisten on palattava opettelemaan sitä, mitä lapset jo päiväkodissa harjoittelevat.
Hän arvioi arvoperustan rappeuman edenneen kuin hiljalleen etenevä kuolemaan johtava sairaus.
– Europarlamenttikauteni ensimmäisinä vuosina sain todistaa Brittien brexit-äänestykseen huipentunutta populismin nousua. Keskustelussa sijaa ovat saaneet keinotekoisilla sutkautuksilla mielipiteitään höystävä äärioikeisto ja erittäin aggressiivisin äänenpainoin esiintyvät ääri-nationalistit, hän sanoi.
– On hankalaa keskustella järkiperustein sellaisen ihmisen kanssa, jonka mielipiteitä ohjaa epäluuloisuus, pelko ja suoranainen tietämättömyys, ja joka toistelee perusteluitaan sitä suuremmalla äänellä, mitä ohuemmaksi tietämys paljastuu.
Ihmisiä kuolee nälkään
Kyllönen nosti esiin eurooppalaisen hyvinvoinnin suhteessa ilmastonmuutokseen.
– Viime vuosina Euroopassakin nähty sotatoimien aikaansaama pakolaiskriisi on vasta pientä alkusoittoa sille hädälle ja turvattomuudelle, joka eteläisen pallonpuoliskon maita uhkaa ilmastokatastrofin edetessä, hän sanoi.
Hän puhui kansainvälisestä eräoikeudenmukaisuudesta.
– 12 000 – 14 000 ihmistä kuolee nälkään maailmassa, joka on rikkaampi kuin koskaan. Yhtäällä on nälkäongelma, toisaalla ruokajäteongelma.
Hän totesi vallalla olevan markkinauskoisen menon mahdollistavanahneuden globaalin hegemonian ja hyväksyttävyyden.
– Ahne lätkii ahnetta olalle ja tekee ”fist-pumpeja”.
uutiskirje 
