Miksi työelämässä syrjitään?

Viikon kysymys

Syrjintäkokemukset työelämässä johtivat viime vuonna Etelä-Suomessa yhteensä 92 työsuojeluviranomaisen tekemään tarkastukseen. Näistä 35 tapauksessa työnantajan katsottiin rikkoneen syrjinnän kieltoa.

Miksi ihmisiä syrjitään työelämässä, aluehallintoviraston ylitarkastaja Jenny Rintala?

Työnantajalla ei välttämättä ole mitään syrjintätarkoitusta.

– Työnantajan menettelyn motiivina voivat olla esimerkiksi ennakkoluulot, taloudellinen etu tai työn sujuvuuden turvaaminen. Työnantajan syrjinnän motiivit eivät kuitenkaan aina käy ilmi valvonnassamme.

Mitä valvonnan perusteella voi päätellä?

– Syrjinnän taustalla saattaa olla se, että työntekijällä on erilaisia ominaisuuksia kuin muilla. Työnantajalla ei välttämättä ole mitään syrjintätarkoitusta. Voi myös olla, että hän ei tunne lainsäädäntöä.

Pitäisikö jonkun lukea lakia työnantajille?

– Moni taho tarjoaa tietoa lainsäädännöstä. Tietoa yhdenvertaisuuslaista saa esimerkiksi työsuojeluviranomaisen internetsivuilta ja puhelinneuvonnasta. Myös työnantajajärjestöt ja työntekijäjärjestöt kouluttavat. Tietoa on saatavissa, jos sitä halutaan.

Syrjitäänkö työntekijöitä terveydenperusteella, kuten tutkimuksissa on väitetty?

– Terveys on ollut vuodesta toiseen yksi tavallisin syrjintäperuste. Meille valvontaviranomaisille se näkyy yleensä työsuhteen päättämistilanteissa. Koeajan purku tai irtisanominen saatetaan tehdä, koska työntekijä on ollut paljon sairaana.

– Yhdenvertaisuusvaltuutetun ja oikeusministeriön selvityksessä tiedusteltiin myös vammaisten syrjintäkokemuksista. He kokevat paljon syrjintää, mutta heillä on korkea kynnys ilmoittaa asioista viranomaisille.

Vieläkö vuokratyöntekijöitä syrjitään?

– Tänä vuonna suuri osa valvontatapauksista koski juuri vuokratyöntekijöitä. Useimmat tapaukset liittyivät tilanteisiin, joissa vuokratyöntekijä oli siirtynyt asiakas- eli käyttäjäyritykseen.

– Käyttäjäyritykset ovat epätietoisia siitä, että vuokratyössä syrjinnän kielto koskee myös heitä. Valvonnassamme arvioitiin muun muassa, syrjikö käyttäjäyritys terveydentilan perusteella, kun se ei tarjonnut vuokratyöntekijälle työtä enää sairausloman jälkeen.