Airpron työntekijät
Airprossa työskentelee kaikkiaan 1 350 henkilöä. He työskentelevät Suomen 16 lentoaseman maa- ja matkustajapalveluissa ja Cabin Crew -palveluissa Pohjoismaissa.
Suurin osa henkilöstöstä työskentelee turvatarkastajina Finavian ylläpitämillä lentoasemilla.
Lentoyhtiöille tarjottavissa maapalveluissa työskentelee noin 200 henkilöä. Heille kuuluvat matkustaja- ja matkatavarapalvelut sekä koneiden vesihuollot, siirrot ja jäänpoistot.
Lisäksi Airprolla on bussinkuljettajia kenttäalueella sekä ulkomaisten lentoyhtiöiden lomalennoille vuokrattavaa matkustamohenkilöstöä yhteensä lähes 200 henkeä.
Kaikista Airpron työsuhteista kokoaikaisia on 750, loput ovat osa-aikaisia tai erikseen työhön kutsuttavia.
Työntekijöistä noin kolme neljäsosaa on Ilmailualan unionin IAU:n mukaan alle 30-vuotiaita.
IAU:hun kuuluu noin 450 Airpron työntekijää. UP
Maaliskuisella lentokenttäpalveluja koskeneella työtaistelulla on pitkät juuret. Kun Ilmailualan unionin IAU:n puheenjohtaja Juhani Haapasaari käy läpi maaliskuisen lakon taustoja ja käänteitä, päällimmäiseksi nousee vanha ongelma.
Ilmailulaitos (nyk. Finavia) perusti Airpron 1994. Henkilöstön työehdoista sovittiin toimihenkilöiden normaalia päivätyötä ajatellen.
Työehtosopimuksen tekivät Henkilöstöunioni (osa nykyistä Pardiaa) ja valtiovarainministeriön perustama Liikenne- ja Erityisalojen Työnantajat (osa nykyistä Paltaa). Tuolloin Airpron sopimus koski vain muutamaa Lapin kenttää ja sesonkiliikennettä.
Kun Airpron toiminta laajeni muillekin kentille, sopimus jäi voimaan, vaikka työntekijöiden määrä kasvoi.
Kansanedustajat ovat tehneet vuosien saatossa kaksi kirjallista kysymystä valtionyhtiö Finavian ja sen tytäryhtiön Airpron toiminnasta. Kysymyksissä on perätty valtionohjausta ja työehtosopimuslain hengen noudattamista.
Henkilöstön edustavuuden perusteella maapalvelun työntekijöihin tulisi noudattaa lentoliikenteen palveluja koskevaa työehtosopimusta kuten muissakin vastaavissa yhtiöissä, kysymyksissä perustellaan.
Tuoreen sopimuksen mukaan yleissitovaa eli lentoliikenteen palveluja koskevaa sopimusta ryhdytään noudattamaan Airpron maapalveluissa aluksi Helsinki-Vantaan ja Oulun lentokentillä. Ensi vuoden tammikuun loppuun mennessä selvitetään muiden lentokenttien tilanne. Niissä työskentelee 20 prosenttia Airpron työntekijöistä.
Lisät kuntoon vähitellen
Vanha sopimushistoria näkyy Haapasaaren mukaan mm. toimihenkilöiden selvästi parempana palkkakehityksenä.
– Toimihenkilöille henkilökohtainen palkanosa on keskimäärin 25 – 30 prosenttia. Varat järjestelyeriin on otettu yleiskorotuksista. Tämän myötä toimihenkilöiden euromääräiset henkilökohtaiset palkanosat ovat nousseet kymmenkertaisiksi työntekijöihin nähden, Haapasaari sanoo.
Nyt sopimukseen saatiin pykälä, jonka mukaan työntekijöiden henkilökohtaiset palkanosat korotetaan 4 – 12 prosenttiin kunkin työhistorian mukaan. Nämä ns. takuupalkkojen tarkistukset tehdään vastedes vuosittain.
Ensimmäistä sovintoehdotusta ei viety edes IAU:n hallituksen päätettäväksi.
– Se olisi ratkaissut ainoastaan miesvaltaisten maapalvelutöiden epäkohtia, mutta jättänyt kokonaan huomioimatta turvatarkastajien ja muiden maapalvelutyöntekijöiden tarpeet. Tämä on myös tasa-arvokysymys, Haapasaari sanoo.
Ensi vuonna palkankorotuksia ei tule, ja vuoden 2019 korotukset ovat puolet Teknologiateollisuuden ja Metalliliiton sekä kemian perusteollisuuden yleiskorotusten keskiarvosta.
Työvuoroihin järkeä
IAU:n tavoitteet olivat työnantajapuolen mukaan mittavat ja aivan liian suuret yksiin neuvotteluihin. Haapasaari ei ole kiistänyt, että tavoitteita on paljon. Tämä voi tarkoittaa tulevaisuudessakin painostustoimia.
Hän pitää sovittelun kautta saavutettua tulosta hyvänä päänavauksena. Yksi merkittävin neuvottelukierroksen tuloksista on, että Airprolla työskentelevät turvatarkastajat saavat vastedes järkevämmät työvuorot ja ylityöstä asianmukaiset korvaukset. Tällä tavoin kurotaan kiinni vartiointialan sopimuksen työehtoja.
– Työnantaja on voinut teettää paljon ylitöitä lisätöitä, jopa yli työaikalain salliman rajan. Vastaisuudessa pääosa näistä tunneista on ylityötä, josta työntekijä saa peruspalkan ohella ylityölisät. Tällä tavoin palkkaeroa saadaan kutistettua.
Sopimuksessa ylityöksi määriteltiin työ, joka ylittää 120 tuntia kolmen viikon jakson aikana. Haapasaari uskoo, että Airpro hoitaa vastaisuudessa työaikasuunnittelun paremmin.
– Nyt vuoro on saattanut alkaa klo 5 parin tunnin työrupeamalla ja jatkua klo 14 – 19 läpi koko viikon. Siinä ei paljoa vapaa-aikaa ja lepoa jää, kun laskee työmatkat mukaan.
Vaihtuvuus suurta
Tuoreen sopimuksen mukaan viikoittainen vapaa-aika on vähintään 35 tuntia, ja pyrkimyksenä on antaa työntekijälle vapaa viikonloppu vähintään kerran kuussa. Paikallisesti voidaan sopia toisin.
IAU:n tavoitteena on edelleen, että lyhin työvuoro on kuusi tuntia, kuten se on myös vartiointialan työehtosopimuksessa.
Pirstaleisten työpäivien takia työntekijät ovatkin vaihtuneet tiuhaan. Haapasaari laskee, että keskimäärin turvatarkastajan työsuhde Airprossa on kestänyt neljä vuotta.
– Jokaisesta työntekijästä teetetään turva-arvio ja jokainen koulutetaan työhön. Iso vaihtuvuus tulee työnantajalle kalliiksi.
Airpron työntekijät
Airprossa työskentelee kaikkiaan 1 350 henkilöä. He työskentelevät Suomen 16 lentoaseman maa- ja matkustajapalveluissa ja Cabin Crew -palveluissa Pohjoismaissa.
Suurin osa henkilöstöstä työskentelee turvatarkastajina Finavian ylläpitämillä lentoasemilla.
Lentoyhtiöille tarjottavissa maapalveluissa työskentelee noin 200 henkilöä. Heille kuuluvat matkustaja- ja matkatavarapalvelut sekä koneiden vesihuollot, siirrot ja jäänpoistot.
Lisäksi Airprolla on bussinkuljettajia kenttäalueella sekä ulkomaisten lentoyhtiöiden lomalennoille vuokrattavaa matkustamohenkilöstöä yhteensä lähes 200 henkeä.
Kaikista Airpron työsuhteista kokoaikaisia on 750, loput ovat osa-aikaisia tai erikseen työhön kutsuttavia.
Työntekijöistä noin kolme neljäsosaa on Ilmailualan unionin IAU:n mukaan alle 30-vuotiaita.
IAU:hun kuuluu noin 450 Airpron työntekijää. UP
lehti 