Ilmastonkestävä maatalous vaatii tasa-arvoa

Fediverse-instanssi: Jaa linkki

Kun puhutaan ilmastonmuutoksesta ja maataloudesta, esille nousevat yleensä äärimmäiset sääilmiöt ja tuotannon väheneminen. Kehitysmaissa toteutettava Viljelijän kenttäkoulu kiinnittää nyt huomiota myös siihen, miten eri tavoin muutokset vaikuttavat naisiin ja miehiin.

Esimerkiksi Ugandassa naiset muodostavat 56 prosenttia viljelijöistä ja tuottavat 70 prosenttia ruuasta, naisverkosto Wougnet laskee. Naisten omistuksessa on kuitenkin vain 16 prosenttia pelloista.

Taustalla on perinteisesti miehiä suosiva ja naisia syrjivä kulttuuri, joka myös lisää naisten haavoittuvuutta ilmastonmuutokselle, sanoo Stella Tereka, joka vastaa YK:n ruokajärjestön FAOn ilmasto- ja tasa-arvohankkeista Ugandassa.

– Valtava työtaakka, ja etenkin palkaton hoivatyö kotona, vie naisten ajan niin, etteivät he ehdi opiskella uusia asioita, hän sanoo.

Naiset mukaan päättämään

Ugandaa kansainvälisissä ilmastoneuvotteluissa edustava Winnie Masiko haluaa maalleen yhdistetyn tasa-arvo- ja ilmastostrategian.

Vuonna 2013 säädetty laki lupaa Ugandan naisille ja miehille samat oikeudet omistaa maata, mutta toteutus laahaa kaukana perässä.

– Naisten on päästävä mukaan päätöksentekoon kaikilla tasoilla, Masiko vaatii.

FAO toteuttaa Viljelijän kenttäkoulua kaikkiaan 90 maassa, ja sen piirissä on 4 miljoonaa ihmistä, joista reilu puolet naisia. Kyse on työssä oppimisesta, joka auttaa viljelijöitä hyödyntämään ilmastoälykkäitä menetelmiä ja jakamaan kokemuksia keskenään.

Proscovia Nakibuye pitää miehensä kanssa karjatilaa Ugandan Nakasongolassa. Pariskunta sai kenttäkoulusta hyvää oppia elinkeinonsa kohentamiseen.

– Aiemmin lapseni eivät opiskelleet, mutta nyt saamme maidon myynnistä tuloja, joiden ansiosta koulunkäynti onnistuu, Nakibuye kertoo.

Perhe toimii tiiminä

Terekan mukaan FAOn kenttäkoulussa pidetään erityistä huolta siitä, että koulutus- ja kokousajat järjestetään naisten aikatauluihin sopiviksi.

– Maatalous ei kukoista ilman perheen yhteistyötä, Mubenden alueella asuva Mercy Ssekide sanoo. Hän houkutteli miehensä mukaan kenttäkouluun ”jotta opimme toimimaan tiiminä.”

– Työskentelemällä rinta rinnan pärjäämme ilmastonmuutoksen kanssa ja pystymme hankkimaan elantomme maataloudesta, Ssekide uskoo.

Perhe on jo monipuolistanut tuotantoaan siipikarjan, vuohien sekä sikojen hoitoon ja ryhtynyt kasvattamaan tomaatteja satokausien välillä. Tulot ovat nousseet niin paljon, että parin kaksi lasta voivat mennä yliopistoon.

Englanninkielinen versio