Suomen talouselämässä on ongelmia, joita kansantalous ei kestä pitkään. Tuottajien heikko asema elintarviketuotannossa on tunnistettu useissa tutkimuksissa, ja suureksi paisunut työttömyys on saavuttanut mittasuhteet, joita ei ole aikaisemmin koettu. Ongelmiin ei ole löydetty ratkaisuja. Olemme eläneet pysähtyneisyydessä jo useita vuosia, ja koko Euroopan unioni on – muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta – jokseenkin samassa tilassa.
Maataloustuotteitten hinnat ovat olleet laskussa jo pitkään, mihin on useita syitä. Vienti Venäjälle katkesi EU:n päätöksellä, ja samanaikaisesti maitokiintiöt poistettiin niin ikään EU:n päätöksellä. Vähittäiskauppa on saanut elintarvikeketjussa johtoaseman ja määrittää jo tuotteen ostohinnan, minkä aikaisemmin teki jalostusporras. Maatalous on jäänyt tässä mittelössä yksin ja kokenut häviäjän osan, sillä myös jalostusporras on varmistanut tulonjaossa oman asemansa.
Vaisu ulkomainen kysyntä on johtanut vientituotantoon suuntautuneen kansantaloutemme pysähtyneisyyden tilaan, josta toipuminen on ollut hidasta. Kun markkinat eivät vedä, ote olisi suunnattava kotimarkkinatuotantoon. Siihen tutkijoiltamme onkin ollut apua tarjolla. Ostamme käyttämästämme energiasta yli puolet ulkomailta, vaikka voisimme saada sen kokonaan kotimaisista lähteistä. Suurin osa siitä piilee metsissä, mutta myös pellon kasvustosta voitaisiin ottaa neljännes energiantuotantoon. Tällä määrällä liikkuisi jo kolmasosa maamme autokannasta.
Maatalous on jäänyt tässä mittelössä yksin.
Maatalouden ongelmiin saataisiin apua ottamalla ne ruoantuotannon ohella mukaan myös energiantuotantoon. Tilat saisivat tällöin tarvitsemansa energian omana tuotantonaan, ja ylijäämä liikenisi myyntiin. Tämä järjestely on viety erittäin pitkälle muun muassa Saksassa ja Itävallassa. Eräs saksalainen maatalousjohtaja on kertonut minulle, että maatalouden säilyvyys ja sukupolvenvaihdokset on varmistettu siellä ottamalla tilat tuettuun energiantuotantoon. Näin tiloille on varmistettu vakaa tulotaso jopa pariksikymmeneksi vuodeksi.
Suomessakin on toistakymmentä biokaasutilaa, jotka eivät osta lämpöenergiaa, liikennepolttoaineita eivätkä myöskään lannoitteita, koska ne saadaan runsastuneesta jäteliemestä. Meillä energiantuotantoon liittyy kuitenkin eräs kummallisuus: energiaa ei saa muun tilan tuotannon tavoin myydä, vaan sitä saa tuottaa vain kotikäyttöön. Määräys koskee tuotantotuella rakennettuja maatilavoimaloita.
Kotimaiseen energiaan siirtyminen toisi ennakkoarvion mukaan satatuhatta uutta työpaikkaa. Energia on meillä hajautuneena pieniin yksiköihin, joten koko maa, Kainuuta ja Lappia myöten, tulisi tuotannon piiriin. Tämän tavoitteen pääministeri Sipilä asetti ennen ministeriksi tuloaan, mutta tavoite etenee hitaasti.
Fossiilisia polttoaineitta käyttävät suurtuottajat ovat saaneet uusiutuvaan energiaan suuntautuvan pientuotannon estetyksi. Asiasta ei ole saatu aikaan poliittista päätöstä.
Erkki Raudaskoski
Rovaniemi
uutiskirje 
