Kolmen viime vuosikymmenen aikana Suomesta on kadonnut yli 600 000 työpaikkaa, joihin on riittänyt perusasteen koulutus. Pelkän peruskoulun käyneet ovatkin töissä vain puolet työiästään, ilmenee SAK:n teettämästä tilastotutkimuksesta.
Vain perusasteen suorittaneelle naiselle kertyy työvuosia keskimäärin 21, miehelle 24. Työura voi pisimmillään olla 47 vuotta eli ikävuodet 18–65. Pelkän peruskoulun varassa olevien työllisyys on tippunut vajaaseen 43 prosenttiin.
Erot muihin koulutusasteisiin ovat valtavat. Keskiasteen tutkinto nostaa työuran odotearvon miehillä yli 32:een ja naisilla yli 33 vuoteen. Korkeakoulututkinnon suorittaneiden keskimääräiset työurat kipuavat 36 vuoden tuntumaan tai sen yli.
SAK:n koulutusasioiden päällikkö Mikko Koskinen kehottaakin koulutuspoliitikkoja heittämään romukoppaan uskomuksen, että vähemmän koulutetut pääsisivät muita nopeammin työelämään.
– Perusasteen koulutuksen varassa olevat ihmiset tulevat viimeisinä työelämään ja poistuvat sieltä ensimmäisinä. Töihin meno viivästyy varsinkin naisilla, joiden työllisyys ylittää 50 prosenttia vasta 43-vuotiaiden ikäluokassa.
Joka neljäs vuosi työttömänä
Peruskoulun varaan jääneille kertyy työikäisinä keskimäärin lähes kahdeksan työttömyysvuotta. Ammattikorkea- tai yliopistotutkinto puolittaa työttömyysvuosien määrän.
– Ainoastaan peruskoulun käyneellä jokaista kolmen vuoden työssäolojaksoa seuraa karkeasti laskien vuosi työttömyyttä. Perusasteen koulutuksen varassa työttömyydestä onkin vaikea päästä eroon, SAK:n Koskinen tähdentää.
Vain peruskoulun suorittaneiden nuorten mahdollisuudet työllistyä jäävät ensimmäisenä työttömyysvuonna 15 prosentin tuntumaan. Kun työttömällä on ikää enemmän kuin 55 vuotta, mahdollisuudet tipahtavat alle kymmenen prosentin.
”Oppivelvollisuusiän jatko parantaa työllisyyttä”
Pelkän perusasteen koulutuksen varassa Suomessa on 613 000 työikäistä ihmistä. Heistä 262 000 on töissä, 94 000 työttömänä ja 257 000 muuten työvoiman ulkopuolella. Työvoiman ulkopuolella olevista 96 000 on jo siirtynyt ennenaikaiselle eläkkeelle.
Edelleen jokaisesta ikäluokasta noin 10 000 nuoren opinnot päättyvät peruskouluun.
– On turha kuvitella, että yllämme edes 72 prosentin työllisyysasteeseen, jos peruskoulun jälkeen tyhjän päälle jääneitä ei kannusteta jatkamaan opintoja. SAK on esittänyt oppivelvollisuusiän pidentämistä toisen asteen opintoihin ja nuorisotakuun vahvistamista, Mikko Koskinen muistuttaa.
Vaikka oppivelvollisuus pitenisi välittömästi, viimeiset peruskoulun varassa olevat työikäiset saavuttavat eläkeiän vasta 2050-luvulla.
– Matalasti koulutettujen määrä pysyy vielä pitkään suurena. Aikuiskoulutus onkin Suomessa ajateltava kokonaan uusiksi, Koskinen vaatii.
Aikuisten osaamista SAK kohottaisi muun muassa helpottamalla opiskelua työn ohessa ja työttömänä sekä avoimen yliopiston tapaan toimivilla avoimilla ammattiopistoilla.
Alle puolet väestöstä töissä
Tilastotutkija Pekka Myrskylän tekemä tutkimus kertoo rajusta rakennemuutoksesta viimeksi kuluneiden vajaan 30 vuoden aikana. Väestö on lisääntynyt yli puolella miljoonalla, mutta työpaikkoja on samaan aikaan hieman vähemmän. Osin tämä johtuu työikäisen väestön vähenemisestä ja eläkeläisten määrän lisääntymisestä.
”Kestävyysvajeemme perusongelma onkin se, että enää 41 prosenttia maassa asuvista on töissä, kun vuonna 1987 työllisiä oli 48 prosenttia. Aikaisemmista muutoksista tämä poikkeaa siinä, että työllisten määrä pysyy ennallaan tai jopa vähenee”, Myrskylä kirjoittaa.
Työpaikkojen määrän väheneminen koskee ennen muuta teollisuustyöpaikkoja. Vuodesta 2007 työpaikkojen määrä on vähentynyt Suomessa 150 000:lla eli 4,6 prosenttia. Samaan aikaan teollisuustyöpaikoista katosi joka neljäs.
Eikä siinä kaikki. Neljässä kasvumaakunnassa on puolet Suomen työpaikoista, ja tämä puolikas kasvaa hitaasti. Lopuissa viidessätoista maakunnassa on toinen puolikas työpaikoista, mutta niissä työpaikkamäärä vähenee.
Kasvussa ovat vain Helsingin, Tampereen ja Oulun seudut sekä Ahvenanmaa. Kaikki muut maakunnat taantuvat, ja pahimmissa maakunnissa on nyt neljännes vähemmän työpaikkoja kuin 1990-luvun alussa.
uutiskirje 
