Tuulivoiman osuus on Suomessa selvästi pienempi kuin läntisissä naapurimaissamme. Lisäksi tuulivoimaloiden rakentaminen on hidastumassa huomattavasti.
Vain 4,6 prosenttia Suomen sähköntuotannosta saadaan tuulivoimasta. Se on aavistuksen enemmän kuin turpeen osuus.
Virossa tuulivoiman osuus on kahdeksan prosenttia, Ruotsissa kymmenen ja Tanskassa 52 prosenttia. Norjassa tuulivoiman osuus on kaksi prosenttia, mutta sähköntuotannosta 96 prosenttia tulee vesivoimasta.
Viime vuonna Suomeen rakennettiin tuulivoimaloita 570 megawatin edestä, 182 voimalaa. Kaikkiaan tuulivoiman nimellisteho oli 1 533 megawattia, kun puretut ja rakennetut tuulivoimalat otetaan lukuun.
Tänä ja ensi vuonna uusia voimaloita nousee harvakseen, yhteensä 700–800 megawatin edestä. Vuosikymmenen loppua kohti vauhti hiljenee edelleen, todettiin keskiviikkona Tuulivoima-akatemian infossa.
Tuulivoimahankkeita on kuitenkin suunnitteilla noin 11 300 megawatin edestä. Teho vastaisi seitsenkertaisesti Olkiluoto 3:sta tai neljäsosaa Saksan tämänhetkisestä tuulivoimasta.
Tukijärjestelmän muuttuessa tuulivoima joutuu kilpailemaan muiden uusiutuvien energialähteiden kanssa.
Tukijärjestelmiä muuallakin
Tuulivoimaloiden rakentamista on vauhdittanut tähän saakka voimalalle myönnettävä syöttötariffi. Viimeiset tukikaudet käynnistyvät ensi vuonna.
Valtio maksaa voimalalle 12 vuoden ajan syöttötariffina jokaisesta megawatista 83,5 euroa. Tämän takia tuulivoimaa pidetään kalliina energiamuotona.
Suomen Tuulivoimayhdistyksen järjestöpäällikkö Heidi Paalatie huomauttaa, että tukea tarvitaan, koska investoinnit ovat kalliit ja sähkön hinta on halpaa. Paalatien mukaan tuki kannattaa, sillä pitkällä aikavälillä tuulivoiman tuotantokustannukset laskevat. Siten kuluttajat saavat edelleen sopuhintaista sähköä.
Muissakin Pohjoismaissa tuetaan tuulivoimaa. Energiateollisuus ry:n toimitusjohtaja Jukka Leskelä kertoi, että Ruotsilla ja Norjalla on yhteinen sertifikaatti, jossa tuulivoima saa tukea markkinaperusteisesti. Tanskassa tukea maksetaan merituulihankkeille kilpailutuksen perusteella.
Norja on irtoamassa sertifikaatista, koska 98 prosenttia maan sähköntuotannosta tulee jo uusiutuvista energialähteistä eli vedestä ja tuulesta.
Tuontiriippuvuus rassaa
Suomessa sähköstä tuotetaan vielä 20 prosenttia fossiilisilla polttoaineilla. Ilmastotavoitteiden mukaisesti uusiutuvien energialähteiden osuutta pitää kasvattaa.
Leskelä huomautti, että hiilidioksidipäästöt on saatu vähenemään 68 prosentilla kymmenessä vuodessa. Toisaalta Suomi on entistä riippuvaisempi tuontienergiasta.
– Suomen pitäisi katsoa muita naapurimaita. Ei ole yhdentekevää, mitkä ovat sähköntuotannon tukisäännöt, Leskelä sanoi.
Vastaisuudessa uusiutuvan energian tuet jaetaan kilpailutusten perusteella teknologianeutraalisti. Kilpailutuksen ja tuen yksityiskohtia ei ole vielä päätetty.
Leskelä arvioi, että yhdistetty sähkön ja lämmön tuotanto menestyy kilpailutuksessa muita huonommin. Parhaat kilpailuasemat ovat biotuotantolaitoksilla ja tuulivoimalla.
uutiskirje 
