Lapsilisän verottaminen nousee aika ajoin yhteiskunnalliseen keskusteluun. Ajatus on, että otetaan rikkailta ja annetaan köyhille. Viimeksi lapsilisien verottamista esitti professori Heikki Hiilamo Kalevi Sorsa -säätiölle kirjoittamassaan raportissa.
” Lapsilisien verottaminen olisi suuri periaatteellinen ratkaisu, joka tasaisi lapsiperheiden välisiä tuloeroja. Lapsilisien tasoa voisi nostaa tuntuvasti, jolloin pienituloisimmille jäisi niistä enemmän käteen.”
Kelan tutkimusosaston päällikkö Olli Kangas ja johtava tutkija Pertti Honkanen ovat asiasta eri mieltä. ”Päinvastoin kuin yleensä uskotaan, lapsilisän verottaminen näyttäisi lisäävän lapsiköyhyyttä ja kasvattavan tuloeroja”, he kirjoittavat Kelan tutkimusblogissa.
Työttömillä erilainen verotus
Kangas ja Honkanen viittaavat vuonna 2014 tekemiinsä laskelmiin. Lapsiköyhyys lisääntyisi verotuksen johdosta runsaalla prosenttiyksiköllä ja tuloeroja mittaava Gini-kerroin kasvaisi hieman.
He pitävät itsekin tulosta yllättävänä. Se johtunee siitä, että lapsilisän verotuksessa kertautuu työtulon ja työttömyysturvan kaltaisen etuustulon erilainen verotus etenkin pienillä tulotasoilla. ”Toisin sanoen työttömän, ja varsinkin perusturvalla olevan työttömän nettolapsilisä olisi yleensä pienempi kuin palkansaajan lapsilisä.”
Toinen tuloerojen syvenemistä selittävä seikka on se, että lapsilisien saajat painottuvat yleensäkin jossain määrin tuloasteikon alempaan puoliskoon. Pienituloisilla marginaaliveroaste tällaisessa laskelmassa on melko korkea. ”Lapsilisän – ja siten myös siihen kohdistuvan veron – suhteellinen merkitys on suurempi pieni- kuin suurituloisille.”
Kompensoinniksi 70 prosentin korotus
Kolmanneksi asiaan vaikuttaa se, että veroprosentit vaihtelevat kunnittain. Kunnallisveroprosentti on usein suurempi niissä kunnissa, joissa on paljon sosiaaliturvan varassa olevia ja muita pienituloisia ihmisiä. Rikkaissa kunnissa taas kunnallisveroprosentti on alhaisempi. ”Erilaisen veroprosentin vuoksi nettomääräinen lapsilisä vaihtelee asuinkunnan mukaan.”
Hiilamon ajatus on, että lapsilisiä korotettaisiin tuntuvasti ja verotuksen vaikutukset kompensoitaisiin sillä.
Kankaan ja Honkasen mukaan lapsilisiä pitäisi parantaa tuntuvasti, jotta korotuksella olisi merkittäviä vaikutuksia. Nykyisin lapsiköyhyys on 11,5 prosenttia. Samaan tasoon päädytään, jos lapsilisää nostetaan 50–60 prosenttia.
”Jos tavoitteena on eriarvoisuuden ja köyhyyden pienentäminen nykyisestä, korotusprosentin pitäisi olla 70 prosentin tietämillä.”
uutiskirje 
