Uusi taistelu perustuslaista muhii: Supo haluaa laajentaa salaisten pakkokeinojen käyttöä

Fediverse-instanssi: Jaa linkki

Jos poliisi tarkkailee huumekätköä metsässä, väistämättä viaton koiran ulkoiluttaja voi joutua tarkkailun alaiseksi, kuvaili suojelupoliisin (Supo) päällikkö Antti Pelttari eilen SuomiAreenassa järjestetyssä keskustelutilaisuudessa tiedustelulainsäädännöstä.

Pelttarin esimerkin piti kuvata yksityisyyden suojaan liittyvää ongelmaa silloin, kun suojelupoliisi harjoittaa tietoverkossa tarkkailua. Esimerkki ontuu pahasti, mutta se sopii siviilitiedustelulainsäädännöstä käytävään keskusteluun.

Pelin henki tuntuu olevan, että jos et ole siviilitiedustelulainsäädännön pitkälle menevän yksilönsuojan kaventamisen kannalla, niin et ole myöskään kovin uskottava terrorismin vastustaja.

Terrorismilla perustellaan, kun tiedustelulait halutaan säätää nopeutetussa säätämisjärjestyksessä. Siviilitiedustelusta mietinnön tehnyt työryhmä esittää perustuslain avaamista, joka murtaisi yksilön suojan.

Yksilön oikeusturva kaventuu tiedustelun kohteena

Professori Martin Scheinin toteaa omassa lausunnossaan, että työryhmän esittämä muutos perustuslakiin on avoimempi ja laaja-alaisempi kuin edes siviilitiedustelulainsäädäntö välttämättä edellyttäisi.

Asiallisesti yksityisyyden suoja poistuisi suhteessa tiedustelutoimintaan.

– Tämä toteutettaisiin aikana, jolloin maailmanlaajuisesti tiedostetaan, että tiedustelutoiminta mm. teknisen kehityksen myötä on eräs kaikkien vakavimmista uhkista yksityisyyden suojalle, Scheinin kirjoittaa.

Hänen mukaansa eräs tapa olisi massavalvonnan kielto, joka pitäisi kirjata perustuslakiin, mikäli se avataan.

– Muutoin on vaarana, että siviili- ja sotilastiedusteluviranomaiset tulevat jo toteutettuun perustuslain muutokseen nojautuen vaatimaan jatkuvasti uusia toimivaltuuksia.

Kansallinen turvallisuus yksilön suojan edelle

Kansallista turvallisuutta vakavasti uhkaavan toiminnan paljastamista ja torjuntaa pidetään tärkeänä tavoitteena. Kyse onkin siitä, miten pitkälle yksilö alistetaan kansallisen turvallisuuden nimissä tarkkailun kohteeksi.

Oikeusasiamies Petri Jääskeläinen toteaa lausunnossaan, että kansallisen turvallisuuden takaamiseksi tiedusteluvaltuuksien antamista tiedusteluviranomaisille voidaan pitää hyväksyttävänä ja kannatettavana. Mutta…

– Ehdotettujen tiedusteluvaltuuksien antaminen puuttuu yksityisyyden suojaan ja viestinnän suojaan sellaisella tavalla, jolla täsmällisyydeltään ja tarkkarajaisuudeltaan on varsin etäällä nykyisten salaisten pakkokeinojen ja salaisten tiedonhankintakeinojen käytöstä, hän kirjoittaa.

Työkalupakki puuttuu – miten niin?

Sisäministeri Paula Risikko (kok.) ja Pelttari puhuivat eilisessä keskustelussa vahvasti työkalupakin puolesta: tarvitaan keinot, jotta Supo voi harjoittaa siviilitiedustelua.

Kyberturvallisuuden professori Jarno Limnéllin Suomi mukaan on muiden maiden hyväntahtoisuuden varassa, ja siten kaukana muista länsimaista, tiedustelutiedon saannissa.

Poliisille esitetään lisää tiedustelumenetelmiä. Supo saisi tietoliikennetiedustelun lisäksi oikeuden paikkatiedusteluun, tiedon jäljentämiseen ja lähetyksen pysyttämiseen jäljentämistä varten.

Eduskunta on kasvattanut poliisin työkalupakkia vuosien varrella mittavasti. Poliisilla on jo nyt laajat pakkokeinovaltuudet käytössään.

Supo haluaa laajentaa reviiriään. Nyt poliisin salaisten pakkokeinojen käyttöä rajoittaa se, että pitää olla kyse tietyn epäillyn rikoksen estämisestä, paljastamisesta tai selvittämisestä.

Tavoitteena on poistaa tämä edellytys, mikä on suuri muutos. Jo nykylaki mahdollistaa salaisten tiedonhankintakeinojen käytön esimerkiksi suunniteltuihin terroristisiin tekoihin ennen kuin rikos on toteutunut.

Tiedusteluaika kuusinkertaistuu

Oikeusasiamies Petri Jääskeläisen mukaan ehdotettujen tiedustelumenetelmien käyttöedellytykset ovat hyvin väljiä verrattuna voimassa oleviin pakkokeino- ja poliisilaeissa säädettyihin pakko- ja tiedonhankintakeinojen käyttöedellytyksiin.

Hän pitää – monen muun lausunnonantajan tavoin – kansallinen turvallisuus -käsitettä epätäsmällisenä.

Tämä myönnetään jopa mietinnössä: Kansallisen turvallisuuden käsitteen sisältö muuttuu ja muotoutuu yhteiskunnallisten muutosten mukana. Vaarat, uhat ja jopa poliittiset trendit voivat muokata käsitteen sisältöä.

Myös tiedusteluaikaa ollaan pidentämässä monien ehdotettujen tiedustelumenetelmien kohdalla. Lupa voitaisiin antaa jopa kuudeksi kuukaudeksi, kun nyt poliisi voi saada luvan kuukaudeksi.

Ulkomaan tiedustelusta valta Supon päällikölle

Petri Jääskeläinen suhtautuu kriittisesti poliisille myönnettäviin päätöksenteko-oikeuksiin. Hän haluaa salaisista pakko- ja tiedonhankintakeinoista päätösvaltaa mahdollisimman paljon tuomioistuimelle.

Nyt esitetään, että esimerkiksi ulkomaan tiedustelusta päätöksen voisi tehdä Supon päällikkö.

Jääskeläinen kysyykin, että ”millä perusteella Suomen suojelupoliisin päälliköllä olisi lähtökohtaisesti sen enempää toimivaltaa päättää ulkomaan tiedustelusta kuin suomalaisella tuomioistuimellakaan.

Suomalaisen virkamiehen toiminen salassa ulkomailla jää liian vähäiselle arvioinnille.

Sivullisten suoja on heikko

Tiedustelun yhteydessä voisi jäädä tiedusteluhaaviin myös sivullisten, aivan viattomien tietoja. Välttämättä nämä sivulliset eivät saisi koskaan tietää, että he ovat olleet tiedustelun kohteena.

Vasemmistoliiton puheenjohtajalta Li Anderssonilta kysyttiin, että haluaisiko hän tietää. Totta kai hän haluaisi tietää, jos hän on tiedustelun kohteena.

Hän kysyykin, että tiedustelun kohteena olevan yksilön tietojen hävittäminen riittävä, vaikka tätä tuleva laki edellytettäisi.

– Joku kansalainen haluaa tietää, vaikka mitään ei olekaan havaittu tiedustelussa, sanoi Andersson SuomiAreenan keskustelussa.

Pakkokeinolain alaisesta salaisesta tiedonhankinnasta on poliisin ilmoitettava nykyisin kohteelle viimeistään vuoden kuluttua keinon käytön lopettamisesta.

Nyt tämä jää varsin avoimeksi. Ilmoitus ehdotetaan tehtäväksi, kun ”tiedustelumenetelmän käytön tarkoitus on saavutettu”.

Löysä raportointivelvollisuus iso riski

Myös Amnesty toteaa omassa lausunnossaan, että poikkeamat tiedustelun kohteille tapahtuvasta ilmoitusvelvollisuudesta on riski. Sitä ei poista sekään, että pääsäänöisesti tiedustelun kohteelle tulisi ilmoittaa. Tiedustelun kohteena voisi olla yksityiselämää koskevia arkaluonteisia tietoja.

Apulaisoikeuskanslerin sijainen Kimmo Hakonen toteaakin, että yksityiselämän suojan näkökulmasta keskeistä on muun muassa se, kuinka täsmällisiä ja tarkkarajaisia tietoliikennetiedustelulla saatavien tietojen seulonnassa käyttävät hakuehdot ovat.

Nyt ne ovat epämääräisesti määritellyt. Ongelma on myös tiedustelun kohteeksi määriteltävän joukon rajaus: Miten voi rajata ja ilmoittaa esimerkiksi kohteena olleen henkilöryhmän?

Mietintö siviilitiedustelutoiminnasta