KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Näkökulma

Jussi Ahokas: Työllisyyspolitiikan on oltava monimuotoista

Kuva: Lehtikuva/Emmi Korhonen

Jussi Ahokas
31.7.2017 12.00
Fediverse-instanssi:

Vaikka Suomessa työllisyysaste on viime kuukausien aikana noussut ja työttömyys on vähentynyt, olemme edelleen kaukana hyvästä tilanteesta. Ennen globaalia finanssikriisiä työttömyysaste painui selvästi alle seitsemän prosentin, kun tällä hetkellä kausivaihtelusta puhdistettu työttömyysaste lähentelee yhdeksää prosenttia. Työllisyysastekin on edelleen alle 70 prosentin tason, joka ylitettiin vuonna 2008. Aktiiviselle työllisyyspolitiikalle on siis edelleen tarvetta.

Julkisessa keskustelussa tästä ovat lähes kaikki samaa mieltä. Eroja syntyy silloin, kun aletaan esittää keinoja työllisyyden parantamiseksi ja työttömyyden alentamiseksi. Yleisimmin julkisessa keskustelussa esitetään ongelman ratkaisuksi rakenteellisia uudistuksia. Niillä tarkoitetaan pääsääntöisesti työmarkkinainstituutioihin tai sosiaaliturvajärjestelmään tehtäviä muutoksia, joiden myötä työn tarjoamisesta tulisi yrityksille ja työn vastaanottamisesta työntekijöille kannattavampaa. Toisaalta esimerkiksi asuntopolitiikka ja muut työvoiman liikkuvuutta parantavat uudistukset voidaan laskea osaksi rakennepolitiikkaa.

Ekonomisteilta tämänkaltaisia politiikkasuosituksia kuulee päivittäin. Myös valtiovarainministeriöstä ja Suomen Pankista muistutetaan jatkuvasti rakenteellisten uudistusten tarpeesta. Suosituksen perustana on talousteoreettinen näkemys, jonka mukaan työttömyys tai liian matala työllisyys ovat aina viime kädessä seurausta työmarkkinoiden jäykkyyksistä. Niiden vuoksi työn hinta eli reaalipalkka ei asetu tasolle, joka mahdollistaisi tavoiteltavan korkeamman työllisyysasteen. Jotta se voitaisiin saavuttaa, on muutettava työmarkkinoiden ja sosiaaliturvan rakenteita.

ILMOITUS
ILMOITUS
Tarjontapolitiikka on jyrännyt keskustelussa ja käytännön politiikassa muiden politiikkojen ylitse.

Rakenteellisten uudistusten tarvetta korostavaa työllisyyspolitiikkaa voidaan kutsua tarjontapolitiikaksi, koska sen keskeisenä tavoitteena on lisätä ihmisten halukkuutta vastaanottaa työtä eli tarjota työpanostaan työmarkkinoilla. Finanssikriisin jälkeen tarjontapolitiikan vastinpariksi nousi ainakin hetkellisesti kysyntäpolitiikka. Sillä tarkoitetaan toimia, joilla lisätään talouden kokonaiskysyntää eli yksityistä tai julkista investointi- tai kulutuskysyntää. Käytännössä tärkein väline kysyntäpolitiikassa on finanssipolitiikka eli valtion tulojen ja menojen säätely esimerkiksi verotuksen, julkisten investointien tai julkisen kulutuksen kautta.

Kun tarjontapolitiikassa työllisyyskysymys nähdään työmarkkinoihin liittyvänä ongelmana, kysyntäpolitiikassa työllisyyden ymmärretään määräytyvän ensisijaisesti hyödykemarkkinoilla. Jos yrityksien tuottamille tavaroille ja palveluille on enemmän kysyntää, yrityksillä on myös tarve työllistää enemmän. Kysyntäpolitiikka nojaa John Maynard Keynesin ajatukseen siitä, että kapitalistisessa rahataloudessa investointien taso ei automaattisesti kata taloudellisten toimijoiden säästämistä. Näin ollen talouteen syntyy krooninen alikysyntätilanne, minkä seurauksena yritykset eivät uskalla laajentaa tuotantoaan niin paljon, että täystyöllisyys saavutettaisiin.

Kansallisen työllisyyspolitiikan keinot eivät rajoitu tähän. Aktiivisella työvoimapolitiikalla pyritään siihen, että työntekijät löytäisivät kitkattomasti työnantajat ja työllistyminen työttömäksi jäämisen jälkeen olisi sujuvaa. Aktiivinen työvoimapolitiikka koostuu palveluista, jotka auttavat työntekijöitä työnhaussa, parantavat heidän osaamistaan ja luovat väyliä takaisin työmarkkinoille esimerkiksi palkkatuen avulla. Aktiivisen työvoimapolitiikan tarvetta voidaan perustella sekä käytännössä havaitun työmarkkinoiden kitkan että talousteoreettisten etsintäteorioiden kautta.

Kansallisesti tärkeänä työllisyyden edistäjänä esitetään usein myös elinkeinopolitiikka, jonka tavoitteena on huolehtia yritysten elinvoimaisuudesta ja luoda niille edellytyksiä pärjätä kansainvälisessä kilpailussa. Ajatus työllisyyttä edistävän elinkeinopolitiikan taustalla on se, että pidemmällä tähtäimellä vain menestyvät yritykset voivat työllistää ja luoda uusia työpaikkoja. Elinkeinopolitiikan välineistöä ovat erilaiset yritystuet, kuten innovaatiotuet, infrastruktuuria kehittävät julkiset investoinnit sekä osaltaan myös koulutuspolitiikka, jonka avulla voidaan vaikuttaa yritysten käytössä olevaan osaamiseen.

Myös sosiaali- ja terveyspolitiikalla on merkittävä rooli työllisyyden parantamisessa ja työttömyyden alentamisessa. Erityisesti niiden kohdalla, joiden työkyky on syystä tai toisesta alentunut ja jotka ovat mahdollisesti ajautuneet pitkäksi aikaa työmarkkinoiden ulkopuolelle, sosiaali- ja terveyspalveluita tarvitaan usein, jotta työelämään palaaminen onnistuu. Terveydenhuolto, kuntoutus ja sosiaalipalvelut vaikuttavat työllisyyteen parhaiten silloin, kun ne toimivat yhteen työvoimapolitiikan palveluiden kanssa.

Kaikkia edellä mainittuja työllisyyspolitiikan elementtejä tarvitaan, jotta työllisyysastetta saadaan tulevaisuudessa nostettua. Julkisen keskustelun ja poliittisen päätöksenteon ongelma on viime aikoina ollut se, että tarjontapolitiikka on jyrännyt keskustelussa ja käytännön politiikassa muiden politiikkojen ylitse. Esimerkiksi aktiivisen työvoimapolitiikan ja työllisyyttä vahvistavan sosiaali- ja terveyspolitiikan resurssit ovat tämän seurauksena viime vuosien aikana merkittävästi supistuneet.

Yhtä lailla julkisessa keskustelussa on vahvistunut ajatus siitä, ettei kokonaiskysynnän kasvu enää rajoita työllisyysasteen nousua eikä elinkeinopolitiikalla voida juurikaan lisätä työllisyyttä pitkällä aikavälillä. Nämä ajatukset vaikuttavat oleellisesti siihen, millaista työllisyyspolitiikkaa Suomessa jatkossa harjoitetaan ja millaisia tuloksia työllisyyspolitiikalla saadaan aikaan. Vaarana on, että ilman monimuotoista työllisyyspolitiikkaa korkea työllisyysaste jää ikuiseksi tavoitteeksi.

Fediverse-instanssi:
ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Noora Kotilainen on sotaa, militarismia, kriisejä ja kärsimystä työssään käsittelevä valtiotieteilijä ja historian tutkija, joka käsittelee kolumneissaan aikaamme leimaavia synkkiä ja väkivaltaisia ilmiöitä.

Ajan kulku tuntuu kiihtyneen – ruumis ja luonto muistuttavat, ettei niin voi jatkua loputtomiin

Kauhu periferian katoamisesta – kun metsän mukana menee koti ja kieli

Noora Kotilainen on sotaa, militarismia, kriisejä ja kärsimystä työssään käsittelevä valtiotieteilijä ja historian tutkija, joka käsittelee kolumneissaan aikaamme leimaavia synkkiä ja väkivaltaisia ilmiöitä.

Iirikset kukkivat yhä

Luddiitit olivat kapinaliike teollistumisen alkuaikoina 1800-luvun alun Englannissa.

Kone, valta ja vastarinta – Mitä voisi olla 2020-luvun ludditismi?

Uusimmat

IPES-Foodin tuoreen raportin mukaan maailman ruokajärjestelmän työntekijät joutuvat laajamittaisen hyväksikäytön kohteiksi.

Maailman ruokkijat työskentelevät köyhyydessä ja vaarallisissa oloissa

Amerikkalaistoimittajan leppoisat vankipäivät Putinin Venäjällä

SDP:n varapuheenjohtaja Nasima Razmyar on joutunut sellaisen hyökkäyksen kohteeksi, jota kenenkään ei pitäisi kokea.

Viikon päätteeksi: Tynkkysen puheissa Nasima Razmyarista on kaikuja Lapuan liikkeen muilutuksista

Jhapalin kylässä Lounais-Bangladeshissa asuva 45-vuotias Nurunnahar pelkää vuoroveden nousua. Ennakkovaroitukset auttavat häntä varautumaan tulviin.

Bangladeshissa tulvavaroitus voi pelastaa kylän – Uusi järjestelmä yhdistää tekoälyä ja paikallisten kokemuksia

ILMOITUS
ILMOITUS

varaa joulutervehdys

tilaa lehti

Viikon luetuimmat

01

Suomessa ei ole vain EU:n korkein työttömyys, vaan myös OECD-maiden korkein nuorisotyöttömyys

 
02

”Mitä hyötyä Suomelle syntyy toimimisesta datavarastona” – Stubbin hehkutus datakeskuksista kerää kritiikkiä

 
03

Totaalisen vierasta demokratialle, vasemmistoliiton Koskela sanoo Häkkäsen esityksestä, että puolustusrahoista ei puhuttaisi vaaleissa

 
04

”Irvokasta demarit” – SDP:ltä yllättäen yli miljardin säästöidea sotesta, kertoo HS

 
05

Vasemmistoliitolle mittaushistorian paras tulos HS-gallupissa, kokoomukselle huonoin

 

tilaa uutiskirje

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Keski-Amerikassa luonnonvarojen laiton kauppa ulottuu eläimistä metsiin ja kultaan

21.11.2026

Denise Rudbergin Queen-trilogian päätös jatkaa sen kuvausta, millainen luolamiesten maa Ruotsi oli vain 50 vuotta sitten

21.11.2026

Militarisoituminen uhkaa Kaukasuksen arvokkainta luonnonpuistoa – luontotuhot näkyvät konfliktialueilla ympäri maailmaa

21.11.2026

Energiansa ja identiteettinsä kadottanut keskusta kokoontuu kriisitunnelmissa

21.11.2026

”Irvokasta demarit” – SDP:ltä yllättäen yli miljardin säästöidea sotesta, kertoo HS

20.11.2026

Bluffia, sanoo Koskela – Kokoomus täyssolmussa eläkekantansa kanssa

20.11.2026

Pia Lohikoski: Hallituksen opintotukiuudistus ei korjaa opiskelijoiden toimeentulo-ongelmia

20.11.2026

Työntekijöiden järjestäytymisasteen nostaminen hallitusohjelmaan, Minja Koskela esitti SAK:n vaalitentissä

20.11.2026

Suomessa ei ole vain EU:n korkein työttömyys, vaan myös OECD-maiden korkein nuorisotyöttömyys

20.11.2026

Tuorein rasismikohu asettaa toimittajien ihmettelyn hassuun valoon – Pitääkö vieläkin ihmetellä, miksi vasemmisto sanoo perussuomalaisille ei

19.11.2026

Orpon hallitus yrittää vesittää alustatyöntekijöiden aseman parantamisen, sanoo vasemmistoliiton Koskela

19.11.2026

Razmyarin maalitus todistaa, että perussuomalaiset edustaa parlamentaarista äärioikeistoa, sanoo Honkasalo

19.11.2026

SAK:n Katja Syvärinen: Nuoret tarvitsevat konkreettisen vision paremmasta työelämästä

19.11.2026

SAK:n tavoite on, että valta vaihtuu seuraavissa vaaleissa

19.11.2026
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset