KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Näkökulma

Jussi Ahokas: Työllisyyspolitiikan on oltava monimuotoista

Kuva: Lehtikuva/Emmi Korhonen

Jussi Ahokas
31.7.2017 12.00

Vaikka Suomessa työllisyysaste on viime kuukausien aikana noussut ja työttömyys on vähentynyt, olemme edelleen kaukana hyvästä tilanteesta. Ennen globaalia finanssikriisiä työttömyysaste painui selvästi alle seitsemän prosentin, kun tällä hetkellä kausivaihtelusta puhdistettu työttömyysaste lähentelee yhdeksää prosenttia. Työllisyysastekin on edelleen alle 70 prosentin tason, joka ylitettiin vuonna 2008. Aktiiviselle työllisyyspolitiikalle on siis edelleen tarvetta.

Julkisessa keskustelussa tästä ovat lähes kaikki samaa mieltä. Eroja syntyy silloin, kun aletaan esittää keinoja työllisyyden parantamiseksi ja työttömyyden alentamiseksi. Yleisimmin julkisessa keskustelussa esitetään ongelman ratkaisuksi rakenteellisia uudistuksia. Niillä tarkoitetaan pääsääntöisesti työmarkkinainstituutioihin tai sosiaaliturvajärjestelmään tehtäviä muutoksia, joiden myötä työn tarjoamisesta tulisi yrityksille ja työn vastaanottamisesta työntekijöille kannattavampaa. Toisaalta esimerkiksi asuntopolitiikka ja muut työvoiman liikkuvuutta parantavat uudistukset voidaan laskea osaksi rakennepolitiikkaa.

Ekonomisteilta tämänkaltaisia politiikkasuosituksia kuulee päivittäin. Myös valtiovarainministeriöstä ja Suomen Pankista muistutetaan jatkuvasti rakenteellisten uudistusten tarpeesta. Suosituksen perustana on talousteoreettinen näkemys, jonka mukaan työttömyys tai liian matala työllisyys ovat aina viime kädessä seurausta työmarkkinoiden jäykkyyksistä. Niiden vuoksi työn hinta eli reaalipalkka ei asetu tasolle, joka mahdollistaisi tavoiteltavan korkeamman työllisyysasteen. Jotta se voitaisiin saavuttaa, on muutettava työmarkkinoiden ja sosiaaliturvan rakenteita.

ILMOITUS
ILMOITUS
Tarjontapolitiikka on jyrännyt keskustelussa ja käytännön politiikassa muiden politiikkojen ylitse.

Rakenteellisten uudistusten tarvetta korostavaa työllisyyspolitiikkaa voidaan kutsua tarjontapolitiikaksi, koska sen keskeisenä tavoitteena on lisätä ihmisten halukkuutta vastaanottaa työtä eli tarjota työpanostaan työmarkkinoilla. Finanssikriisin jälkeen tarjontapolitiikan vastinpariksi nousi ainakin hetkellisesti kysyntäpolitiikka. Sillä tarkoitetaan toimia, joilla lisätään talouden kokonaiskysyntää eli yksityistä tai julkista investointi- tai kulutuskysyntää. Käytännössä tärkein väline kysyntäpolitiikassa on finanssipolitiikka eli valtion tulojen ja menojen säätely esimerkiksi verotuksen, julkisten investointien tai julkisen kulutuksen kautta.

Kun tarjontapolitiikassa työllisyyskysymys nähdään työmarkkinoihin liittyvänä ongelmana, kysyntäpolitiikassa työllisyyden ymmärretään määräytyvän ensisijaisesti hyödykemarkkinoilla. Jos yrityksien tuottamille tavaroille ja palveluille on enemmän kysyntää, yrityksillä on myös tarve työllistää enemmän. Kysyntäpolitiikka nojaa John Maynard Keynesin ajatukseen siitä, että kapitalistisessa rahataloudessa investointien taso ei automaattisesti kata taloudellisten toimijoiden säästämistä. Näin ollen talouteen syntyy krooninen alikysyntätilanne, minkä seurauksena yritykset eivät uskalla laajentaa tuotantoaan niin paljon, että täystyöllisyys saavutettaisiin.

Kansallisen työllisyyspolitiikan keinot eivät rajoitu tähän. Aktiivisella työvoimapolitiikalla pyritään siihen, että työntekijät löytäisivät kitkattomasti työnantajat ja työllistyminen työttömäksi jäämisen jälkeen olisi sujuvaa. Aktiivinen työvoimapolitiikka koostuu palveluista, jotka auttavat työntekijöitä työnhaussa, parantavat heidän osaamistaan ja luovat väyliä takaisin työmarkkinoille esimerkiksi palkkatuen avulla. Aktiivisen työvoimapolitiikan tarvetta voidaan perustella sekä käytännössä havaitun työmarkkinoiden kitkan että talousteoreettisten etsintäteorioiden kautta.

Kansallisesti tärkeänä työllisyyden edistäjänä esitetään usein myös elinkeinopolitiikka, jonka tavoitteena on huolehtia yritysten elinvoimaisuudesta ja luoda niille edellytyksiä pärjätä kansainvälisessä kilpailussa. Ajatus työllisyyttä edistävän elinkeinopolitiikan taustalla on se, että pidemmällä tähtäimellä vain menestyvät yritykset voivat työllistää ja luoda uusia työpaikkoja. Elinkeinopolitiikan välineistöä ovat erilaiset yritystuet, kuten innovaatiotuet, infrastruktuuria kehittävät julkiset investoinnit sekä osaltaan myös koulutuspolitiikka, jonka avulla voidaan vaikuttaa yritysten käytössä olevaan osaamiseen.

Myös sosiaali- ja terveyspolitiikalla on merkittävä rooli työllisyyden parantamisessa ja työttömyyden alentamisessa. Erityisesti niiden kohdalla, joiden työkyky on syystä tai toisesta alentunut ja jotka ovat mahdollisesti ajautuneet pitkäksi aikaa työmarkkinoiden ulkopuolelle, sosiaali- ja terveyspalveluita tarvitaan usein, jotta työelämään palaaminen onnistuu. Terveydenhuolto, kuntoutus ja sosiaalipalvelut vaikuttavat työllisyyteen parhaiten silloin, kun ne toimivat yhteen työvoimapolitiikan palveluiden kanssa.

Kaikkia edellä mainittuja työllisyyspolitiikan elementtejä tarvitaan, jotta työllisyysastetta saadaan tulevaisuudessa nostettua. Julkisen keskustelun ja poliittisen päätöksenteon ongelma on viime aikoina ollut se, että tarjontapolitiikka on jyrännyt keskustelussa ja käytännön politiikassa muiden politiikkojen ylitse. Esimerkiksi aktiivisen työvoimapolitiikan ja työllisyyttä vahvistavan sosiaali- ja terveyspolitiikan resurssit ovat tämän seurauksena viime vuosien aikana merkittävästi supistuneet.

Yhtä lailla julkisessa keskustelussa on vahvistunut ajatus siitä, ettei kokonaiskysynnän kasvu enää rajoita työllisyysasteen nousua eikä elinkeinopolitiikalla voida juurikaan lisätä työllisyyttä pitkällä aikavälillä. Nämä ajatukset vaikuttavat oleellisesti siihen, millaista työllisyyspolitiikkaa Suomessa jatkossa harjoitetaan ja millaisia tuloksia työllisyyspolitiikalla saadaan aikaan. Vaarana on, että ilman monimuotoista työllisyyspolitiikkaa korkea työllisyysaste jää ikuiseksi tavoitteeksi.

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Veikka Lahtinen.

Rukoilen: Älä äänestä demareita

YK:n työntekijät kuvattiin 10. toukokuuta UNRWA:n entisen koulun raunioilla.

Kansanmurhasta huolimatta Euroopan tuki Israelille jatkuu

Noora Kotilainen.

Elämänpuolustajan soturikunnia

Lontoossa 1. kesäkuuta järjestetyssä mielenosoituksesa vaadittiin Venäjää palauttamaan Ukrainasta pois viedyt lapset. Kyltissä vaaditaan sodan lopettamista.

Miten rauha voitetaan reaalimaailmassa?

Uusimmat

Elina Backmanin viisi dekkaria muodostavat ulkoasuaan myöten yhtenäisen sarjan.

Elina Backmanin Saana Havas -dekkarit kaipaisivat voimakasta uusiutumista

Kuvituskuvassa Bukelen vastainen mielenosoitus San Salvadorissa. Kansalaisyhteiskunnan tila käy yhä ahtaammaksi Latinalaisessa Amerikassa. Useat maat ovat säätäneet lakeja, jotka tekevät kansalaisjärjestöjen toiminnasta vaikeampaa tai suorastaan mahdotonta. Viimeisen vuoden aikana lakeja on säädetty muun muassa Venezuelassa, Paraguayssa, Perussa ja El Salvadorissa.

Latinalainen Amerikka kiristää otettaan kansalaisjärjestöistä

Kruszynianyn moskeijan talonmies Dzemil Gembicki toivottaa tervetulleiksi vieraat, jotka haluavat kuulla Puolassa kuusi vuosisataa eläneistä muslimeista. 200 vuotta vanhan puurakennuksen suunnittelivat juutalaiset arkkitehdit.

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

Orgaanista jätettä kompostoidaan yhteisön johtamassa jätehuollossa Sesdanin kylässä Giayarissa.

Roskavuorovesi vie turistit Balin rannoilta: Kansalaisjärjestön varastot täyttyvät muovijätteestä

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

 
02

Rukoilen: Älä äänestä demareita

 
03

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

 
04

Onko Jussi Halla-aho fasisti?

 
05

Noora Kotilaisen kolumni: Tappaminen sodassa on juridisesti oikeutettua, mutta lopulta yksilö on yksin tekojensa kanssa

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Zimbabwessa pienet jyvät pelastavat maanviljelijän päivän

01.07.2025

Vasemmistoliiton Minja Koskela käy läpi politiikan kevätkautta KU:n kesähaastattelussa: “Kyllä siinä käytiin koko tunneskaala läpi”

01.07.2025

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

30.06.2025

Tatiana Elf aukoo uusia uria suomitrilleriin pätevässä esikoisessaan Huijari

29.06.2025

Noora Kotilaisen kolumni: Tappaminen sodassa on juridisesti oikeutettua, mutta lopulta yksilö on yksin tekojensa kanssa

29.06.2025

Samuli Laihon trilleri Pelon piiri on juuri niin jännittävä kuin sen nimi lupaa

28.06.2025

Rukoilen: Älä äänestä demareita

28.06.2025

Käännekohtien kevät – Mitä jäi mieleen politiikan alkuvuodesta 2025?

28.06.2025

Väinö Linnan klassikko valtaa Pyynikin

27.06.2025

Neljä nostoa sotilasliiton huippukokouksesta – Nato suostui Trumpin saneluun

27.06.2025

Toisenlaista väenmusiikkia – iskelmällisyyden, ryyppylaulujen ja popin nollari

27.06.2025

Velkaongelmaa ylläpidetään ja ratkotaan käppyröillä, jotka eivät kestä kriittistä tarkastelua

27.06.2025

33-vuotias vasemmistolainen on vahvoilla New Yorkin seuraavaksi pormestariksi – Näin KU:n toimitus analysoi tilannetta

26.06.2025

Vasemmistoliitto kiittää Helsingin kunnianhimoista ilmastotavoitetta: Päästöt 85 prosenttia alas viidessä vuodessa

26.06.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Onko nuorille tarjolla muutakin kuin sodanajan sijoituspaikka?

16.06.2025

Miltä antifasistinen ulkopolitiikka näyttää?

19.05.2025

Tiede luo toivoa, kun maailma myllertää

17.04.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään