KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Näkökulma

Jussi Ahokas: Työllisyyspolitiikan on oltava monimuotoista

Kuva: Lehtikuva/Emmi Korhonen

Jussi Ahokas
31.7.2017 12.00
Fediverse-instanssi:

Vaikka Suomessa työllisyysaste on viime kuukausien aikana noussut ja työttömyys on vähentynyt, olemme edelleen kaukana hyvästä tilanteesta. Ennen globaalia finanssikriisiä työttömyysaste painui selvästi alle seitsemän prosentin, kun tällä hetkellä kausivaihtelusta puhdistettu työttömyysaste lähentelee yhdeksää prosenttia. Työllisyysastekin on edelleen alle 70 prosentin tason, joka ylitettiin vuonna 2008. Aktiiviselle työllisyyspolitiikalle on siis edelleen tarvetta.

Julkisessa keskustelussa tästä ovat lähes kaikki samaa mieltä. Eroja syntyy silloin, kun aletaan esittää keinoja työllisyyden parantamiseksi ja työttömyyden alentamiseksi. Yleisimmin julkisessa keskustelussa esitetään ongelman ratkaisuksi rakenteellisia uudistuksia. Niillä tarkoitetaan pääsääntöisesti työmarkkinainstituutioihin tai sosiaaliturvajärjestelmään tehtäviä muutoksia, joiden myötä työn tarjoamisesta tulisi yrityksille ja työn vastaanottamisesta työntekijöille kannattavampaa. Toisaalta esimerkiksi asuntopolitiikka ja muut työvoiman liikkuvuutta parantavat uudistukset voidaan laskea osaksi rakennepolitiikkaa.

Ekonomisteilta tämänkaltaisia politiikkasuosituksia kuulee päivittäin. Myös valtiovarainministeriöstä ja Suomen Pankista muistutetaan jatkuvasti rakenteellisten uudistusten tarpeesta. Suosituksen perustana on talousteoreettinen näkemys, jonka mukaan työttömyys tai liian matala työllisyys ovat aina viime kädessä seurausta työmarkkinoiden jäykkyyksistä. Niiden vuoksi työn hinta eli reaalipalkka ei asetu tasolle, joka mahdollistaisi tavoiteltavan korkeamman työllisyysasteen. Jotta se voitaisiin saavuttaa, on muutettava työmarkkinoiden ja sosiaaliturvan rakenteita.

ILMOITUS
ILMOITUS
Tarjontapolitiikka on jyrännyt keskustelussa ja käytännön politiikassa muiden politiikkojen ylitse.

Rakenteellisten uudistusten tarvetta korostavaa työllisyyspolitiikkaa voidaan kutsua tarjontapolitiikaksi, koska sen keskeisenä tavoitteena on lisätä ihmisten halukkuutta vastaanottaa työtä eli tarjota työpanostaan työmarkkinoilla. Finanssikriisin jälkeen tarjontapolitiikan vastinpariksi nousi ainakin hetkellisesti kysyntäpolitiikka. Sillä tarkoitetaan toimia, joilla lisätään talouden kokonaiskysyntää eli yksityistä tai julkista investointi- tai kulutuskysyntää. Käytännössä tärkein väline kysyntäpolitiikassa on finanssipolitiikka eli valtion tulojen ja menojen säätely esimerkiksi verotuksen, julkisten investointien tai julkisen kulutuksen kautta.

Kun tarjontapolitiikassa työllisyyskysymys nähdään työmarkkinoihin liittyvänä ongelmana, kysyntäpolitiikassa työllisyyden ymmärretään määräytyvän ensisijaisesti hyödykemarkkinoilla. Jos yrityksien tuottamille tavaroille ja palveluille on enemmän kysyntää, yrityksillä on myös tarve työllistää enemmän. Kysyntäpolitiikka nojaa John Maynard Keynesin ajatukseen siitä, että kapitalistisessa rahataloudessa investointien taso ei automaattisesti kata taloudellisten toimijoiden säästämistä. Näin ollen talouteen syntyy krooninen alikysyntätilanne, minkä seurauksena yritykset eivät uskalla laajentaa tuotantoaan niin paljon, että täystyöllisyys saavutettaisiin.

Kansallisen työllisyyspolitiikan keinot eivät rajoitu tähän. Aktiivisella työvoimapolitiikalla pyritään siihen, että työntekijät löytäisivät kitkattomasti työnantajat ja työllistyminen työttömäksi jäämisen jälkeen olisi sujuvaa. Aktiivinen työvoimapolitiikka koostuu palveluista, jotka auttavat työntekijöitä työnhaussa, parantavat heidän osaamistaan ja luovat väyliä takaisin työmarkkinoille esimerkiksi palkkatuen avulla. Aktiivisen työvoimapolitiikan tarvetta voidaan perustella sekä käytännössä havaitun työmarkkinoiden kitkan että talousteoreettisten etsintäteorioiden kautta.

Kansallisesti tärkeänä työllisyyden edistäjänä esitetään usein myös elinkeinopolitiikka, jonka tavoitteena on huolehtia yritysten elinvoimaisuudesta ja luoda niille edellytyksiä pärjätä kansainvälisessä kilpailussa. Ajatus työllisyyttä edistävän elinkeinopolitiikan taustalla on se, että pidemmällä tähtäimellä vain menestyvät yritykset voivat työllistää ja luoda uusia työpaikkoja. Elinkeinopolitiikan välineistöä ovat erilaiset yritystuet, kuten innovaatiotuet, infrastruktuuria kehittävät julkiset investoinnit sekä osaltaan myös koulutuspolitiikka, jonka avulla voidaan vaikuttaa yritysten käytössä olevaan osaamiseen.

Myös sosiaali- ja terveyspolitiikalla on merkittävä rooli työllisyyden parantamisessa ja työttömyyden alentamisessa. Erityisesti niiden kohdalla, joiden työkyky on syystä tai toisesta alentunut ja jotka ovat mahdollisesti ajautuneet pitkäksi aikaa työmarkkinoiden ulkopuolelle, sosiaali- ja terveyspalveluita tarvitaan usein, jotta työelämään palaaminen onnistuu. Terveydenhuolto, kuntoutus ja sosiaalipalvelut vaikuttavat työllisyyteen parhaiten silloin, kun ne toimivat yhteen työvoimapolitiikan palveluiden kanssa.

Kaikkia edellä mainittuja työllisyyspolitiikan elementtejä tarvitaan, jotta työllisyysastetta saadaan tulevaisuudessa nostettua. Julkisen keskustelun ja poliittisen päätöksenteon ongelma on viime aikoina ollut se, että tarjontapolitiikka on jyrännyt keskustelussa ja käytännön politiikassa muiden politiikkojen ylitse. Esimerkiksi aktiivisen työvoimapolitiikan ja työllisyyttä vahvistavan sosiaali- ja terveyspolitiikan resurssit ovat tämän seurauksena viime vuosien aikana merkittävästi supistuneet.

Yhtä lailla julkisessa keskustelussa on vahvistunut ajatus siitä, ettei kokonaiskysynnän kasvu enää rajoita työllisyysasteen nousua eikä elinkeinopolitiikalla voida juurikaan lisätä työllisyyttä pitkällä aikavälillä. Nämä ajatukset vaikuttavat oleellisesti siihen, millaista työllisyyspolitiikkaa Suomessa jatkossa harjoitetaan ja millaisia tuloksia työllisyyspolitiikalla saadaan aikaan. Vaarana on, että ilman monimuotoista työllisyyspolitiikkaa korkea työllisyysaste jää ikuiseksi tavoitteeksi.

Fediverse-instanssi:
ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Noora Kotilainen on sotaa, militarismia, kriisejä ja kärsimystä työssään käsittelevä valtiotieteilijä ja historian tutkija, joka käsittelee kolumneissaan aikaamme leimaavia synkkiä ja väkivaltaisia ilmiöitä.

Ajan kulku tuntuu kiihtyneen – ruumis ja luonto muistuttavat, ettei niin voi jatkua loputtomiin

Kauhu periferian katoamisesta – kun metsän mukana menee koti ja kieli

Noora Kotilainen on sotaa, militarismia, kriisejä ja kärsimystä työssään käsittelevä valtiotieteilijä ja historian tutkija, joka käsittelee kolumneissaan aikaamme leimaavia synkkiä ja väkivaltaisia ilmiöitä.

Iirikset kukkivat yhä

Luddiitit olivat kapinaliike teollistumisen alkuaikoina 1800-luvun alun Englannissa.

Kone, valta ja vastarinta – Mitä voisi olla 2020-luvun ludditismi?

Uusimmat

Toimittajat tivaavat vaalitenteissä mahdollisista hallituskumppaneista. Kuva Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n syysseminaarista marraskuulta.

Tuorein rasismikohu asettaa toimittajien ihmettelyn hassuun valoon – Pitääkö vieläkin ihmetellä, miksi vasemmisto sanoo perussuomalaisille ei

Minja Koskela.

Orpon hallitus yrittää vesittää alustatyöntekijöiden aseman parantamisen, sanoo vasemmistoliiton Koskela

Veronika Honkasalo.

Razmyarin maalitus todistaa, että perussuomalaiset edustaa parlamentaarista äärioikeistoa, sanoo Honkasalo

SAK:n hallituksen varapuheenjohtaja Katja Syvärinen.

SAK:n Katja Syvärinen: Nuoret tarvitsevat konkreettisen vision paremmasta työelämästä

ILMOITUS
ILMOITUS

varaa joulutervehdys

tilaa lehti

Viikon luetuimmat

01

Valta turmelee vaikka sitä ei olisikaan, ja nyt sen todistaa SDP

 
02

”Mitä hyötyä Suomelle syntyy toimimisesta datavarastona” – Stubbin hehkutus datakeskuksista kerää kritiikkiä

 
03

Totaalisen vierasta demokratialle, vasemmistoliiton Koskela sanoo Häkkäsen esityksestä, että puolustusrahoista ei puhuttaisi vaaleissa

 
04

Orpon hallitus laittaa lapset maksamaan suuryritysten ja miljonäärien veronalennukset, sanoo vasemmistoliiton Furuholm

 
05

Verotus ei estänyt miljoonatuloja, monen miljonäärin veroprosentti on 34

 

tilaa uutiskirje

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

SAK:n tavoite on, että valta vaihtuu seuraavissa vaaleissa

19.11.2026

”Mitä hyötyä Suomelle syntyy toimimisesta datavarastona” – Stubbin hehkutus datakeskuksista kerää kritiikkiä

19.11.2026

”Huonoa johtamista” – Demarit äänestivät käännytyslain puolesta, mutta asia repii edelleen eduskuntaryhmää

18.11.2026

Vasemmistonaiset: Gynekologin palveluiden tulee kuulua julkiseen terveydenhuoltoon

18.11.2026

Mai Kivelä: Hallitus on valmis heikentämään päästövähennysten kaikista keskeisintä työkalua

18.11.2026

Hämeen vasemmistoliiton täysi ehdokaslista valmis, tavoitteena kaksi paikkaa

18.11.2026

Pekonen: Sote-miljonäärit rikastuvat suomalaisten sairaiden kustannuksella

18.11.2026

Vasemmistoliiton Lapin piirin ehdokaslista eduskuntavaaleihin valmistui

18.11.2026

Sosiaaliturvaan ja -palveluihin kohdistuu ensi kaudella valtava paine jo tehtyjen leikkausten lisäksi, kertoo STM virkapuheenvuorossaan

18.11.2026

Rajalain jatkosta äänestetään tänään, vasemmistoliitto esitti hylkäämistä

18.11.2026

Vasemmistoliitolle mittaushistorian paras tulos HS-gallupissa, kokoomukselle huonoin

18.11.2026

Kuolemantapaus taustalla: Meriluoto perää poliiseille koulutusta kehitysvammaisten kohtaamisessa

17.11.2026

Sisä-Savon syyskokouksessa valittiin ja julkilausuttiin

17.11.2026

Listaamattomien yhtiöiden osinkoverouudistukselle hieman vähemmän vastustusta kuin ennen – SDP lopetti yllättäen kannattamasta arvonnousuveroa

17.11.2026
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset