Horisontti
Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamassa Syvien vahvuuksien koulu -hankkeessa oli 2010–2014 mukana kuusi pilottikoulua ja Kasvuyhteisöllisyyskoulun indikaattorit -hankkeessa 2015–2017 kymmenen koulua eri puolilta Suomea: henkilökuntaa yli 600, oppilaita lähes viisituhatta, opetusryhmiä noin 300. Nyt on niin hyvää kerrottavaa, että kysytään: voiko tämä olla edes totta? Kyllä se voi.
Pilottikouluissa tutkittiin ja harjoiteltiin niin sanotun hyvekielen ja vahvuuksien tutkimista ja harjoittelemista. Hyveet ja vahvuudet ohjaavat yhteistoimintaa ja toimivat yhteistoiminnan eettisenä ohjenuorana. Asiaa tutkittiin ja harjoiteltiin seitsemällä vuorovaikutusalueella eli opettajien ja oppilaiden kesken, erikseen oppilaiden kesken ja opettajien kesken, koulun ja vanhempien kesken, johdon ja henkilökunnan kesken, koulun ja sidosryhmien kesken sekä hyve- ja vahvuuskielen esiintymistä koulun kulttuurissa. Näillä alueilla tuotettiin yhteensä 64 hyvän koulun indikaattoria.
Kotien kanssa ja kotien välisessä vuorovaikutuksessa käytetään hyveiden ja vahvuuksien kieltä.
Hanketutkimuksessa kysyttiin, mikä on muuttunut koulussa hankkeen aikana. Tutkimuksen mukaan oppilaiden kyky tunnistaa omat ja toistensa vahvuudet paranevat. Oppilaat tukevat toisiaan hyveiden ja vahvuuksien lujittamisessa. Hyveet ja vahvuudet näkyvät oppilaiden kanssa käydyissä kehitys- ja arviointikeskusteluissa. Hyveitä ja vahvuuksia konkretisoidaan erilaisin harjoituksin, kuvallisin ja kirjallisin tehtävin. Opetuksessa tuetaan oppilaiden hyveiden ja vahvuuksien esillepääsyä ja kehittymistä.
Vanhemmilla on käsitys oman lapsensa vahvuuksista ja niiden kehittämisestä. Vanhempien ja lasten kanssa käydään hyveille ja vahvuuksille perustuvia palavereita ja tavoite- ja arviointikeskusteluja. Vanhemmilla on käsitys siitä, miten vahvuuspedagogiikkaa käytännön tasolla toteutetaan koulussa.
Kotien kanssa ja kotien välisessä vuorovaikutuksessa käytetään hyveiden ja vahvuuksien kieltä. Koulu on määritellyt ja ilmaissut tahtonsa hyveiden ja vahvuuksien noudattamisesta koulukohtaisessa opetussuunnitelmassa. Luottamuksen ilmapiiri mahdollistaa kokeilemisen ja oppimisen. Hyveet ja vahvuudet on määritelty koulun toimintasuunnitelmissa ja toiminnan arvioinnissa.
Hankkeeseen kuuluneen kehityskyselyn lisäksi toteutettiin viidessä koulussa kehitysauditointi, jossa haastateltiin oppilaita, vanhempia, opettajia, koulun henkilöstöä ja johtoa. Näissä tehtyjen havaintojen mukaan myönteinen viestintä oppilaista on lisääntynyt (esimerkiksi Wilma-viestintäjärjestelmä), oppilaiden menestys jatko-opinnoissa on parantunut, oppilaiden psykososiaalisen tuen tarve on vähentynyt (esimerkiksi kuraattoripalvelut), oppilaiden keskinäinen kiusaaminen on vähentynyt, koulun arvostus vanhempien keskuudessa ja muiden koulujen henkilökunnan silmissä on lisääntynyt, ja koulun kiinnostavuus työpaikkana on halutumpi. Koulumme on haluttu yhteistyökumppani, ja opiskelijat haluavat kouluumme harjoittelemaan jatkuvasti suuremmassa määrin.
Havainnot ovat yhteneviä maailmalla laajasti levinneistä character school -kouluista (syvien vahvuuksien koulu) joita luonnehtivat muun muassa kiusaamisen harvinaisuus, järjestyksenpito-ongelmien vähäisyys, opiskelijoiden innostunut osallistuminen, vanhempien tyytyväisyys ja sitoutuminen, poissaolojen vähäisyys, oppimisen eriarvoisuuden kaventuminen sekä kotiläksyjen loppuun tekeminen.
Vahvuuspedagogiikka on suunniteltu koulun toiminnalliseen rakenteeseen tukemaan uuden opetussuunnitelman toteuttamista. Se tarjoaa mahdollisuuden rakentaa kouluyhteisöä kohti kestävää uudistumista ja yhteistä näkymää koulun muuttuvasta tehtävästä.
Hyveisiin ja vahvuuksiin perustuva koulun kehittäminen ja pedagogiikka muutti parhaimmillaan merkittävästi koulun toimintatapoja. Merkittävään asemaan muutoksessa nousi koulun vuorovaikutusjohtaminen. Johdolle muodostui kyky nähdä ja vahvistaa yksittäisen työntekijän vahvuuksia ja antaa niille tilaa.
Oppimisympäristöajattelu laajeni käsittämään kodit, harrastusjärjestöt, nuorisotoimen tilat ja kirjaston niiden kanssa toimittaessa. Avoin yhteistyö eri tahojen kanssa mahdollistaa lapsen vahvuuksien yhteistoiminnallisen kehittämisen. Koulun kanssa toimivat eri tahot pyrkivät kaikessa toiminnassaan lapsen parhaaseen.
Hyveet ja vahvuudet ovat näkyvästi esillä koulun puiteviestinnässä. Koulussa vallitsee ilmapiiri, joka arvostaa hyveiden ja vahvuuksien kehittämistä. Oppimisjärjestelyt mahdollistavat hyveiden ja vahvuuksien koettelemisen ja harjoittamisen. Koulussa on yleisesti vallalla lämmin ja kannustava hyvekieli. Yleisesti koulun jäsenissä voidaan tunnistaa korkea usko omiin kykyihinsä.
Kirjoittaja on kasvatustieteen maisteri.
uutiskirje 