Kuivuus helpotti hetkeksi Nicaraguassa

Fediverse-instanssi: Jaa linkki

Lähes neljä vuotta kuivuudessa kärvistellyt alue Pohjois-Nicaraguassa vihertää nyt runsaiden sateiden jäljiltä. Keski-Amerikan kuivaksi käytäväksi kutsuttu alue uhkaa kuitenkin laajentua ilmastonmuutoksen ja ihmisen toiminnan seurauksena.

Nicaraguassa kuiva käytävä käsittää 37 kunnan alueen maan pohjois- ja keskiosissa. Se alkaa lännessä Hondurasin rajalta ja ulottuu Matagalpaan ja Jinotegaan, jotka rajautuvat Karibian puolella miskito-intiaanien autonomiseen alueeseen. Siellä sijaitsee myös Keski-Amerikan suurin luonnonsuojelualue, Bosawas, joka kuuluu Unescon biosfäärialueisiin.

Kuivan alueen sateet jäivät katovuosina 2013–2016 puoleen keskiarvosta. Se on kiihdyttänyt viljelijöiden siirtymistä miskitojen alueelle, missä heitä haukutaan kolonialisteiksi, Denis Meléndez paikallisesta ympäristöjärjestöstä kertoo.

– Tulokkaat eivät ymmärrä, että Karibian puolella maa soveltuu paremmin metsä- kuin maatalouteen. He kaatavat puut, kulottavat heinikot ja ryhtyvät viljelemään maata ja hoitamaan karjaa. Se tuhoaa ekosysteemin, hän selittää.

Pohjois-Nicaraguasta ja Karibian rannikolta häviää nyt jopa 75 000 hehtaaria metsää vuodessa, Tätä menoa koko alue on kaluttu paljaaksi vuoteen 2050 mennessä.

Ristiriitoja vältellään

Matagalpan Sébacossa on toukokuusta lähtien satanut vuolaasti, mikä on auttanut viljelijöitä unohtamaan katovuodet.

– Tänä vuonna sää on ollut hyvä. Siitä on kauan, kun saimme viimeksi nauttia runsaiden sateiden siunauksesta, Arístides Silva, 67, sanoo.

Hän haluaa monen naapurinsa tavoin ”välttää ristiriitoja” eikä suostu puhumaan alueelta Karibian suuntaan lähteneistä ihmisistä.

Agenor Sánchezilla on kuitenkin asialle selitys:

– Tunnen muutamia perheitä, jotka ovat lähteneet rannikolle töihin. Maanomistajat halusivat heidät sinne, koska täkäläiset tietävät, miten maan saa tuottamaan. Emme me mene sinne toisten maita valloittamaan.

Kuivan käytävän alueella asuu noin puoli miljoonaa ihmistä. Arvostelijoiden mukaan muuttoliike on ollut kasvussa vuodesta 2005 lähtien.

Viljavuus heikkenee

Ympäristötieteilijä ja entinen ympäristöministeri Jaime Incer Barquero muistuttaa, ettei ongelma ole uusi.

– Olen 40 vuotta varoitellut ekokatastrofista kuivassa käytävässä ja Karibialla, mutta viranomaiset eivät ole piitanneet asiasta.

Hänen mukaansa maatalouden leviäminen metsävyöhykkeelle ja rannikolle vaarantaa vesivarat, jotka palvelevat yli 300 000 hengen alkuperäisväestöä. Puiden kadottua, maa lakkaa sitomasta vettä, mistä seuraa tulvia ja maanvyöryjä.

– Pelkästään Bosawasin suojelualuetta on tuhoamassa tuhansia ihmisiä, mikä vaarantaa Keski-Amerikan viimeiset isot keuhkot.

Riippumattoman Humboldt-keskuksen ilmastonmuutosekspertti Abdel García muistuttaa, että Karibialla viljely voi onnistua vain pari vuotta, koska kyse on metsämaasta. Tilanne ajaa kulottamaan yhä lisää metsää pelloiksi.

Ongelmat ovat alkaneet Karibian puolellakin: sateet vähenevät, tuulisuus lisääntyy, puusto ja mangrove katoavat, mikä päästää meriveden maaperään, hän sanoo.

Luonnonvarat kiinnostavat

Muuttoliike miskitojen alueelle on paikoin johtanut väkivaltaisuuksiin, kertoo alkuperäiskansojen oikeusapukeskuksen johtaja María Luisa Acosta. Hän on valittanut asiasta yleisamerikkalaiseen ihmisoikeuskomissioon.

Acostan mukaan muuttoliikkeen taustalla on valtion tukemia pyrkimyksiä alueen luonnonvarojen hyödyntämiseen.

Valtio kiistää konfliktin alueella, mutta se on vahvistanut ruokaturvaa kuivassa käytävässä tyrehdyttääkseen muuttoa.

Maailmanpankin tuoreen arvion mukaan Nicaraguan 6,2 miljoonasta asukkaasta 30 prosenttia elää köyhyydessä.

Englanninkielinen versio