Rakennusliiton puheenjohtaja Matti Harjuniemi arvostelee suomalaisia talousennusteita, joissa näkyy melko huonosti talouden muutokset ja merkit tulevasta. Harjuniemen mukaan tästä ovat hyvänä esimerkkinä tätä vuotta koskeneet ennusteet.
– Ne ennusteet ovat menneet metsään. Ongelma on, että politiikan teon ja päätösten pohjana käytetään usein yksipuolisia ja tarkoitushakuisia ennusteita. Talousennusteiden asema talous- ja yhteiskuntapolitiikassa onkin parasta miettiä uudelleen, hän sanoo.
Ripeä kasvu jäi huomaamatta
”Talousennusteiden asema talous- ja yhteiskuntapolitiikassa onkin parasta miettiä uudelleen.”
Harjuniemi ottaa esimerkiksi viime vuoden lopulla ja tämän vuoden alussa tehdyt ennusteet, joissa ei yhdessäkään näkynyt mitään nykyisestä ripeästä kasvusta.
– Yksikään ennustelaitos ei kyennyt sitä näyttämään. Aktia ennusti kasvuksi 0,9 prosenttia, Etla 1,1 prosenttia, Handelsbanken ja Ilmarinen 1,0 prosenttia. Arvovaltainen ja seurattu Euroopan komissio ennusti viimeksi, että Suomen bruttokansantuote kasvaa tänä vuonna 1,2 prosenttia. Marraskuussa 2016 komissio ennusti Suomelle 0,8 prosentin kasvua vuodelle 2017.
Harjuniemi sanoo, että vielä kevään korvalla annettiin lausuntoja, joiden mukaan Suomi ei tule enää koskaan saavuttamaan yli 1,5 prosentin kasvuvauhtia ilman rajuja työelämän rakennemuutoksia.
Enneustajien taustat tietoon
Hänestä olisi paikallaan, että ainakin politiikkasuositusten pohjaksi avattaisiin niiden takana olevia ennustajien yhteiskunnallisia ja vaikkapa tulonjakoa koskevia näkemyksiä.
– Työmarkkinoista ennustajat laukovat niin ikään kantoja syvällä rintaäänellä, usein vailla tutkittua tietoa.
Viime vuosien ennusteiden pohjalta on Harjuniemen mielestä syytä kysyä, tuleeko politiikkaa tehdä tulevia vuosia koskevien ennusteiden pohjalta. Kestävää näyttäisi hänestä olevan vain tarkan finanssipolitiikan suositus suhdannenousussa ja elvytyksen suositus taantumassa, ja näitä suosituksia on myös käytännössä testattu.
– Olisiko parempi, että raportoitaisiin enemmän siitä, mitä poliittisista päätöksistä on seurannut? Kansantaloustieteellistä tutkimusta tehdään Suomessa laajasti ja laadukkaasti, mutta ennusteiden suoltaminen ja seuraaminen vievät pohjaa myös tältä vakavasti otettavalta tutkimukselta.
uutiskirje 
