Ydinaseiden kieltosopimus
Ydinaseiden kieltosopimus (The Convention on the Prohibition of Nuclear Weapons, CPNW) -sopimuksen neuvotteluihin on osallistunut yli 135 maata.
Neuvottelut alkoivat vuosina 2013 ja 2014 sarjalla kansainvälisiä konferensseja.
Syyskuussa sopimus avattiin allekirjoittavaksi. Suomi ei aio allekirjoittaa eikä ole ollut mukana neuvotteluissa.
Suomen suhde Natoon tiivistyy myös Helsinkiin avatun hybridikeskuksen myötä.
Yhteistä neuvotteluihin osallistuneille valtioilla on se, että yhdelläkään neuvotteluihin osallistuvista maista ei ole omaa ydinasetta.
Virallisesti ydinaseita on Yhdysvalloilla, Venäjällä, Ranskalla, Kiinalla ja Iso-Britannialla.
Lisäksi tiedetään, että myös Intialla, Israelilla, Pakistanilla ja Pohjois-Korealla on hallussaan ydinaseita tai osaamista niiden valmistamiseen.
Suomen ja Naton yhteistyö tiivistyy. Tällaisen tulkinnan voi tehdä Naton pääsihteeri Jens Stoltenbergin eilen Naton ja EU:n jäsenmaiden yhteisen hybridiuhkien torjunnan osaamiskeskuksen avajaisissa esittämistä kannoista.
Stoltenberg kiitteli Suomea ja Ruotsia siitä, etteivät maat ole allekirjoittamassa YK:ssa laadittua kaikki ydinaseet kieltävää sopimusta. ”Yhteistyölle tulisi raja” ja ”Natoon liittymisen suhteen tämä olisi uusi tekijä”, sanoo Stoltenberg.
Hän toki huomautti, että kumpikaan maa ei ole nyt hakemassa Naton jäsenyyttä eikä sopimus olisi este kumppanuudelle. Ruotsissa tuulet ovat kääntyneet myönteisestä suhtautumisesta sopimuksen vastaiseksi.
Suomen suhde Natoon tiivistyy myös Helsinkiin avatun hybridikeskuksen myötä. Nato ja EU tekevät yhteistyötä hybridiuhkien torjunnassa.
Suomi turvaa ydinsulkusopimukseen
Presidentti Sauli Niinistö painotti puheessaan YK:n yleiskokouksessa New Yorkissa (20.9.) ydinaseiden vakavaa uhkaa koko ihmiskunnalle. Hän nosti ydinsulkusopimuksen ydinaseiden leviämisen estämisen kulmakiveksi.
Hän vetosi myös, että kaikki osapuolet noudattavat Irania koskevaa ydinasesopimusta. Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on uhannut sanoa irti presidentti Obaman aikana neuvotellun sopimuksen.
Samalla Niinistö painotti ydinasevaltioiden mukaan saannin tärkeyttä. Stoltenberg perusteli samantyyppisellä argumentoinnilla Naton kielteistä suhtautumista sopimukseen.
Helsingin Sanomien mukaan Stoltenberg totesi, että ”Natossa arvostellaan uutta sopimusta siitä, ettei sillä ole vaikutusta esimerkiksi Pohjois-Korean tai Kiinan ydinaseisiin, mutta se heikentää olemassa olevaa ydinsulkusopimusta NPT:tä, johon myös viisi ydinasevaltaa on sitoutunut.”
Niinistön kanta Suomen ydinasesopimukseen kulkeekin samassa linjassa Naton Stoltenbergin näkemysten kanssa.
Suomen Nato-myötäily puhuttanut
Suomi on perustellut osallistumattomuuttaan juuri sillä, ettei se näe mielekkääksi neuvotella ydinaseista ilman ydinasevaltioita. Lisäksi Suomi on ilmoittanut tukevansa mieluummin ydinsulkusopimusta. Näin Niinistö linjasi YK:n yleiskokouksen puheessaan.
Esimerkiksi pitkään aseistariisuntaprosesseja seurannut Rauhanliiton puheenjohtaja Tarja Cronberg arvosteli Suomen nihkeää kantaa vielä ydinasesopimuksen neuvottelujen aikaan todeten:
– Suomi on valinnut viiteryhmäkseen ydinasevaltiot ja niiden kanssa sotilaallisesti liittoutuneet maat, vaikka vaihtoehtona olisi ollut meille luontevampien Ruotsin, Irlannin ja Itävallan seura.
Hän pitää uutta ydinasesopimusta ydinsulkusopimusta tukevana ja näkee sen vauhdittavan jumiutunutta aseriisuntaprosessia päinvastoin kuin Nato, joka on vedonnut jäsenmaihinsa, etteivät nämä ole mukana sopimuksessa.
Myös tutkijoiden piiristä on Suomessa tullut huomioita Suomen Nato-myötäilystä. Muun muassa ulko- ja turvallisuuspolitiikan asiantuntija Hanna Ojanen Tampereelta on arvioinut, että päätöksen taustalla on tarve suojella Nato-kumppanuussuhdetta.
Ydinaseiden kieltosopimus
Ydinaseiden kieltosopimus (The Convention on the Prohibition of Nuclear Weapons, CPNW) -sopimuksen neuvotteluihin on osallistunut yli 135 maata.
Neuvottelut alkoivat vuosina 2013 ja 2014 sarjalla kansainvälisiä konferensseja.
Syyskuussa sopimus avattiin allekirjoittavaksi. Suomi ei aio allekirjoittaa eikä ole ollut mukana neuvotteluissa.
Suomen suhde Natoon tiivistyy myös Helsinkiin avatun hybridikeskuksen myötä.
Yhteistä neuvotteluihin osallistuneille valtioilla on se, että yhdelläkään neuvotteluihin osallistuvista maista ei ole omaa ydinasetta.
Virallisesti ydinaseita on Yhdysvalloilla, Venäjällä, Ranskalla, Kiinalla ja Iso-Britannialla.
Lisäksi tiedetään, että myös Intialla, Israelilla, Pakistanilla ja Pohjois-Korealla on hallussaan ydinaseita tai osaamista niiden valmistamiseen.
lehti 