Rap-muusikko ja yhteiskunnallinen aktivisti Karri ”Paleface” Miettinen ja maailmanpolitiikan professori Teivo Teivainen ovat molemmat kirjoittaneet kirjan suomalaisuudesta.
Teivaisen teos Maailmanpoliittinen kansalliskävely (into) on syntynyt hänen suomalaisuutta pohtivien maailmanpoliittisten kaupunkikävelyiden pohjalta.
– Aloin pohtimaan Suomen historiaa laajemminkin, olen yleensä tutkinut maailmaa globaalisti. Oli kiehtovaa uppoutua oikein kunnolla Suomen historiaan, sen myytteihin ja kiistoihin. Yleisin fiilis oli, että miksei kukaan ole sanonut mulle, että Suomen historia on näin mielettömän kiehtovaa, Teivainen kertoo.
”Tämä on sellainen turhautumisesta purkautuva monologi.”
Miettisen Viides Maamme-kirja (Like) on pamfletti suomalaisuudesta ja se tarjoaa oman panoksensa arvokeskusteluun.
– Tämä on sellainen turhautumisesta purkautuva monologi, eikä ollenkaan niin tieteellinen kokonaisuus kuin Teivaisen teos, Miettinen sanoo.
Teoksissa on paljon yhtymäkohtia.
Sota ja suomalaisuus
Teivainen tuo kirjassaan esille muun muassa suomalaisen sotauhriromantiikan. Toisin kuin esimerkiksi Ranskan marseljeesissa, jossa mennään vuodattamaan vihollisen verta, Suomessa lauletaan siitä miten hienoa on mennä vuodattamaan omaa vertaan.
Maailmanpoliittisessa kansalliskävelyssä Teivainen kirjoittaa sodasta ja sen muistelemisesta, siitä miten lapset laulavat Lippulaulua koulussa, ja lainaa omaa isäänsä, joka haavoittui teini-ikäisenä jatkosodassa.
– Sodat on merkittävä osa suomalaista psyykettä ja se tulee munkin kirjassa monessa paikassa esille, Miettinen sanoo.
– Toisen maailmansodan tapahtumat ovat väkevää suomalaista kulttuuriperintöä. Tuntuu että sota on ollut aina jollain tavalla läsnä, sen kaikuja kuuluu keskiolutkuppiloissa, kaukaloissa ja jääkiekkoselostuksissa, kun kypäräpäinen Suomi taistelee vihollisjoukkuetta vastaan. Joskus tuntuu, että talvisodan ihmeen lisäksi meillä ei olisi juuri muuta yhteistä juhlittavaa kuin jääkiekon MM-kullat, hän lisää.
Suurin ongelma
Teivainen käsittelee kirjassaan myös rasismia ja muukalaisuutta.
– Kirjassa on paljastus siitä, millaista rasismia Suomen ainoa maahanmuuttajataustainen kansanedustaja Ozan Yanar on kohdannut eduskunnan sisällä myös kansanedustajatovereiltaan. Pohdin myös sitä miten poliisi harjoittaa etnistä profilointia Helsingin kaduilla, sain nauhalle poliisin tunnustamaan syyllistyneensä lain rikkomiseen.
Oma lukunsa on muun muassa Pataässä, Kolme kruunua, Marian Helmi, Jones ja KGB baarien omistaja Jouni Lanamäki. Hän tuli 1990-luvun alun Oulussa kuuluisaksi siitä, että sai tuomion etnisestä syrjinnästä ravintoloidensa ovilla. Lanamäki teki siitä poliittisen kampanjansa kärjen kunnallisvaaleissa ja sai valtavasti ääniä. Lanamäki oli ehdolla sitoutumattomana kokoomuksen listoilla, mutta myös sosialidemokraatit, keskusta ja muut puolueet olisivat halunneet hänet ehdokkaakseen.
– Suomalaisuudessa on kiinnostavaa myös se, että vaikka yliopistolla Lanamäki tiedetään rasistiksi, niin silti hänen baareissaan käydään. Monessa muussa maassa oltaisiin aika tiukasti sitä mieltä, että niihin baareihin ei sitten mennä. Tai kun Ozan Yanar vihjaisi medioille kokemastaan rasismista eduskunnassa, kukaan toimittaja ei kiinnostunut asiasta. Täällä on jotenkin normalisoitu nämä asiat, Teivainen sanoo.
– Ozan Yanar on mainittuna myös minun kirjassani suomalaista rasismia ilmentävänä tapahtumana. Mun yksi väite on, että sata vuotiaan Suomen suurin ongelma on rasismi, Miettinen jatkaa.
– Michiganin yliopistossa on tutkittu eri maiden ihmisten empatiankykyä ja suomalaiset olivat siellä häntäsijoilla. Linkitän tämän ongelmaan asettua esimerkiksi turvapaikanhakijan asemaan.
”Joskus tuntuu, että talvisodan ihmeen lisäksi meillä ei olisi juuri muuta yhteistä juhlittavaa kuin jääkiekon MM-kullat.”
Saamelaiset Suomessa
Myös saamelaisten asema Suomessa nousee esiin molemmissa teoksissa.
– Kaikkien suomalaisten on hyvä ymmärtää saamelaisten suomalaistamiseen liittyvä synkkä historia, Miettinen huomauttaa.
Saamelaisten kulttuurin ahdinko alkoi 1500-luvulla kristinuskon levitessä Suomeen, kun shamanistista luonnonuskoa ryhdyttiin kitkemään. 1600-luvulla käsivarren saamelaiset joutuivat maksamaan veroja kolmeen eri osoitteeseen, kuin kaikki alueen valtiot halusivat omansa. Valtioiden rajojen vakiintuminen tuhosi saamelaisten nomadikulttuurin ja katkaisi Suomen ja Ruotsin alueella asuvilta saamelaista pääsyn Jäämerelle. Toinen maailmansota jakoi saman saamelaisheimon jäseniä kahdelle eri puolella rajaa. Petsamon rintamalla saamelaiset joutuivat sotimaan toisiaan vastaan.
– Systemaattinen sulauttamispolitiikka alkoi sotien jälkeen, kun Suomen valtio perusti Pohjois-Suomeen internaatteja eri eräänlaisia sisäoppilaitoksia. Virallinen selitys oli pitkät välimatkat, joiden varjolla saamelaislapsia sijoitettiin asuntuloihin. Asuntolaissa saamen puhuminen oli kiellettyä ja siitä rankaistiin. Tämän seurauksena monet asuntolaissa asuneet saamelaiset eivät enää halunneet puhua kieltä omille lapsilleen. Internaattikokemuksiin liittyy syvällistä häpeää, väkivaltaa ja koulukiusaamista, Miettinen kertaa.
Valemuiston hakaristi
Teivo Teivainen tarttuu kirjassaan suomalaiseen harhaan, joka käsittelee ilmavoimien hakaristiä.
– Osalle suomalaisista on ollut yllätys, että ilmavoimat käyttävät yhä tunnuksenaan hakaristiä. Häkellyttävintä on kuitenkin miten suomalaiset käsittelevät tätä erillishakaristiä. Suomalaisen kuvitelman mukaan hakaristimme pyörii eri suuntaan kuin natsien. Kysyttäessä kaikki vastaavat näin.
– Mäkin sanoin, että ilmavoimien hakaristihän on peilikuva, Miettinen vahvistaa.
Todellisuudessa kyseessä kuitenkin on ihan sama merkki ja pyörintäsuuntakin on yhteneväinen.
– Tässä on joku sellainen outo kollektiivinen valemuisto, jota käsittelen sellaisena häivyttämismekanismina, Teivainen kertoo.
– Suomalaisilla on tapana puolustautua sanomalla, että hakaristi oli Suomen ilmavoimien tunnus oli jo vuonna 1918 ja, että se on ihan eri tunnus kuin natseilla myöhemmin. Ei ole kuitenkaan suurta merkitystä sillä mitä suomalaiset asiasta ajatellee vaan miten muu maailma sen näkee, Miettinen lisää.
– Olennainen kysymys on, että mitä symboli tarkoittaa tänään. Vaikka sen juuret on hindumytogiassa ja japanilaisissa temppeleissä, niin onko Saksan rinnalla taistelleen Suomen kannalta relevantimpaa se miten sitä käytetään japanilaisissa temppeleissä vai se miten sitä käytettiin aseveli Saksan tunnuksissa, Teivainen kysyy.
uutiskirje 
