KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Kulttuuri

Räppärin ja professorin Suomi: Teivo Teivainen ja Paleface kirjoittivat molemmat suomalaisuudesta

Maailmanpolitiikan professori Teivo Teivainen käy läpi Suomen historiaa teoksessaan Maailmanpoliittinen kansalliskävely.

Maailmanpolitiikan professori Teivo Teivainen käy läpi Suomen historiaa teoksessaan Maailmanpoliittinen kansalliskävely. Kuva: Lehtikuva/Vesa Moilanen

Suomalaisuus puhututtaa niin taide- kuin tiedemaailmassakin, eivätkä näkökannat ole kovinkaan kaukana toisistaan.

Anni-Helena Leppälä
27.10.2017 13.00
Fediverse-instanssi:

Rap-muusikko ja yhteiskunnallinen aktivisti Karri ”Paleface” Miettinen ja maailmanpolitiikan professori Teivo Teivainen ovat molemmat kirjoittaneet kirjan suomalaisuudesta.

Teivaisen teos Maailmanpoliittinen kansalliskävely (into) on syntynyt hänen suomalaisuutta pohtivien maailmanpoliittisten kaupunkikävelyiden pohjalta.

– Aloin pohtimaan Suomen historiaa laajemminkin, olen yleensä tutkinut maailmaa globaalisti. Oli kiehtovaa uppoutua oikein kunnolla Suomen historiaan, sen myytteihin ja kiistoihin. Yleisin fiilis oli, että miksei kukaan ole sanonut mulle, että Suomen historia on näin mielettömän kiehtovaa, Teivainen kertoo.

”Tämä on sellainen turhautumisesta purkautuva monologi.”

Miettisen Viides Maamme-kirja (Like) on pamfletti suomalaisuudesta ja se tarjoaa oman panoksensa arvokeskusteluun.

– Tämä on sellainen turhautumisesta purkautuva monologi, eikä ollenkaan niin tieteellinen kokonaisuus kuin Teivaisen teos, Miettinen sanoo.

Teoksissa on paljon yhtymäkohtia.

Sota ja suomalaisuus

Teivainen tuo kirjassaan esille muun muassa suomalaisen sotauhriromantiikan. Toisin kuin esimerkiksi Ranskan marseljeesissa, jossa mennään vuodattamaan vihollisen verta, Suomessa lauletaan siitä miten hienoa on mennä vuodattamaan omaa vertaan.

Maailmanpoliittisessa kansalliskävelyssä Teivainen kirjoittaa sodasta ja sen muistelemisesta, siitä miten lapset laulavat Lippulaulua koulussa, ja lainaa omaa isäänsä, joka haavoittui teini-ikäisenä jatkosodassa.

– Sodat on merkittävä osa suomalaista psyykettä ja se tulee munkin kirjassa monessa paikassa esille, Miettinen sanoo.

ILMOITUS
ILMOITUS

– Toisen maailmansodan tapahtumat ovat väkevää suomalaista kulttuuriperintöä. Tuntuu että sota on ollut aina jollain tavalla läsnä, sen kaikuja kuuluu keskiolutkuppiloissa, kaukaloissa ja jääkiekkoselostuksissa, kun kypäräpäinen Suomi taistelee vihollisjoukkuetta vastaan. Joskus tuntuu, että talvisodan ihmeen lisäksi meillä ei olisi juuri muuta yhteistä juhlittavaa kuin jääkiekon MM-kullat, hän lisää.

Viides Maamme-kirja on pamfletti suomalaisuudesta. Sen on kirjoittanut rap-muusikko ja yhteiskunnallinen aktivisti Karri ”Paleface” Miettinen.

Viides Maamme-kirja on pamfletti suomalaisuudesta. Sen on kirjoittanut rap-muusikko ja yhteiskunnallinen aktivisti Karri ”Paleface” Miettinen. Kuva: Jussi Joentausta

Suurin ongelma

Teivainen käsittelee kirjassaan myös rasismia ja muukalaisuutta.

– Kirjassa on paljastus siitä, millaista rasismia Suomen ainoa maahanmuuttajataustainen kansanedustaja Ozan Yanar on kohdannut eduskunnan sisällä myös kansanedustajatovereiltaan. Pohdin myös sitä miten poliisi harjoittaa etnistä profilointia Helsingin kaduilla, sain nauhalle poliisin tunnustamaan syyllistyneensä lain rikkomiseen.

Oma lukunsa on muun muassa Pataässä, Kolme kruunua, Marian Helmi, Jones ja KGB baarien omistaja Jouni Lanamäki. Hän tuli 1990-luvun alun Oulussa kuuluisaksi siitä, että sai tuomion etnisestä syrjinnästä ravintoloidensa ovilla. Lanamäki teki siitä poliittisen kampanjansa kärjen kunnallisvaaleissa ja sai valtavasti ääniä. Lanamäki oli ehdolla sitoutumattomana kokoomuksen listoilla, mutta myös sosialidemokraatit, keskusta ja muut puolueet olisivat halunneet hänet ehdokkaakseen.

– Suomalaisuudessa on kiinnostavaa myös se, että vaikka yliopistolla Lanamäki tiedetään rasistiksi, niin silti hänen baareissaan käydään. Monessa muussa maassa oltaisiin aika tiukasti sitä mieltä, että niihin baareihin ei sitten mennä. Tai kun Ozan Yanar vihjaisi medioille kokemastaan rasismista eduskunnassa, kukaan toimittaja ei kiinnostunut asiasta. Täällä on jotenkin normalisoitu nämä asiat, Teivainen sanoo.

– Ozan Yanar on mainittuna myös minun kirjassani suomalaista rasismia ilmentävänä tapahtumana. Mun yksi väite on, että sata vuotiaan Suomen suurin ongelma on rasismi, Miettinen jatkaa.

– Michiganin yliopistossa on tutkittu eri maiden ihmisten empatiankykyä ja suomalaiset olivat siellä häntäsijoilla. Linkitän tämän ongelmaan asettua esimerkiksi turvapaikanhakijan asemaan.

”Joskus tuntuu, että talvisodan ihmeen lisäksi meillä ei olisi juuri muuta yhteistä juhlittavaa kuin jääkiekon MM-kullat.”

Saamelaiset Suomessa

Myös saamelaisten asema Suomessa nousee esiin molemmissa teoksissa.

– Kaikkien suomalaisten on hyvä ymmärtää saamelaisten suomalaistamiseen liittyvä synkkä historia, Miettinen huomauttaa.

Saamelaisten kulttuurin ahdinko alkoi 1500-luvulla kristinuskon levitessä Suomeen, kun shamanistista luonnonuskoa ryhdyttiin kitkemään. 1600-luvulla käsivarren saamelaiset joutuivat maksamaan veroja kolmeen eri osoitteeseen, kuin kaikki alueen valtiot halusivat omansa. Valtioiden rajojen vakiintuminen tuhosi saamelaisten nomadikulttuurin ja katkaisi Suomen ja Ruotsin alueella asuvilta saamelaista pääsyn Jäämerelle. Toinen maailmansota jakoi saman saamelaisheimon jäseniä kahdelle eri puolella rajaa. Petsamon rintamalla saamelaiset joutuivat sotimaan toisiaan vastaan.

– Systemaattinen sulauttamispolitiikka alkoi sotien jälkeen, kun Suomen valtio perusti Pohjois-Suomeen internaatteja eri eräänlaisia sisäoppilaitoksia. Virallinen selitys oli pitkät välimatkat, joiden varjolla saamelaislapsia sijoitettiin asuntuloihin. Asuntolaissa saamen puhuminen oli kiellettyä ja siitä rankaistiin. Tämän seurauksena monet asuntolaissa asuneet saamelaiset eivät enää halunneet puhua kieltä omille lapsilleen. Internaattikokemuksiin liittyy syvällistä häpeää, väkivaltaa ja koulukiusaamista, Miettinen kertaa.

Valemuiston hakaristi

Teivo Teivainen tarttuu kirjassaan suomalaiseen harhaan, joka käsittelee ilmavoimien hakaristiä.

– Osalle suomalaisista on ollut yllätys, että ilmavoimat käyttävät yhä tunnuksenaan hakaristiä. Häkellyttävintä on kuitenkin miten suomalaiset käsittelevät tätä erillishakaristiä. Suomalaisen kuvitelman mukaan hakaristimme pyörii eri suuntaan kuin natsien. Kysyttäessä kaikki vastaavat näin.

– Mäkin sanoin, että ilmavoimien hakaristihän on peilikuva, Miettinen vahvistaa.

Todellisuudessa kyseessä kuitenkin on ihan sama merkki ja pyörintäsuuntakin on yhteneväinen.

– Tässä on joku sellainen outo kollektiivinen valemuisto, jota käsittelen sellaisena häivyttämismekanismina, Teivainen kertoo.

– Suomalaisilla on tapana puolustautua sanomalla, että hakaristi oli Suomen ilmavoimien tunnus oli jo vuonna 1918 ja, että se on ihan eri tunnus kuin natseilla myöhemmin. Ei ole kuitenkaan suurta merkitystä sillä mitä suomalaiset asiasta ajatellee vaan miten muu maailma sen näkee, Miettinen lisää.

– Olennainen kysymys on, että mitä symboli tarkoittaa tänään. Vaikka sen juuret on hindumytogiassa ja japanilaisissa temppeleissä, niin onko Saksan rinnalla taistelleen Suomen kannalta relevantimpaa se miten sitä käytetään japanilaisissa temppeleissä vai se miten sitä käytettiin aseveli Saksan tunnuksissa, Teivainen kysyy.

Fediverse-instanssi:
ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Markku Ropposen Kuhalat ovat harvinainen tapaus: sarja vain paranee vanhetessaan.

Kuhalan aina vain surrealistisemmat seikkailut aiheuttavat naurunpyrskähdyksiä Markku Ropposen uusimmassa teoksessa

Antonio Negri (vas.) ja Michael Hardt vuonna 2013.

Väen ja Imperiumin filosofi Antonio Negri – Joulukuussa kuolleen filosofin perintö tulee vaikuttamaan yhteiskunnallisiin liikkeisiin vielä pitkään

Uhkaava kansikuva ei täysin vastaa Mustan linnun tarinaa.

Frida Skybäckin ihmissuhdedekkari Musta lintu osoittaa, että jännitys on tiheämpää ilman väkivaltaa

Vladimir Putinin valtakauden alusta tulee vuoden lopulla kuluneeksi 25 vuotta. Sinä aikana Venäjälle on luotu fasistisella kasvatustyöllä Hitlerjugendin kaltainen uusi sukupolvi.

Vaikka Putinista joskus päästään, fasismista Venäjällä ehkä ei, koska Z-sukupolvea on aivopesty siihen yli 20 vuotta

Uusimmat

IPES-Foodin tuoreen raportin mukaan maailman ruokajärjestelmän työntekijät joutuvat laajamittaisen hyväksikäytön kohteiksi.

Maailman ruokkijat työskentelevät köyhyydessä ja vaarallisissa oloissa

Amerikkalaistoimittajan leppoisat vankipäivät Putinin Venäjällä

SDP:n varapuheenjohtaja Nasima Razmyar on joutunut sellaisen hyökkäyksen kohteeksi, jota kenenkään ei pitäisi kokea.

Viikon päätteeksi: Tynkkysen puheissa Nasima Razmyarista on kaikuja Lapuan liikkeen muilutuksista

Jhapalin kylässä Lounais-Bangladeshissa asuva 45-vuotias Nurunnahar pelkää vuoroveden nousua. Ennakkovaroitukset auttavat häntä varautumaan tulviin.

Bangladeshissa tulvavaroitus voi pelastaa kylän – Uusi järjestelmä yhdistää tekoälyä ja paikallisten kokemuksia

ILMOITUS
ILMOITUS

varaa joulutervehdys

tilaa lehti

Viikon luetuimmat

01

Suomessa ei ole vain EU:n korkein työttömyys, vaan myös OECD-maiden korkein nuorisotyöttömyys

 
02

”Mitä hyötyä Suomelle syntyy toimimisesta datavarastona” – Stubbin hehkutus datakeskuksista kerää kritiikkiä

 
03

Totaalisen vierasta demokratialle, vasemmistoliiton Koskela sanoo Häkkäsen esityksestä, että puolustusrahoista ei puhuttaisi vaaleissa

 
04

”Irvokasta demarit” – SDP:ltä yllättäen yli miljardin säästöidea sotesta, kertoo HS

 
05

Vasemmistoliitolle mittaushistorian paras tulos HS-gallupissa, kokoomukselle huonoin

 

tilaa uutiskirje

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Keski-Amerikassa luonnonvarojen laiton kauppa ulottuu eläimistä metsiin ja kultaan

21.11.2026

Denise Rudbergin Queen-trilogian päätös jatkaa sen kuvausta, millainen luolamiesten maa Ruotsi oli vain 50 vuotta sitten

21.11.2026

Militarisoituminen uhkaa Kaukasuksen arvokkainta luonnonpuistoa – luontotuhot näkyvät konfliktialueilla ympäri maailmaa

21.11.2026

Energiansa ja identiteettinsä kadottanut keskusta kokoontuu kriisitunnelmissa

21.11.2026

”Irvokasta demarit” – SDP:ltä yllättäen yli miljardin säästöidea sotesta, kertoo HS

20.11.2026

Bluffia, sanoo Koskela – Kokoomus täyssolmussa eläkekantansa kanssa

20.11.2026

Pia Lohikoski: Hallituksen opintotukiuudistus ei korjaa opiskelijoiden toimeentulo-ongelmia

20.11.2026

Työntekijöiden järjestäytymisasteen nostaminen hallitusohjelmaan, Minja Koskela esitti SAK:n vaalitentissä

20.11.2026

Suomessa ei ole vain EU:n korkein työttömyys, vaan myös OECD-maiden korkein nuorisotyöttömyys

20.11.2026

Tuorein rasismikohu asettaa toimittajien ihmettelyn hassuun valoon – Pitääkö vieläkin ihmetellä, miksi vasemmisto sanoo perussuomalaisille ei

19.11.2026

Orpon hallitus yrittää vesittää alustatyöntekijöiden aseman parantamisen, sanoo vasemmistoliiton Koskela

19.11.2026

Razmyarin maalitus todistaa, että perussuomalaiset edustaa parlamentaarista äärioikeistoa, sanoo Honkasalo

19.11.2026

SAK:n Katja Syvärinen: Nuoret tarvitsevat konkreettisen vision paremmasta työelämästä

19.11.2026

SAK:n tavoite on, että valta vaihtuu seuraavissa vaaleissa

19.11.2026
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset