Yleinen palkankorotuslinja uhkaa nousta liian korkeaksi, väittää Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen.
Ensimmäiset neuvottelutulokset syntyivät maanantaina. Teknologia- ja kemianteollisuudessa palkat nousevat kahden seuraavan vuoden aikana yhteensä 3,2 prosenttia.
– Sopimus on kallis, jos se johtaa laajalti 3,2 prosentin korotuksiin. Isolle osalle yrityksiä 3,2 prosenttia kahdessa vuodessa on yleislinjana liikaa. Suomen kasvu on hauras, työllisyyskehitys heikkoa ja otamme yhä velkaa, siksi tarvittaisiin maltillisempi yleislinja, Pentikäinen kommentoi ensimmäisiä sopimuksia, jotka viitoittavat muiden alojen linjaa.
Pentikäinen toteaa, että ”saatavilla olevien tietojen mukaan” teknologiateollisuudessa voi sopia paikallisesti myös alle yleiskorotuslinjan.
– Nyt on tärkeää, että yrityksissä myös sovitaan niiden tilanteeseen sopivia ratkaisuja, hän sanoo.
Teknologiateollisuus ja Teollisuusliitto tiedottivat maanantaina ensisijaisen lähtökohdan olevan se, että palkantarkistusten suuruus, ajankohta ja toteutustapa neuvotellaan paikallisesti yritysten tilanteet huomioon ottaen. Mikäli paikallista ratkaisua ei synny, palkkoja korotetaan kahden ensimmäisen sopimusvuoden aikana yhteensä 3,2 prosenttia liittojen sopimalla tavalla.
Jos paikallisesta palkkaratkaisusta ei päästä sopimukseen, työntekijöiden palkkoja korotetaan 1.1.2018 alkaen 1,1 prosentin yleiskorotuksella ja 0,5 prosentin yrityskohtaisella erällä sekä 1.1.2019 alkaen 0,9 prosentin yleiskorotuksella ja 0,7 prosentin yrityskohtaisella erällä. Työnantaja jakaa paikallisen erän liittojen sopiman ohjausmallin mukaisesti.
”Kikyn saavutukset vaarassa”
Yrittäjien mielestä on erittäin tärkeää lisätä paikallisen sopimisen liikkumatilaa kaikissa työehdoissa, ei vain palkoissa, jotta yritykset voivat menestyä kansainvälisessä kilpailussa.
Suomen Yrittäjien pääekonomisti Mika Kuismanen varoittaa ”liian isojen yleiskorotusten” syövän kilpailukykysopimuksen tuomat edut.
– Jos yleiskorotukset ovat tätä tasoa, kilpailukykysopimus taitaa olla Pyrrhoksen voitto, josta tuli iso kitinä mutta lyhyt ilo, Kuismanen sanoo.
– Työehtosopimuskierroksen lopputulos ei voi olla se, että jokaiselle alalla syntyy samanlainen sopimus kuin teknologia- ja kemianteollisuudessa. Jos näin käy, on käyty asiallisesti jälleen keskitetty kierros, joka ei huomioi yritys- eikä alakohtaisia eroja, Kuismanen sanoo.
uutiskirje 
