Potilas- ja muut kansalaisjärjestöt jäävät altavastaajiksi, kun suuret yritykset ja etujärjestöt lobbaavat näkemyksiään sote-uudistukseen.
Eduskunnalle suunniteltu lobbausrekisteri toisi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen erikoistutkija Meri Koivusalon mukaan vain osan lobbauksesta näkyviin.
– Suomi on kohtuullisen avoin yhteiskunta. Eduskunnan tiedetään kuulevan eniten työmarkkinajärjestöjä. Vaikuttamista ovat kuitenkin myös kahdenkeskiset tapaamiset kansanedustajien kanssa muualla kuin eduskunnassa.
Ongelma on tuttu Euroopan unionista. Lobbausrekisteri ei kerro koko totuutta siitä, mistä lobataan ja keitä avustajia ja virkamiehiä tavataan eikä liioin sitä, kuinka suurilla voimavaroilla lobataan.
Koivusalo toteaa, että poliittista vaikuttamista tehdään Suomessakin paljon kansanedustajien avustajien ja ministereiden valtiosihteereiden tapaamisissa. Valtaa siirtyy lobbauksessa helposti tahoille, joille kansa ei ole sitä vaaleissa antanut.
Osa lobbausrahoista ohjataan viestintätoimistoille ja ajatuspajoille, jotka hoitavat lobbaamisen. Koivusalo huomauttaa, että merkittävimpiä ajatuspajoja rahoittaa elinkeinoelämä. Oma lukunsa ovat ”pimeän rahan” lobbaajat, joissa rahoittaja jää yleensä piiloon.
Pyöröovi-efekti sekoittaa roolit
– Puolueiden sisällä tapahtuvan lobbauksen seuraaminen on hankalaa. Demokratialle ei ole hyväksi, kun eri intressitahojen ja puolueiden intressit menevät yhteen. Siihen on vaikea puuttua lobbaussäännöillä, Koivusalo sanoo.
Hän viittaa hyvä veli -verkostoihin sekä esimerkiksi kokoomuksen entisen sosiaali- ja terveysministerin0 Laura Rädyn siirtymiseen Terveystalo-konsernin liiketoimintajohtajaksi Helsingin apulaiskaupunginjohtajan paikalta. Tämän ns. pyöröovi-efektin estämistä on mietitty monissa maissa, mm. Ruotsissa.
– Poliitikkojen pitää tietysti miettiä työuraansa, mutta hänen tulisi harkita, mihin siirtyy. Tämän pitäisi koskea myös virkamiehiä.
Hänestä olisi ollut ymmärrettävämpää, jos Räty olisi palannut takaisin lääkärin toimeen.
– Kesken sote-prosessien siirtyminen on ongelma ja herättää kyllä kysymyksiä.
Kokonaiskuva vääristyy helposti
Koivusalo muistuttaa, että lobbaus ostetaan usein isolla rahalla ja siten se vahvistaa taloudellisesti vahvimman asemaa.
Lisäksi kokonaiskuva vääristyy helposti, koska sekä tieteellisiin näyttöihin tukeutuvaa tutkijaa että lobbaria kuullaan tasaveroisina toimijoina.
Lääkärin sosiaalinen vastuu ry ja Transparency Suomi ry julkaisivat tiistaina kirjasen Lobbaus, valta ja terveysala -eurooppalainen näkemys, jossa kerrotaan yleensä lobbauksesta ja erikseen mm. sokeri- ja alkoholiteollisuuden lobbauksesta.
Kirjasessa mainitaan, että kaikki potilasjärjestötkään eivät ole liikkeellä puhtain paperein. Osa niistä toimii lääketeollisuuden bulvaaneina. Kansainvälinen potilasjärjestöjen kattojärjestö IAPO sai vuonna 2015 yli 93 prosenttia rahoituksestaan teollisuudelta.
lehti 