Pelko, tuo vanha kunnon tapa pitää kansa kurissa ja nuhteessa. Mikä olisikaan parempi tapa hillitä ja hallita kuin pelko. Pelko terveydestä, toimeentulosta, perheen menetyksestä, asunnon menetyksestä tai sodasta hallitsee ja alistaa miljoonia ihmisiä päivittäin.
Suomeen on rantautunut pelko sikainfluenssasta. Röhkötauti on saanut ihmiset tappelemaan rokotteista ja tukkinut kaikki terveydenhuollon palvelulinjat. Tauti on tappanut Suomessa alle kymmenen, joista suurin osa oli vakavasti sairaita. Saman verran menehtyy päivittäin malariaan pienessä afrikkalaisessa kylässä. Jokainen menetys on tietenkin järkyttävä tragedia perheelle, mutta se on myös pelon väline.
On helppoa laittaa pienen kuolevan tytön kuva lehden etukanteen ja sanoa, että kuolemaan johti sikainfluenssa. Kertaakaan en ole nähnyt etusivun juttua niistä kymmenistä tuhansista, jotka vuosittain kuolevat sydän- ja verisuonitauteihin. Näiden kuolemien vähentäminen ei vaadi joukkorokottamista vaan joukkoelämäntapamuutosta.
Mielestäni media on lietsonut kansalaisiin turhaa pelkoa sikainfluenssasta. Vähättelemäänkään sitä ei tarvitse ruveta, mutta on oltava realistinen. Tietoon perustuva uutisointi on paikallaan, ei kuolevien lasten vanhempien surusanoma. He tarvitsevat apua surutyössään, eivät lehtien repiviä otsikoita.
Ilmiön inhottavuutta kuvaa sairaiden ihmisten laittaminen toisiaan vastaan. Riskiryhmät tappelevat rokotusjonoissa keskenään ja terveydenhoitohenkilökunta on vedetty äärimmilleen. Peruspalveluministeri Paula Risikko haluaa rokottaa kaikki suomalaiset sikainfluenssaa vastaan. Kuinka Risikko on ajatellut torjua niitä todellisia terveysuhkia, jotka kansalaisia odottavat: eriarvoistunut terveydenhuoltojärjestelmä, köyhyys, diabetes ja liikalihavuus. Lista on pitkä ja synkkä.
Pelko oman tai läheisen terveyden puolesta tekee ihmisestä epärationaalisesti ajattelevan. Itse koin sikainfluenssahysterian viime viikolla. Pelkäsin että rakkaani ei pääse kilpailemaan MM-kisoihin, joiden eteen hän on tehnyt puolitoista vuotta töitä, jos sairastuu sikainfluenssaan. Median päivittäinen kuka saa rokotuksia ja kuka ei -uutisointi ei helpottanut asiaa. Tilanteen kuitenkin laukaisivat tilastot AIDS- ja malariakuolemista, ja järjen palautuminen. Koskaan ei voi tietää mihin sairastuu tai joutuuko onnettomuuteen.
Ihmisten hallitseminen pelolla on julma vallankäytön väline. Pelotellaan sitten kuolemalla, karkotuksella, tukien epäämisellä tai sikainfluenssalla. Kaikissa on kyse samasta ilmiöstä. Pelolla rajoitetaan ihmisen vapautta ja oikeutta päättää itse omasta elämästään. Esimerkiksi amerikkalaisten hyväksyntä George W.Bushin sotatoimiin perustui pelkoon terrorismista. Tiedon lisäännyttyä pelko hävisi. Todenmukaisen tiedon levittäminen on paras tapa ehkäistä pelkoa ja lisätä avoimuutta.
Suomen sikainfluenssapelon kohdalla kysymys kuuluu, kuka tässä haluaa hallita ja miksi? Kenties se joka eniten rikastuu koko sotkusta? Pitäisikö meidän olla enemmän huolissamme niistä sioista jotka kuukauden päästä ovat joulupöydissämme, kuin tästä influenssasta?
Kirjoittaja on lähihoitaja
lehti 