Kansalaiset pääsivät maanantaina kysymään tulevaisuuden kyselytunnilla ministereiltä mieltään polttavista asioista. Tämä kansalaisten kyselytunti järjestettiin eduskunnan Pikkuparlamentissa, jossa puhetta johti varapuhemies Mauri Pekkarinen (kesk.).
– Kansalaisten kyselytunti on osa satavuotiaan Suomen demokratiatapahtumia, joilla juhlistetaan suomalaista kansanvaltaa, Pekkarinen kertoi.
Hänen mukaansa kysymyksiä oli kerätty satavuotias Suomi -tapahtumista eri puolilta maata.
– Ministerit eivät ole täällä kilpailemassa siitä, kuka voittaa. Tilaisuus etenee niin, että ensin kansa kysyy ja sitten ministerit vastaavat.
Tie tukossa korkeakouluun
Ensimmäisen kysymyksen esitti lukiolainen Valtteri Harakka.
– Nykyinen koulutus on passivoivaa, ja kaikki halukkaat eivät pääse opiskelemaan. Miksei hallitus tee mitään, että kaikki halukkaat pääsisivät korkeakouluun? Harakka kysyi.
Opetusministeri Sanni Grahn-Laasosen (kok.) mukaan vastaus vaatisi pitkän luennon, mutta ministeri tyytyi lopulta Pekkarisen lupaamaan kolmen minuutin vastausaikaan.
– Ongelma on, että nuorten tie näyttää olevan tukossa. Vain kolmannes hakijoista pääsee korkeakouluun. Ei kukaan täällä opetushallinnossa suunnitelmallisesti aiheuta nuorille stressiä, Grahn-Laasonen vakuutti.
Hänen mielestään lakia pitäisi muuttaa niin, että korkeakouluun olisi useampia polkuja.
– Lukion päästötodistuksen lisäksi pitäisi hyväksyä hakemus ilman todistusta. Nykyiset valmennuskurssit maksavat liikaa, totesi ministeri, jonka mielestä mahdollisimman monen nuoren pitäisi päästä korkeakouluun.
Kuka auttaa uupunutta
Lahtelainen nuoriso-ohjaaja Maija Nupponen kysyi kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläiseltä (kesk.) sekä elinkenoministeri Mika Lintilältä (kesk.), miten hallitus aikoo auttaa uupuneita ja syrjäytyneitä nuoria.
– Huonosta pärjäämisestä on tullut yhteiskuntaa jakava tekijä. Tämän päälle on tullut ahneus. Kaikkein ahneimpia ovat ne, jotka ovat muutenkin vahvoja, Lintilä totesi.
Vehviläisen mukaan maailma vaatii ihmisiltä liikaa.
– Hallitus yrittää parantaa johtamista ja pohtii, mitä on tulevaisuudessa hyvä johtaminen. Johtajien tehtävä on auttaa uupunutta jatkamaan. Kaikki voisivat pohtia tätä.
Yleisön joukosta ehdotettiin, että johtajalla pitäisi olla tuntosarvet.
– Hyvä johtaja ottaa vastaan ideoita ja kantaa asioihin, kyselytunnon seuraajat ehdottivat.
Miksei nuorisotakuu toimi
Opiskelija Auli Aarnio kysyi, miksi nuorisotakuu ei toimi, kuten on luvattu.
– Sen piti taata nuorelle työ-, opiskelu-, koulutus- tai työpajapaikka, mutta eipä ole näkynyt, Aarnio ihmetteli
Eurooppa, kulttuuri ja urheiluministeri Sampo Terho (sin.) myönsi, että nuorten syrjäytyminen on yhteiskunnalle huono asia.
– Syrjäytyneitä nuoria on Suomessa noin 19 000.
Työministeri Jari Lindströmin (sin.) mukaan tilanne on aiempaa parempi, mutta työtä ongelman ratkaisemiseksi riittää edelleen.
– Nuoria on jo kuultu. Jatkossa hanketta voisi suunnata ehkä muillekin kuin nuorilla, Lindström ehdotti.
uutiskirje 
