Viikon kysymys
Työnantajaliitto Matkailu- ja ravintolapalvelut Mara käynnistää perjantaina sarjan työsulkuja hiihtokeskuksissa ja niiden ohjelmapalvelutoiminnoissa.
Työsulku on lakkoa harvinaisempi työtaistelutoimi. SAK:n erikoistutkija Tapio Bergholm, mikä on työsulku?
– Työsulku on työnantajien työtaistelutoimenpide. Siinä estetään työntekijöiltä työnteko ja keskeytetään palkanmaksu.
Maran työtaistelu koskee vain ammattiliitto PAMin jäseniä. Onko työtaistelun kohdistaminen vain järjestäytyneisiin työntekijöihin yleistä työsuluissa?
– Se on ollut melko yleinen käytäntö.
– On mielenkiintoinen kysymys, miten vanha käytäntö sopii yhteen nykyisen tasa-arvolainsäädännön kanssa. Yhdenvertaisuuslain perusteella työntekijöitä tulee kohdella tasapuolisesti, eikä ketään saa syrjiä. Olisikin mielenkiintoista selvittää, onko syrjiminen työtaistelussa mahdollista ammattiliiton jäsenyyden perusteella.
Käyttävätkö työnantajat työsulkua vastatoimina ammattiliiton työtaistelutoimille?
– Kyllä. Usein työsululla on laajennettu työtaistelua. Esimerkiksi jos työntekijät ovat järjestäneet pistelakkoja tai osalakkoja, työnantajat ovat laajentamalla työtaistelua työsululla pyrkineet kuivaamaan ammattiliiton lakkokassaa.
Onko tällä vuosituhannella ollut isoja työsulkuja?
– Pisin oli Metsäteollisuuden julistama työsulku paperiteollisuuteen vuonna 2005. Se kesti 44 päivää.
– Sinä vuonna työtaisteluissa menetettyjä työpäivä oli ylivoimaisesti eniten tällä vuosituhannella.
Onko Maran työsulussa poikkeuksellisia piirteitä?
– Se on siitä poikkeuksellinen, että työnantaja on omaksunut työntekijöiden pistelakkotaktiikan. Työsulkuun menee yksittäisiä kohteita hiljaisempina työpäivinä.
Mitä vaikeuksia työsulku voi aiheuttaa sen järjestävälle työnantajalle?
– Työsulku on kaksiteräinen miekka, kuten lakkokin. Se maksaa työnantajalle ja voi aiheuttaa myös työvoimapulaa. Työsulkuun joutuneet työntekijät saattavat hakeutua muualle töihin ja jättävät palaamatta. Tämä on ollut menneisyydessä isompikin ongelma.
– Lisäksi työsulun aikana työnantajayritys saattaa menettää markkinaosuuksia ja asiakkaita.
Entä sulkurintaman kestävyys?
– Riskinä on tietenkin aina työsulun pitäminen. Työnantajaliitossa voi olla kovempi linja kuin työtaistelutoimen suorittavalla työnantajalla.
– Elintarviketeollisuusliiton ETL:n työsulku vuonna 2010 repesi osittain, kun jotkut työnantajat tekijät ammattiliiton kanssa oman työehtosopimuksen.
– Julkisen sektorin työsulut näyttävät pitävän ja purevan huonosti. Palveluja käyttävien valitsijoiden paine on kova ja julkisten palvelujen pyöriminen kunnassa on kuntapäättäjille tärkeää.
uutiskirje 
