KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Horisontti

Peruskoulu-uudistus edusti oikeistolle vasemmistovaaraa

Peruskouluun siirtymistä pohjusti suurten ikäluokkien kouluttaminen, mikä oli tehnyt Suomesta koulutusyhteiskunnan. Kuvassa Keravan Kurkelan ala-asteen 5. luokka vuonna 2010.

Peruskouluun siirtymistä pohjusti suurten ikäluokkien kouluttaminen, mikä oli tehnyt Suomesta koulutusyhteiskunnan. Kuvassa Keravan Kurkelan ala-asteen 5. luokka vuonna 2010. Kuva: Jarmo Lintunen

Mikko A. Niemelä
16.12.2017 15.00
Fediverse-instanssi:

Horisontti

Suomessa luovuttiin 1970-luvulla kansakouluun ja oppikouluun jakautuvasta rinnakkaiskoulujärjestelmästä ja luotiin kaikille yhteinen kunnallinen oppivelvollisuuskoulu, yhdeksänvuotinen peruskoulu. 2.12.2017 Turun yliopistossa poliittisen historian alalla väitellyt VTM, KM Ville Okkonen tutki väitöskirjassaan tätä koulutuksellista murrosta ja erityisesti peruskoulun vastustamisen syitä ja keinoja.

Okkonen kuvaa 60–70-lukujen taitteen aikaa Suomen poliittisessa elämässä sosialismin ja markkinatalouden vastakkainasettelun ajaksi. Vasemmisto oli vahvistunut ja SKDL:n tultua salonkikelpoiseksi muodosti se SDP:n ja keskustan kanssa vuodesta 1966 eteenpäin useita kansanrintamahallituksia. Okkosen mukaan oikeistopuolueissa tämä kehitys tulkittiin ikään kuin uusina vaaran vuosina. Koettiin, että Suomi on ajautumassa kohti sosialismia, ja isänmaa sekä perinteiset suomalaiset arvot ovat uhattuina.

Peruskoulun tehtävänä oli taata mahdollisuuksien tasa-arvo.

Okkonen esittää peruskoulu-uudistuksen poliittisena taistelukenttänä, jossa hegemonisen asemansa menettänyt oikeisto pyrki viimeiseen asti puolustamaan yksityisoppikouluja vasemmistovaaralta. Perinteisesti vahvan suomettumistulkinnan rinnalle Okkonen haluaa tuoda hienosyisemmän näkemyksen Suomen sisäisistä kulttuuri- ja yhteiskuntapoliittisista kamppailuista, jotka määräsivät yhteiskunnallisia uudistuksia.

Okkonen katsoo, että peruskoulu toteutui, koska vasemmistolla ja keskustapuolueella oli siitä riittävän yhtenäinen käsitys. Peruskoulu oli osa laajempaa vero- ja sosiaalivaltion rakentamisen projektia. Sitä oli pohjustanut suurten ikäluokkien kouluttaminen, mikä oli tehnyt Suomesta koulutusyhteiskunnan. Oppikouluista oli tullut enemmistön kouluja, mikä oli poistanut niiden elitistisen maineen.

Kansainvälisestä kehityksestä otettiin mallia, ennen kaikkea Ruotsista. Jo 60-luvulla peruskoulua puolusteltiin uudistuksena, jonka avulla pärjäämme kansainvälisessä kilpailussa. Koulutuksen laajentaminen keräsikin paljon kannatusta, mutta peruskoululla oli myös epäilijänsä.

Vasemmistolle peruskoulu oli hanke, joka tähtäsi yksilön vapauttamiseen perhetaustan, asuinpaikan ja muiden sosiaalisten rajoitteiden vaikutuksesta. Tärkeäksi nähtiin, ettei lapsia liian nuorena jaeta erilaisille koulupoluille. Peruskoulun tehtävänä oli taata mahdollisuuksien tasa-arvo.

Oikeistossa ”monopolikouluksi” nimetty peruskoulu nähtiin tasapäistävänä, vaikeuttavan lahjakkaiden oppilaiden etenemistä opinnoissaan ja vähentävän yhteiskunnan moniarvoisuutta. Koulu koettiin perheasiaksi, joka oli muuttumassa vasemmistopropagandan välineeksi.

Myöhemmin niin sanottua Pirkkalan monistetta käytettiin tästä esimerkkinä, vaikka todellisuudessa opettajakunta oli yleisesti katsottuna porvarillista. Helsingin Suomalaisessa yhteiskoulussa pelättiin peruskoulua, joka ”syytää alaluokille haagalaisia huligaaneja, jotka toisivat mukanaan tappeluja ja tupakanpolttoa”.

Kun peruskoulu meni läpi, kiistakysymykseksi nousi yksityisoppikoulujen asema. Kiistan analyysi on Okkosen väitöskirjan keskiössä. Yksityisoppikoulujen tuli toimia osana peruskoulujärjestelmää joko siten, että ne sulautuivat osaksi kunnallista peruskoulua tai toimimalla peruskoulun tehtävää toteuttavina korvaavina kouluina.

Oikeisto puolusti yksityisoppikoulujen itsenäisyyttä vetoamalla omaisuudensuojaan ja vanhempien oikeuteen valita lapsilleen sopiva koulutus. Näiden oikeuksien puolustamiseen oikeisto valjasti niin ihmisoikeudet, perustuslain kuin oikeuskanslerinkin.

Suurin osa yksityisoppikoulujen varallisuudesta oli kertynyt valtionavuista, joten omistusoikeuskysymys ei lopulta muodostunut todelliseksi ongelmaksi. Yksityisoppikouluja ei myöskään pakotettu kunnallistamiseen. Suurin osa yksityisoppikouluista valitsi kuitenkin kunnallistamisen, sillä siihen liittyi taloudellinen porkkana.

Puolustuskannalle joutuneita yksityisoppikouluja tukivat Yksityisoppikoulujen liiton ja kokoomuksen lisäksi tarkoitusta varten perustettu Vapaan koulutuksen tukisäätiö, joka ei kuitenkaan saanut juuri tukea elinkeinoelämältä. Yksityisoppikouluväki epäonnistui tavoitteissaan.

Peruskoulu-uudistus ei kokonaan poistanut rinnakkaiskoulujärjestelmää. Toisella asteella erillinen ammattikoulu ja lukio säilyivät. Vuoden 1971 koulutuskomitea esitti pidennettyä peruskoulua, jonka mukana rinnakkaisjärjestelmä poistuisi. Ruotsissa toisen asteen yhtenäiskoulumalliin siirryttiin 70-luvulla.

Okkonen ei juuri viittaa komitean esityksestä käytyyn keskusteluun ja tästä olisikin mielenkiintoista saada uutta tietoa. Voisiko sanoa, että peruskoulu-uudistus jäi Suomessa kesken? Millainen vaikutus oikeistolaisella vastarinnalla oli siihen, että toisen asteen rinnakkaiskoulujärjestelmä ja ylioppilastutkinto säilyivät?

Tämän päivän koulutuspoliittisessa keskustelussa 70-luvun jakolinja näkyy edelleen esimerkiksi siinä, miten kokoomuslainen opetusministeri haluaa sementoida ylioppilastutkinnon aseman korkeakoulujen valintaperusteena. Tämä vahvistaisi sitä, mitä oppikouluväylästä jäi jäljelle suomalaisessa koulutusjärjestelmässä.

Kirjoittaja on kasvatustieteiden alan väitöskirjatutkija Helsingin yliopistossa ja aineenopettaja.

ILMOITUS
ILMOITUS
Fediverse-instanssi:
ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Suomessakin talouspolitiikan valmistelu nojaa taloustieteen mikroperustaiseen pohjaan, jossa talouden toimijat työnhakijoista kuluttajiin ja yrityksiin reagoivat valtiovallan säätämiin kannustimiin, arvioi Timo Harjuniemi.

Vasemmisto on laiminlyönyt taloudellisen asiantuntijatyön, vaikka ekonomistit hallitsevat maailmaa

Veikka Lahtinen.

Rasismikeskustelu teki meistä jankkaajia – Rasismi on yhteiskunnan käytännöissä, viranomaisohjeissa ja koulutusjärjestelmässä, kirjoittaa KU:n kirjoittajavieras

Kun kone pysähtyy

Maksuton korkeakoulutus: missä mennään? – ”On syytä pelätä, että lukuvuosimaksut saattavat ilmestyä suomalaisiin korkeakouluihin hyvinkin äkillisesti”

Uusimmat

Ekologinen kriisi sanelee rajoja tulevalle. Kuvassa tulvan jälkiä Espanjassa.

Jälkiviisaus ei rakenna tulevaisuutta – Olemme valitettavan kyvyttömiä kuvittelemaan erilaisia tulevaisuuksia

Keski-Afrikan valtioiden talousyhteisön ECCAS:n maatalous-, elintarvike- ja ravitsemusasioista vastaava johtaja Mohamed Abakar Yaoundén kokouksessa.

Kongojoen valuma-alueen metsiä voisi säästää viljelytapoja muuttamalla

Puolustusministeri Antti Häkkäsen mielestä puolustusmenoista ei pitäisi puhua julkisesti kevään vaaleissa.

Totaalisen vierasta demokratialle, vasemmistoliiton Koskela sanoo Häkkäsen esityksestä, että puolustusrahoista ei puhuttaisi vaaleissa

Tuomas Niskakankaan maailmanluokkaa oleva vakoilutrilleri Unohdettu nimi heijastaa liike-elämän kyynisyyttä ja kaiken turvallistamisen kääntöpuolta

ILMOITUS
ILMOITUS

varaa joulutervehdys

tilaa lehti

Viikon luetuimmat

01

Valta turmelee vaikka sitä ei olisikaan, ja nyt sen todistaa SDP

 
02

Orpon hallitus laittaa lapset maksamaan suuryritysten ja miljonäärien veronalennukset, sanoo vasemmistoliiton Furuholm

 
03

Alle neljännes suomalaisista pitää sosiaaliturvaan kohdistuneita leikkauksia oikeudenmukaisina – päähallituspuolueiden kannattajien mielestä sosiaaliturva on riittävällä tasolla

 
04

Totaalisen vierasta demokratialle, vasemmistoliiton Koskela sanoo Häkkäsen esityksestä, että puolustusrahoista ei puhuttaisi vaaleissa

 
05

Verotus ei estänyt miljoonatuloja, monen miljonäärin veroprosentti on 34

 

tilaa uutiskirje

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Viikon päätteeksi: Naisten ja miesten todellisuudet yhä kauempana toisistaan

15.11.2026

Gynekologinen vaiva fisteli johtuu Pakistanissa usein hoitovirheestä ja se voi pilata naisen elämän

15.11.2026

Litra merivettä voi paljastaa sata lajia – Uusi DNA-menetelmä auttaa tutkimaan valtamerten tilaa

14.11.2026

Osasto Q jatkuu sittenkin, uudet kirjoittajat palauttavat alkuaikojen raikkaan meiningin

14.11.2026

Katoliset johtajat sitoutuivat torjumaan lapsiavioliittoja

14.11.2026

Onko hallituksessa erimielisyys puolustusmenojen korotuksista? kysyy Yrttiaho

13.11.2026

Tekoäly-yhtiöitä on voitava verottaa hyvinvointivaltion kantokyvyn turvaamiseksi, esittää Jessi Jokelainen

13.11.2026

Valta turmelee vaikka sitä ei olisikaan, ja nyt sen todistaa SDP

13.11.2026

Lapsiperheköyhyys näkyy yhä enemmän sosiaalialan järjestöissä – perheissä tingitään nyt ruuasta

13.11.2026

Venäläisurheilijoita ei päästetä Suomeen, valtioneuvosto päätti

12.11.2026

Perussuomalaiset ovat tiedevastaisimpia – ”Minun mielestäni” ohittaa professoritason päätelmät

12.11.2026

Verotus ei estänyt miljoonatuloja, monen miljonäärin veroprosentti on 34

12.11.2026

Valiokunta kannattaa rajalain voimassa olon jatkamista vuoden 2028 loppuun, vasemmistoliitolta ja vihreiltä vastalause

11.11.2026

Orpon hallitus laittaa lapset maksamaan suuryritysten ja miljonäärien veronalennukset, sanoo vasemmistoliiton Furuholm

11.11.2026
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset