Hallituspuolueissa riemuittiin keskiviikkona. Tilastokeskuksen julkaisema tuloerotilasto kertoi tuloerojen pysyneen ennallaan vuonna 2016. Väestön pienituloisimman kymmenyksen tulot kasvoivat jopa aavistuksen enemmän kuin suurituloisimman. Opposition koko syksyn toitottama tuloerojen kasvu ei siis pidä paikkaansa, todisteltiin.
Todellisuudessa koko syksyn jatkuneessa tuloerokeskustelussa oikeassa olivat sekä hallitus- että oppositiopuolueet.
Hallituspuolueet olivat oikeassa siinä, ettei tuloeroissa ole 2000-luvun jälkeen tapahtunut juuri mitään muutosta. Erot kasvoivat vuoden 1995 jälkeen ja jäivät sille, entistä paljon korkeammalle tasolle. Tuloerojen 1970-luvun alusta alkanut kaventuminen siis päättyi eikä sitä enää edes tavoitella. Tämä hallituspuolueilta jäi keskustelussa ottamatta huomioon.
Oppositio taas oli oikeassa siinä, että Juha Sipilän hallituksen päätökset ensi vuoden budjetissa ovat tuloeroja lisääviä. Vasemmistoliiton eduskunnan tietopalvelulla teettämä laskelma on ja pysyy.
Tuloeroihin vaikuttavat kuitenkin muutkin asiat kuin budjetti. Tärkein on työllisyyden kehitys. Siksi on mahdollista, että aikanaan julkaistava vuoden 2018 tulonjakotilasto kertoo tuloerojen supistuneen hallituksen päätöksistä huolimatta.
Se ei silti muuttaisi miksikään sitä tosiasiaa, että hallitus omassa vallassaan olevilla toimilla pahentaa niiden asemaa, joiden tilanne on muutenkin vaikein. Sosten pääekonomistin Jussi Ahokkaan torstaina julkaisema budjettiyhteenveto kertoo tarkemmin, miten kansaneläkeindeksin jäädyttäminen vaikuttaa.
Tulottomien määrä lisääntyy
Liian vähälle syksyn keskustelussa jäi se, että Suomessa on koko ajan kasvava joukko ihmisiä, joilla ei ole lainkaan muita tuloja kuin tulonsiirrot – joita indeksijäädytyksellä siis leikataan myös ensi vuonna.
Tilastokeskus kertoi keskiviikkona myös siitä, että perusturvan varassa elävien määrä kasvaa. Heitä oli vuonna 2016 noin 250 000. Tällöin puhutaan henkilöistä, joiden asuntokunnassa perusturvaetuuksien osuus oli yli 90 prosenttia bruttotuloista. Näitä kokonaan perusturvan varassa olevia henkilöitä oli noin 7 000 edellisvuotta enemmän ja lähes 55 000 enemmän kuin vuonna 2010.
Pitkittyneesti kokonaan perusturvan varassa oleviksi lasketaan siinä tilanteessa yhtäjaksoisesti vähintään neljä vuotta olleet. Tällaisia henkilöitä oli 95 463 vuonna 2016, kun heitä oli 61 097 vuonna 2010.
Tämä on se joukko, johon hallituksen päätöksillä vaikutetaan suoraan. Joko heidän tilannettaan parantavasti, kuten Jyrki Kataisen hallituksen perusturvaa parantavilla päätöksillä tai Sipilän hallituksen huononnuksilla.
”Perusturvaa leikkaavan indeksijäädytyksen hyväksyminen eduskunnassa osoittaa, etteivät vallassa olevat päättäjät Suomessa ole aidosti huolissaan eriarvoisuuden kasvusta”, kirjoitti Sosten Jussi Ahokas.
Tämä on se asia, jonka takia ministerien ja hallituspuolueiden kansanedustajien ei kannata lyödä rintoihinsa, vaikka tuloerot eivät viime vuonna kasvaneetkaan.
lehti 