Sosiaali- ja terveysministeriö julkisti perjantaina lausuntoyhteenvedon valinnanvapauslain luonnoksesta. Lausuntoja annettiin yli 700. Valinnanvapauden laajentamisen periaatteeseen suhtauduttiin myönteisesti, mutta valitun tavan ei uskota johtavan sote-uudistuksen keskeisten tavoitteiden toteutumiseen. Niitä ovat suomalaisten hyvinvointi- ja terveyserojen kaventaminen sekä sote-palvelujen kustannusten kasvun hillitseminen kolmella miljardilla eurolla.
Hallituksen esitys valinnanvapauslaiksi annetaan eduskunnalle maaliskuussa 2018. Koko maakunta- ja sote-uudistuksen kokonaisuus on tarkoitus hyväksyä eduskunnassa kevätistuntokauden loppuun mennessä.
Hallitus täsmensi esitystä jo ennen joulua. Pääosa lausunnonantajista piti maakunnille esitettyä velvollisuutta käyttää asiakasseteliä eri palveluissa liian laajana. Sen katsottiin uhkaavan palveluverkon toimivuutta erityisesti erikoissairaanhoidossa ja päivystyksessä. Kritiikin jälkeen hallitus linjasi erikoissairaanhoidon palvelut asiakassetelin velvoittavuuden ulkopuolelle.
Lausunnoissa oltiin samaa mieltä kuin uudistusta kritisoiva oppositio: palveluintegraation näkökulmasta asiakassetelin käyttö pirstoo mahdollisuudet luoda yhtenäiset palveluketjut ja vaikeuttaa edelleen vaikeasti hallittavaa kokonaisuutta.
Itse asiakassetelin nähtiin kuitenkin vahvistavan asiakkaan itsemääräämisoikeutta ja mahdollisuuksia vaikuttaa omiin palveluihinsa.
Palvelee paremmassa asemassa olevia
Lausuntojen perusteella valinnanvapausmalli koetaan edelleen vaikeaselkoiseksi. Sen riskinä on, että asiakasseteli ja henkilökohtainen budjetti kohdistuisivat paremmassa asemassa oleville ja vaikeuttaisivat maakunnan voimavarojen ohjaamista pienituloisille, vähän koulutetuille, työttömille, ikääntyneille ja muille riskiryhmille.
Järjestelmätasoinen integraatio toteutuu huonosti ennen kaikkea sote-keskusten tarjoamien sosiaalipalveluiden minimitarjonnan, asiakassetelin käytön ja monituottajamallin vuoksi. Lausunnoissa ei pidetty perusteltuna sote-keskusten typistymistä terveyskeskuksiksi ilman varsinaisia sosiaalipalveluita. Heikoimmassa asemassa olevien asiakkaiden asema huononisi ja vahvemmassa asemassa olevat asiakkaat pystyisivät hyötymään järjestelmästä.
Lausunnoissa esitettiin, että tavoitteen saavuttamiseksi lakiesityksessä esitettyä mallia olisi yksinkertaistettava, selkeytettävä ja korjattava joiltakin osiin. Lisäksi lausujat katsoivat, että uudistukseen olisi järkevä edetä pilottien ja kokeilujen kautta
Suuret valtaavat markkinat
Yksi kysymys lausuntokierroksella koski sosiaali- ja terveydenhuollon markkinoiden jakautumista uudistuksen jälkeen.
Selvä enemmistö lausujista arvioi lakiesityksen turvaavan yksityisten tuottajien toimintaedellytykset hyvin tai kohtuullisesti. Huolta herättivät pienten ja erikoistuneiden toimijoiden toimintaedellytykset. Suurten yksityisten yritysten arvioitiin valtaavan sosiaali- ja terveyspalveluiden markkinat.
Pienten toimijoiden toimintaedellytyksiä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluntuottajina pidettiin huonoina. Sote-keskusten laaja palveluvalikoima, tietojärjestelmäpalveluihin liittyminen ja raportointivelvollisuudet muodostuvat heille esteeksi. Lisäksi esimerkiksi hankintoihin ja sopimusten osaamiseen liittyvät kysymykset ovat pienille toimijoille hankalia.
lehti 