KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Horisontti

Euroopan unioni rauhanprojektista sotateollisuuden rahoittajaksi

EU:n jäsenvaltioiden johtajien huippukokous hyväksyi kesäkuussa komission ehdotukset unionin yhteisen - sotilaallisen - puolustuksen edistämisestä.

EU:n jäsenvaltioiden johtajien huippukokous hyväksyi kesäkuussa komission ehdotukset unionin yhteisen - sotilaallisen - puolustuksen edistämisestä. Kuva: ALL Over Press

Laura Lodenius
6.1.2018 14.00
Fediverse-instanssi:

Horisontti

Pääministeri Juha Sipilä on todennut, että sotateollisuuden ja sen rahoituksen sisällyttäminen Euroopan unionin budjettiin on asioiden normalisointia. Onko todella näin? EU:ta markkinoitiin Suomessa rauhanprojektina, joka rakentaa vakautta ja vaurautta ensisijaisesti siviilikeinoin niin kaupan, yhteisen riippuvuuden kuin yhteistyön varaan.

Muurit piti purkaa, ei ainoastaan Euroopan sisällä, vaan myös ulkomaailmaan piti suhtautua avoimesti ja solidaarisesti. Ei vain tuotteiden, vaan myös ihmisten piti liikkua yli rajojen vapaasti. EU on ollut yksi suuri kehitysavun antaja ja myös Nobelin rauhanpalkinnon saaja.

Niin kauan kuin Euroopalla ei ole yhteistä ulkopolitiikkaa, on liian aikaista luoda yhteistä puolustusta.

Nyt Suomikin on ajamassa aloitteita, joilla tuetaan unionin sotilaallisten rakenteiden resurssien lisäämistä ja luodaan uusia rahoituskanavia sotateollisuudelle ja asekehittelylle. Kiihtynyt, globaali asevarustelukilpailu nähdään talouden ja kehityksen veturina, ei sotia ja epävakautta synnyttävänä kriisien katalysaattorina.

Aseteollisuus on viime vuosina kasvattanut lobbauskoneistoaan EU:ssa. Kymmenen suurimman eurooppalaisen aseteollisuuden yrityksen lobbauskulut olivat tänä vuonna 5,1 miljoonaa euroa. Viisi vuotta sitten ne olivat vielä 3,6 miljoonaa euroa.

Pääministeri Sipilä toivoo, että puolustusteollisuudesta löytyisi yhteistyöhankkeita suomalaisille. ”Nyt kannattaisi myös suomalaisen pk-teollisuuden olla aktiivinen, koska tämä tarjoaa mahdollisuuden päästä myös suurempien kumppaneiden kanssa eteenpäin teollisessa yhteistyössä”, hän totesi Kauppalehdelle kesäkuussa EU-huippukokouksen yhteydessä, joka siunasi komission suunnitelmat.

Jää nähtäväksi, hyödyttävätkö Euroopan tason panostukset aseteollisen yhteistyön suurhankkeisiin Suomen aseteollisuutta. Todennäköisesti suuremmat, ylikansalliset toimijat keräävät voitot.

EU:n jäsenvaltioiden johtajien huippukokous hyväksyi kesäkuussa komission ehdotukset unionin yhteisen – sotilaallisen – puolustuksen edistämisestä. Tavoitteena on lisätä sotilaallista puolustusyhteistyötä vuoteen 2025 mennessä. Satsauksilla puolustusrahastoon on tarkoitus tukea sotilasteknologisten prototyyppien kehittämistä ja aseteollisuuden tuotekehitystä EU:n yhteisistä rahoista.

Eurooppalaisten rauhanjärjestöjen mielestä suunnitelmat hämärtävät puolustuspoliittisia mandaattirajoja. Valmisteluprosessin aikana on nähty sotateollisen kompleksin suuri ja suora vaikutusvalta myös EU:ssa. Suunnittelu- ja valmisteluryhmissä ovat istuneet pääsääntöisesti aseteollisuuden toimijat ja edunsaajat, kun taas poliitikkojen rooliksi on jäänyt lähinnä siunata suunnitelmat.

Komission esitys oli, että alkuun investoidaan reilu 500 miljoonaa niin sanotuista vielä kohdentamattomista varoista 2019–2020. Kun uudesta budjetista päästään sopimukseen EU:ssa, tavoite olisi kohdentaa sen jälkeen vähintäänkin 1, 5 miljardia vuosittain tälle puolustusrahastolle.

Luonnoksessa esitetään myös, että valtioiden vapaaehtoisia lisäpanostuksia EU-rahoitukseen ei sisällytettäisi vakaus- ja kasvusopimukseen. Toisin sanoen niitä ei otettaisi huomioon kolmen prosentin alijäämärajaan, jota EU-maiden pitää noudattaa. EU-jäsenmaat ovat tästä erimielisiä, eikä ole suinkaan kirkossa kuulutettu, että poikkeus saataisiin läpi.

Samaan aikaan monet muut toimialueet, kuten EU:n ihmisoikeusohjelma tai tuki paikallisille konfliktien ennaltaehkäisyyn ja rauhanvälittämiseen keskittyneille organisaatioille, ovat kärsineet rahoituksen puutteesta.

Syksyllä Suomessa vieraillut rauhanjärjestöjen ENAAT-verkoston (European Network Against Armstrade) koordinaattori Laëtitia Sédou totesi, että ”ilman poliittista johtajuutta hankkeesta jää jäljelle teollisuuden politiikka. Lopputuloksena näemme pinon esityksiä, jotka edistävät aseteollisuuden yritysten etuja ja heidän haluaan viedä korkeateknologisia asejärjestelmiä julkisesti rahoitettuna EU-maiden ulkopuolelle”.

Hän painottaa, että tämä ei olisi vain julkisten varojen tuhlaamista vaan horjuttaa globaalia vakautta pikemminkin kuin turvaa Eurooppaa. Hänen mukaansa puolustuspolitiikan pitäisi olla ulkopolitiikan väline, ei itseisarvo. Niin kauan kuin Euroopalla ei ole yhteistä ulkopolitiikkaa, on liian aikaista luoda yhteistä puolustusta.

Lisärahoitus aseteolliselle kehittämiselle ja yhteistyölle osana yhteistä turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa ei ole riittänyt. Samaan aikaan myös EU:n kehitysyhteistyössä on kasvavassa määrin ollut painetta rahoittaa erityyppisiä sotilaallisia toimia ja aktiviteetteja kehitysyhteistyöhön varatuilla varoilla.

EU:n vakauden ja rauhan instrumenttia on haluttu muun muassa Suomen tuella muuttaa siten, että sillä voitaisiin rahoittaa myös sotilaallista toimintaa varoista, jotka on tarkoitettu rauhan ja vakauden tukemiseen. EU:ssa käydäänkin kädenvääntöä siitä, sallivatko kansainväliset kehitysavun säännöt ”militarisoida” kehitysapua ja tulkita uudelleen köyhimmistä köyhimpien auttamiseksi, myös omien strategisten intressien ajaminen.

Kysyä sopii, missä on se EU:n rauhanprojekti?

Kirjoittaja on Suomen Rauhanliiton toiminnanjohtaja.

ILMOITUS
ILMOITUS
Fediverse-instanssi:
ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Suomessakin talouspolitiikan valmistelu nojaa taloustieteen mikroperustaiseen pohjaan, jossa talouden toimijat työnhakijoista kuluttajiin ja yrityksiin reagoivat valtiovallan säätämiin kannustimiin, arvioi Timo Harjuniemi.

Vasemmisto on laiminlyönyt taloudellisen asiantuntijatyön, vaikka ekonomistit hallitsevat maailmaa

Veikka Lahtinen.

Rasismikeskustelu teki meistä jankkaajia – Rasismi on yhteiskunnan käytännöissä, viranomaisohjeissa ja koulutusjärjestelmässä, kirjoittaa KU:n kirjoittajavieras

Kun kone pysähtyy

Maksuton korkeakoulutus: missä mennään? – ”On syytä pelätä, että lukuvuosimaksut saattavat ilmestyä suomalaisiin korkeakouluihin hyvinkin äkillisesti”

Uusimmat

Ekologinen kriisi sanelee rajoja tulevalle. Kuvassa tulvan jälkiä Espanjassa.

Jälkiviisaus ei rakenna tulevaisuutta – Olemme valitettavan kyvyttömiä kuvittelemaan erilaisia tulevaisuuksia

Keski-Afrikan valtioiden talousyhteisön ECCAS:n maatalous-, elintarvike- ja ravitsemusasioista vastaava johtaja Mohamed Abakar Yaoundén kokouksessa.

Kongojoen valuma-alueen metsiä voisi säästää viljelytapoja muuttamalla

Puolustusministeri Antti Häkkäsen mielestä puolustusmenoista ei pitäisi puhua julkisesti kevään vaaleissa.

Totaalisen vierasta demokratialle, vasemmistoliiton Koskela sanoo Häkkäsen esityksestä, että puolustusrahoista ei puhuttaisi vaaleissa

Tuomas Niskakankaan maailmanluokkaa oleva vakoilutrilleri Unohdettu nimi heijastaa liike-elämän kyynisyyttä ja kaiken turvallistamisen kääntöpuolta

ILMOITUS
ILMOITUS

varaa joulutervehdys

tilaa lehti

Viikon luetuimmat

01

Valta turmelee vaikka sitä ei olisikaan, ja nyt sen todistaa SDP

 
02

Orpon hallitus laittaa lapset maksamaan suuryritysten ja miljonäärien veronalennukset, sanoo vasemmistoliiton Furuholm

 
03

Alle neljännes suomalaisista pitää sosiaaliturvaan kohdistuneita leikkauksia oikeudenmukaisina – päähallituspuolueiden kannattajien mielestä sosiaaliturva on riittävällä tasolla

 
04

Totaalisen vierasta demokratialle, vasemmistoliiton Koskela sanoo Häkkäsen esityksestä, että puolustusrahoista ei puhuttaisi vaaleissa

 
05

Verotus ei estänyt miljoonatuloja, monen miljonäärin veroprosentti on 34

 

tilaa uutiskirje

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Viikon päätteeksi: Naisten ja miesten todellisuudet yhä kauempana toisistaan

15.11.2026

Gynekologinen vaiva fisteli johtuu Pakistanissa usein hoitovirheestä ja se voi pilata naisen elämän

15.11.2026

Litra merivettä voi paljastaa sata lajia – Uusi DNA-menetelmä auttaa tutkimaan valtamerten tilaa

14.11.2026

Osasto Q jatkuu sittenkin, uudet kirjoittajat palauttavat alkuaikojen raikkaan meiningin

14.11.2026

Katoliset johtajat sitoutuivat torjumaan lapsiavioliittoja

14.11.2026

Onko hallituksessa erimielisyys puolustusmenojen korotuksista? kysyy Yrttiaho

13.11.2026

Tekoäly-yhtiöitä on voitava verottaa hyvinvointivaltion kantokyvyn turvaamiseksi, esittää Jessi Jokelainen

13.11.2026

Valta turmelee vaikka sitä ei olisikaan, ja nyt sen todistaa SDP

13.11.2026

Lapsiperheköyhyys näkyy yhä enemmän sosiaalialan järjestöissä – perheissä tingitään nyt ruuasta

13.11.2026

Venäläisurheilijoita ei päästetä Suomeen, valtioneuvosto päätti

12.11.2026

Perussuomalaiset ovat tiedevastaisimpia – ”Minun mielestäni” ohittaa professoritason päätelmät

12.11.2026

Verotus ei estänyt miljoonatuloja, monen miljonäärin veroprosentti on 34

12.11.2026

Valiokunta kannattaa rajalain voimassa olon jatkamista vuoden 2028 loppuun, vasemmistoliitolta ja vihreiltä vastalause

11.11.2026

Orpon hallitus laittaa lapset maksamaan suuryritysten ja miljonäärien veronalennukset, sanoo vasemmistoliiton Furuholm

11.11.2026
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset