Presidentti Tarja Halonen kannusti eilen Helsingissä presidentinvaalitilaisuudessa Tuula Haataista ja Merja Kyllöstä:
– Meille naisille jää tehtäväksi muuttaa asioita maailmassa, joille nauretaan. Se ei tule olemaan mukavaa tai helppoa. Tarpeellista se on, ja siitä saattaa tulla myöhemmin hyvä mieli.
Halonen kiitteli myös yleisöä:
Presidentinvaalipaneeleissa on suhtauduttu nuivasti laajaan ulko- ja turvallisuuspolitiikan käsitteeseen.
– Näin pitkän jonon. Jess! Kaikki jotka olette täällä, näyttäkää, että haluatte muuttaa maailmaa.
Halonen kehui paikalle tulleita miehiä:
– Olette uuden tyypin miehiä. Naisten menestyminen vaaleissa näyttää edellyttävän vahvan tuen saamista naisilta ja tietysti miehiltä.
Vahvasti feministisessä, pasifistisessa ja vasemmistohenkisessä vaalitilaisuudessa oli muutoksen henki.
Jos sama optimismi saavuttaisi Halosen toiveiden mukaisesti myös isommat joukot, käytäisiin toinenkin kierros presidentinvaaleissa.
Suomi mukaan ydinaseet kieltävään sopimukseen
Haatainen ja Kyllönen ovat turhautuneita hallituksen ja presidentti Sauli Niinistön suhtautumiseen ydinaseet kieltävään sopimukseen.
Ydinsopimuksen taustalla oleva kansalaisjärjestö ICAN sai viime vuonna Nobelin rauhanpalkinnon. Suomi on ollut yhteisrintamassa ydinaseettoman maailman puolesta, mutta on nyt jättäytynyt pois sopimuksesta. Ydinaseet kieltävän sopimuksen neuvotteluissa on ollut mukana 122 ydinaseetonta maata.
– Suomen osalta on käsittämätöntä, ettei tätä sopimusta ole käsitelty kunnolla. Miksi Suomen hallitus päätyi siihen, että sopimusta ei allekirjoiteta, kysyy Haatainen.
Haatainen ja Kyllönen ovat peränneet paneeleissa taustoja sopimuksesta jättäytymiselle sekä presidentin roolista.
– Kun tasavallan presidentti johtaa ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa yhteistoiminnassa hallituksen kanssa, niin kai tästä on jossain pöydissä keskusteltu, sanoo Haatainen.
– Suomalaisena päättäjänä hävettää, että Suomi on piiloutunut. Presidentillä on rooli siinä, että ollaan mukana joukkotuhoaseet kieltävissä sopimuksissa, toteaa Kyllönen.
Ydinaseuhka torjuttava ennakkoon
Kyllönen pitää selvänä, että poliittinen johto haluaa pitää ovat auki Nato-jäsenyydelle:
– Selvää on, että Suomi jäi ydinsopimuksesta ulkopuolelle, koska pelättiin liikaa Naton näkemyksiä ja Suomessa ei suljeta ovia Nato-jäsenyydeltä.
Suomessa on vedottu myös siihen, ettei sopimuksessa ole mukana ydinasemaita. Haatainen muistuttaa, että muun muassa YK pääsihteeri Guterres on todennut, ettei sopimus ole ristiriidassa aiempien sopimusten kanssa.
– Suomi on ollut kautta aikojen ollut rohkeasti edistämässä aseriisuntaa, etenkin vakavaa tuhoa aiheuttavien aseiden osalta, toteaa Kyllönen.
Rauhanturvaajamaasta on Kyllösen mukaan tullut hampaaton, kädetön ja kasvoton. Hän pitää todellisena riskinä sitä, että ydinaseita käytetään vahingossa ympäristökatastrofin seurauksena.
– Tällaiset vahingot pitää pystyä torjumaan ennalta, ja sitä ei tehdä muutoin kuin kieltämällä ydinaseiden valmistaminen, hallinta ja käyttö.
Halonen muistutti, miten jalkaväkimiinat kieltävän Ottawan sopimuksen läpivieminen oli vaikeaa. Sekin toteutettiin, ja edelleenkin sitä arvostellaan.
Halonen kannustaa laajaan turvallisuuteen
Kaikki kolme keskustelijaa olivat yhtä mieltä siitä, että keskustelua laajasta ulko- ja turvallisuuspolitiikasta tarvitaan.
Siihen on kuitenkin suhtauduttu nuivasti presidentinvaalien paneeleissa. Haataisen sanoin: Sotaretoriikasta on ollut helpompi keskustella paneeleissa kuin laajennetusta ulko- ja turvallisuuspolitiikasta.
Molemmat – ainoat vasemmistolaiset ehdokkaat Haatainen ja Kyllönen – ovat nostaneet tavanomaisesta käsityksestä poikkeavia näkemyksiä.
Haatainen on ajanut omissakin joukoissa ”kummallisen pelottavaksi” koettua feminististä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa. Hän kiteytti sen purkavan kaikkia alistavia rakenteita
– Feminismi on ainoa oikea ulkopolitiikan linja, sanokoon toimittajaherrat mitä tahansa, totesi Haatainen.
Kyllönen on nostanut vahvasti ilmastonmuutosta, epätasa-arvoa ja köyhyyttä turvallisuusuhkina.
– Joskus hävettää, kun sanotaan, että tasa-arvo on saavuttanut lakipisteensä. Meitä jokaista tarvitaan, olipa se naisten ja miesten tai ihmisten välistä.
Asevienti loputtava sotaakäyviin maihin
Hallituksen päätös viedä sotatarvikkeita Saudi-Arabiaan viime syksynä vastoin ulkoministeriön lausuntoa sai jyrkän tuomion Haataiselta ja Kyllöseltä. Molemmat ehdokkaat vaativat Suomea tarkistamaan linjaansa.
Kyllönen muistuttaa, että arvioinneissa on pystytty nojaamaan ulkoministeriön perusteelliseen työhön.
– Jemenissä on maailmanhistorian raaimpia sotia käynnissä, ja sinne päätettiin viedä aseita. Ruotsi ja Norja ovat tarkistaneet linjauksiaan tiukempaan suuntaan, Haatainen huomauttaa.
– Kaikkein härskeimmäksi päätöksen tekee se, että samanaikaisesti kyseenalaistetaan alueelta tuleva pakolaisvirta ja pohditaan, miten voitaisiin estää tulemasta Suomeen. Toisella kädellä kiihdytetään sotaa, ja toisella kädellä estetään pakolaisten saapuminen sodan jaloista Eurooppaan, sanoo Kyllönen.
Todeten ”sota tappaa aina” Halonen kannusti ehdokkaita pitämään presidentinvaaleissa laajaa ulko- ja turvallisuuspolitiikan agendaa yllä.
– Se on sitä, mitä YK ja kansainväliset järjestöt ajavat.
Halonen muistutti myös, että asevaraista turvallisuutta ajavissa organisaatioissa myönnetään, että pysyvää rauhaa ei synny asein. Niillä voidaan vastustaa väkivaltaa tarvittaessa, mutta ei rakentaa rauhaa.
lehti 