Toisen asteen koulutuksen kokonaisuudistuksessa työharjoittelu korvautuu koulutussopimuksella. Koulutussopimus on osa ammatillisen koulutuksen uudistusta. Uusi laki tuli voimaan vuoden alusta.
SAK:n koulutusasioiden päällikkö Mikko Heinikoski uskoo koulutussopimuksen lisäävän työpaikalla tapahtuvaa oppimista. Järjestö toivoo myös oppisopimuskoulutusta käytettävän nykyistä enemmän.
Kahdenlaista työssä oppimista
Koulutussopimuksella opiskellessaan opiskelija ei ole työsuhteessa yritykseen, jossa hän työskentelee suorittaakseen tutkinnon osan. Opiskelija ei saa palkkaa, eikä työnantaja saa koulutuskorvausta.
Oppisopimuksessa opiskelija on työllisen asemassa. Hän on solminut työnantajan kanssa määräaikaisen virka- tai työsopimuksen. Oppisopimuksella opiskelevalle maksetaan palkkaa, työnantajalle maksetaan koulutuskorvausta. Myös jo työssä oleva henkilökunta voi opiskella tai päivittää ammattitaitoaan oppisopimuksella.
Tutkinto loppuun asti
Koulutussopimuksella opiskellaan käytännön töissä koulussa istumisen sijaan. Tämän toivotaan vähentävän opiskelun keskeytyksiä. Vastuu opiskelijasta on koulutuksen järjestäjällä, joka valvoo osaamistavoitteiden toteutumisesta.
– Työssäoppimisen laatua on parannettava. Kaikki työpaikat eivät ole hyviä oppimisympäristöjä, Heinikoski toteaa.
Koulutussopimus tehdään aina yhdeksi tutkinnon osaksi kerrallaan. Tutkintokokonaisuus voi sisältää esimerkiksi kuusi tutkinnon osaa, joista jokaisen opiskelija voi suorittaa eri työnantajalla.
Työnantajan valinta
Työnantaja voi valita, ottaako hän opiskelijan työhön oppimaan oppisopimuksella vai koulutussopimuksella. Koulutussopimuksen etuna työnantajalle on sen maksuttomuus.
Opetus- ja kulttuuriministeriön opetusneuvos Mari Pastila-Eklund näkee oppisopimuksenkin houkuttelevan työnantajaa.
– Oppisopimuksella työnantaja voi sitouttaa opiskelijan työyhteisöön ja jatkossa vakituiseksi työntekijäksi.
SAK:n Heinikoski muistuttaa, että opiskelija ei ole palkatonta lisätyövoimaa, vaan työskentelee oppiakseen.
– Valtaosa työpaikoista on varmasti tässä suhteessa moitteettomia, mutta tarvitaan myös valvontaa.
Täysivaltaiseksi työntekijäksi
Oppisopimusta voisi Heinikosken mukaan viedä opiskelijaa motivoivaan suuntaan. Palkka nousisi samaa tahtia opiskelijan kasvavan osaamisen kanssa, sillä opiskelijan motivaation myötä kasvaa yrityksen tuloskin.
Opintojen loppuvaiheessa työnantaja voisi ottaa opiskelijan täysivaltaiseksi osaksi työyhteisöä.
Koulutussopimus on vielä nuori ja sitä kehitetään matkan varrella.
– Tällä hetkellä tiedotamme työntekijöille ja henkilöstön edustajille, mikä ammatillisen koulutuksen reformi ja koulutussopimus ovat, Heinikoski kertoo.
lehti 