KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Horisontti

Mitä vikaa liittoutumattomuudessa?

Edward Snowden esiintyi viimeksi julkisuudessa videoscreenin välityksellä 27. joulukuuta kansainvälisen hakkeriyhteisön vuosittaisessa kokoontumisessa Leipzigissä.

Edward Snowden esiintyi viimeksi julkisuudessa videoscreenin välityksellä 27. joulukuuta kansainvälisen hakkeriyhteisön vuosittaisessa kokoontumisessa Leipzigissä. Kuva: Lehtikuva/Sebastian Willnow

Erkki Laukkanen
13.1.2018 14.00
Fediverse-instanssi:

Horisontti

Viimeisten 20 vuoden ajan Nato-yhteistyöstä on puhuttu keinona kehittää Suomen kansallista puolustuskykyä meidän omista lähtökohdistamme, ilman sotilaallista liittoutumista. Olennainen osa yhteistyötä on ollut Venäjää koskevien tiedustelutietojen hankinta ja vaihto.

Hesarin kohuartikkeli (16.12.) kertoi Venäjää koskevasta tietojen hankinnasta ja Tikkakoskella sijaitsevan Viestikoekeskuksen roolista siinä. Artikkelin mukaan Suomen tiedustelun hankkimat tiedot jalostetaan ja tuotteistetaan myyntikelpoisiksi kokonaisuuksiksi maksukykyisille tilaajille, keitä sitten lienevätkin.

Tiedustelutiedon vaihtoa koskevat pelisäännöt on tehtävä läpinäkyviksi.

Yllättävän vähälle artikkelin jälkipuinnissa jäi kuitenkin kysymys siitä, miten ja kenen ehdoilla tietoja vaihdetaan. Arvioin tätä kysymystä seuraavassa Luke Hardingin kirjan Snowden, maailman halutuin mies (Into, 2014) pohjalta.

Mitkä siis ovat tiedustelutiedon vaihdannan poliittiset reunaehdot?

Joulun alla käydystä keskustelusta sai sellaisen vaikutelman, ettei vaihdannan periaatteita voi avata äänestäjille. Jos avattaisiin, Suomen turvallisuus heikkenisi, kun sen kanssa ei enää vaihdettaisi tietoja.

Minusta tämä selitys on aidosti ongelmallinen. Jos se niellään, tietojen vaihtoa koskevat reunaehdot jäävät todentamatta, ja vaihto voi saada myös muotoja, jotka kyseenalaistavat asemamme sotilaallisesti liittoutumattomana maana.

Jos Suomi esimerkiksi myisi USA:lle Venäjän sotilaallisen turvallisuuden vaarantavia toiminta- ja maalitietoja, Suomi olisi de facto sotilaallisesti liittoutunut maa, ja sellaisena Venäjäkin Suomea pitäisi. Ja näin ollen, Tikkakoskesta tulisi Venäjän ohjusten maali, mahdollinen ensi-iskukohde.

Keskustelussa tämä ongelma on yritetty sivuuttaa. On annettu ymmärtää, että tiedustelutiedon vaihdanta tapahtuisi aina Suomen asettamin ehdoin, ja että tiedustelulainsäädännön valmistuttua vaihdanta tulisi parlamentaarisen valvonnan alle. Toisin sanoen, Suomi olisi suvereeni päättämään myös, mitä tietoa vaihdetaan ja kenen kanssa vaihdetaan.

Mutta Hardingin kuvaus ei tue tätä näkemystä. Käytännössä vaihdannan periaatteet sanelee tiedon hankinta- ja jakeluorganisaatio, sen vakiintuneet toimintatavat sekä käytettävissä oleva teknologia. Ei Suomi voi niitä miksikään muuttaa, ei ainakaan Naton tai NSA:n, USA:n tiedusteluviraston osalta.

Ja mitä valvojiin tulee, niin ihmisiä hekin ovat. Ratkaiseva syy Snowdenin ilmiannoille oli valvojien systemaattinen valehtelu toiminnan todellisesta luonteesta, siitä miten ketä tahansa koskevasta urkinnasta on tullut alalla vallitseva käytäntö. Varmuuden vuoksi valvotaan sekä ystäviä että vihollisia.

Ketkä vaihdannan periaatteista päättävät? Länsimaissa hankinta ja jakelu on 1950-luvulta lähtien organisoitu Nato-yhteensopivasti viiden globaalisti edustavan keskuksen varaan. Näiden Viiden Silmän toimintaa sääntelevä uhkakuva johdettiin ensin Neuvostoliitosta. Jaksolla 2001–2004 kuvaan tuli myös terrorismin ennaltaehkäisy.

Massatiedustelun läpimurto tapahtui vuosina 2007–2012, kun joukko suuria kaupallisia toimijoita, kuten Facebook, Microsoft, Google ja Apple, pakotettiin oikeuden määräyksellä jättämään takaporttinsa auki siten, että NSA on voinut hakea haluamansa tiedon suoraan firmojen servereiltä.

Hallituksen esitysluonnoksen mukaan omiin kansalaisiin kohdistuva tiedustelu edellyttäisi Suomessa aina tuomioistuinlupaa. Mutta koska rajat ylittävän kaapelin tietovirrasta ei voi eriyttää ulkomaista toimijaa, tavaksi on tullut etsiä neulaa koko heinäsuovasta, koko kaapelista.

Ja mitä laiteriippuvuuteen tulee, niin Suomenkin tiedustelukyky on ehdollinen NSA:n hyväksymille laitetoimituksille. Asevelihintaan laitteita ja koulutusta saavat Hardingin mukaan vain tahot, jotka eivät kyseenalaista alihankintaketjun ylläpitämää viholliskuvaa ja NSA:n asemaa ”pääurakoitsijana”.

Otetaan esimerkki. Kun The Guardian vuonna 2013 vuoti tietoja NSA:n taloudellisesta tuesta Iso-Britannian tiedustelulle, vuotoa tutkinut tuomari piti käytäntöä normaalina. Sen sijaan, että tuomari olisi tarttunut kysymykseen mahdollisista vastapalveluista, hän asetti lehdelle vastakysymyksen: rakastatteko tätä maata?

Entä miten näin tuotetun tiedustelutiedon merkitys todennetaan?

Tieto-opillisesti informaatio itsessään on lähes arvotonta. Tiedoksi se muuttuu vasta siinä vaiheessa, kun sen merkitykset tulevat yleisesti ymmärrettäviksi ja käsin kosketeltaviksi. Se taas edellyttää lähdekritiikkiä, jonka tiedustelutiedon auktorisoitu tuottamistapa varsin tehokkaasti sulkee pois.

Itse tajusin sen talvella 2015 osallistuessani viikon mittaiselle alueelliselle maanpuolustuskurssille. Kurssin yhtenä teemana oli Suomen tietoverkkoihin kohdistuva kybervaikuttaminen, josta viikon aikana puhui neljä alustajaa. He kaikki mainostivat russofobialla ratsastavaa Ilkka Remestä alan parhaana asiantuntijana.

Yksikään heistä ei kuitenkaan osannut kertoa, mistä lähteistä Ilkka Remeksen maalailemien uhkakuvien todenperäisyys olisi tarkistettavissa. Kuten ei sitäkään, miten fakta ja fiktio uhkakuvia koskevassa keskustelussa erotetaan toisistaan. Vaikutelmaksi jäi, että 1920-luvulla omaksuttu viholliskuva ratkaisee.

Se, miten Suomi tiedustelutietoa hankkii ja vaihtaa määrittelee lopulta myös Suomen sotilaallisen liittoutumattomuuden asteen. Siksi tiedustelutiedon vaihtoa koskevat pelisäännöt on tehtävä läpinäkyviksi myös äänestäjille. Tällä hetkellä ne eivät sitä ole.

Demokratiassa niiden pitäisi olla.

Kirjoittaja on kauppatieteiden tohtori.

ILMOITUS
ILMOITUS
Fediverse-instanssi:
ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Suomessakin talouspolitiikan valmistelu nojaa taloustieteen mikroperustaiseen pohjaan, jossa talouden toimijat työnhakijoista kuluttajiin ja yrityksiin reagoivat valtiovallan säätämiin kannustimiin, arvioi Timo Harjuniemi.

Vasemmisto on laiminlyönyt taloudellisen asiantuntijatyön, vaikka ekonomistit hallitsevat maailmaa

Veikka Lahtinen.

Rasismikeskustelu teki meistä jankkaajia – Rasismi on yhteiskunnan käytännöissä, viranomaisohjeissa ja koulutusjärjestelmässä, kirjoittaa KU:n kirjoittajavieras

Kun kone pysähtyy

Maksuton korkeakoulutus: missä mennään? – ”On syytä pelätä, että lukuvuosimaksut saattavat ilmestyä suomalaisiin korkeakouluihin hyvinkin äkillisesti”

Uusimmat

Ekologinen kriisi sanelee rajoja tulevalle. Kuvassa tulvan jälkiä Espanjassa.

Jälkiviisaus ei rakenna tulevaisuutta – Olemme valitettavan kyvyttömiä kuvittelemaan erilaisia tulevaisuuksia

Keski-Afrikan valtioiden talousyhteisön ECCAS:n maatalous-, elintarvike- ja ravitsemusasioista vastaava johtaja Mohamed Abakar Yaoundén kokouksessa.

Kongojoen valuma-alueen metsiä voisi säästää viljelytapoja muuttamalla

Puolustusministeri Antti Häkkäsen mielestä puolustusmenoista ei pitäisi puhua julkisesti kevään vaaleissa.

Totaalisen vierasta demokratialle, vasemmistoliiton Koskela sanoo Häkkäsen esityksestä, että puolustusrahoista ei puhuttaisi vaaleissa

Tuomas Niskakankaan maailmanluokkaa oleva vakoilutrilleri Unohdettu nimi heijastaa liike-elämän kyynisyyttä ja kaiken turvallistamisen kääntöpuolta

ILMOITUS
ILMOITUS

varaa joulutervehdys

tilaa lehti

Viikon luetuimmat

01

Valta turmelee vaikka sitä ei olisikaan, ja nyt sen todistaa SDP

 
02

Orpon hallitus laittaa lapset maksamaan suuryritysten ja miljonäärien veronalennukset, sanoo vasemmistoliiton Furuholm

 
03

Alle neljännes suomalaisista pitää sosiaaliturvaan kohdistuneita leikkauksia oikeudenmukaisina – päähallituspuolueiden kannattajien mielestä sosiaaliturva on riittävällä tasolla

 
04

Totaalisen vierasta demokratialle, vasemmistoliiton Koskela sanoo Häkkäsen esityksestä, että puolustusrahoista ei puhuttaisi vaaleissa

 
05

Verotus ei estänyt miljoonatuloja, monen miljonäärin veroprosentti on 34

 

tilaa uutiskirje

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Viikon päätteeksi: Naisten ja miesten todellisuudet yhä kauempana toisistaan

15.11.2026

Gynekologinen vaiva fisteli johtuu Pakistanissa usein hoitovirheestä ja se voi pilata naisen elämän

15.11.2026

Litra merivettä voi paljastaa sata lajia – Uusi DNA-menetelmä auttaa tutkimaan valtamerten tilaa

14.11.2026

Osasto Q jatkuu sittenkin, uudet kirjoittajat palauttavat alkuaikojen raikkaan meiningin

14.11.2026

Katoliset johtajat sitoutuivat torjumaan lapsiavioliittoja

14.11.2026

Onko hallituksessa erimielisyys puolustusmenojen korotuksista? kysyy Yrttiaho

13.11.2026

Tekoäly-yhtiöitä on voitava verottaa hyvinvointivaltion kantokyvyn turvaamiseksi, esittää Jessi Jokelainen

13.11.2026

Valta turmelee vaikka sitä ei olisikaan, ja nyt sen todistaa SDP

13.11.2026

Lapsiperheköyhyys näkyy yhä enemmän sosiaalialan järjestöissä – perheissä tingitään nyt ruuasta

13.11.2026

Venäläisurheilijoita ei päästetä Suomeen, valtioneuvosto päätti

12.11.2026

Perussuomalaiset ovat tiedevastaisimpia – ”Minun mielestäni” ohittaa professoritason päätelmät

12.11.2026

Verotus ei estänyt miljoonatuloja, monen miljonäärin veroprosentti on 34

12.11.2026

Valiokunta kannattaa rajalain voimassa olon jatkamista vuoden 2028 loppuun, vasemmistoliitolta ja vihreiltä vastalause

11.11.2026

Orpon hallitus laittaa lapset maksamaan suuryritysten ja miljonäärien veronalennukset, sanoo vasemmistoliiton Furuholm

11.11.2026
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset