On erittäin todennäköistä, että ensimmäisen kerran presidentinvaalien historiassa toista vaalikierrosta ei tarvita, Turun yliopiston eduskuntatutkimuksen keskuksen johtaja, professori Markku Jokisipilä arvioi.
– Jos toinen kierros pitäisi käydä, se merkitsisi mielipidetiedusteluiden olleen todella väärässä.
Professori kuitenkin toteaa, että ihmeitä voi tapahtua ja tulos tiedetään vasta ääntenlaskennan jälkeen.
– Vaikka Sauli Niinistön kannatus on tullut alas jonkin verran, toinen kierros on epätodennäköinen, Jokisipilä sanoo.
Hän toteaa, että haastaakseen Niinistön toiselle kierrokselle ainakin kahden vastaehdokkaan kannatuksen olisi noustava yli 15 prosentin. Tällä hetkellä seuraavaksi suosituimman presidenttiehdokkaan Pekka Haaviston (vihr.) kannatus on 11 prosenttia.
– Vuonna 2012 Haaviston saama 18,8 prosentin kannatus oli historian pienin toiselle kierrokselle päässeelle, professori muistuttaa.
Ennakkoäänestyksen suosio kasvaa
Ennakkoäänestyksen suosio on vaali vaalilta kasvanut. Sunnuntaihin mennessä äänioikeuttaan oli käyttänyt lähes joka neljäs noin 4,5 miljoonasta äänioikeutetusta. Luku on selkeästi suurempi kuuden vuoden takaisesta presidentinvaalien ennakkoäänestyksestä samaan aikaan.
Nukkuvien äänestäjien houkuttelu äänestyskoppiin on edelleen haaste. Perussuomalaiset ovat saaneet nukkuvia äänestämään eduskuntavaaleissa.
EU-kriittiset Väyrysen taakse
Niin sanottua Huhtasaari-ilmiötä ei syntynyt eikä perussuomalaisten maine maahanmuuttovastaisena yhden asian liikkeenä ole vakuuttanut äänestäjiä. Laura Huhtasaaren kannatus gallupeissa on noin neljä prosenttia.
Toinen maahanmuutto- ja EU-vastainen presidenttiehdokas, Paavo Väyrynen saattaa olla vakuuttavampi ehdokas. Hänellä on noin kahdeksan prosentin kannatus.
– Mielipidetiedustelujen perusteella maahanmuuttokriittiset äänestävät mieluummin Väyrystä kuin Huhtasaarta, Jokisipilä arvioi.
Väyrynen on ollut ehdolla presidentinvaaleissa kolme kertaa aikaisemmin. Vuonna 1988 hän haastoi vaalien toisella kierroksella Mauno Koiviston. Vuonna 1994 ja vuonna 2012 hän jäi kolmanneksi.
”Demareilla identiteettikriisi”
Vasemmiston heikko kannatus näkyy myös vasemmistoliiton ja demareiden presidenttiehdokkaiden arvioiduissa kannatusluvuissa. Vasemmistoliiton Merja Kyllösen kannatus on kolme prosenttia, demareiden Tuula Haataisen kannatus kaksi prosenttia.
Kolmen sosiaalidemokraattisen presidentin peräkkäisen valtakauden jälkeen (1982-2012) SDP ei ole löytänyt yhtä vakuuttavaa presidenttiehdokasta kuin Mauno Koivisto, Martti Ahtisaari ja Tarja Halonen olivat.
– Demarien identiteettikriisi on jatkunut jo pitkään. Paavo Lipposen politiikasta lähdön jälkeen puolue ei ole löytänyt pysyvää linjaa.
Lipponen sai vuoden 2012 presidentinvaaleissa 6,7 prosentin kannatuksen, jota pidettiin huonona.
– Jos demareiden presidenttiehdokas Tuula Haatainen saisi 6,7 prosentin kannatuksen, puolue pitäisi sitä todennäköisesti hyvänä torjuntavoittona, Jokisipilä mainitsee.
Pääministeripuolue keskusta ei myöskään näytä etenevän presidentinvaaleissa. Ehdokas Matti Vanhasen kannatus on kolmen prosentin luokkaa. RKP:n ehdokkaan Nils Torvaldsin kannatus on yhden prosentin verran.
uutiskirje 
