Kuvassa on kaksi punakaartin konekiväärimiestä Helsingissä Siltasaarenkatu 6:n kohdalla noin sata vuotta sitten. Paikalla sijaitsee nykyisin Sokos-tavaratalo, entinen Hakaniemen Elanto. Kadun vastakkaisella puolella on SAK:n ja useiden ammattiliittojen toimitalo.
Ollaan sisällissodan syntysijoilla. Noin korttelin päässä sijaitsevan Helsingin työväentalon tornissa syttyi punainen lyhty illalla 26. tammikuuta 1918. Toisten lähteiden mukaan se tapahtui 27.1.
Joka tapauksessa se oli merkki: työväen vallankumous on alkanut. Pari päivää myöhemmin pääkaupungin keskeiset rakennukset olivat punakaartin hallussa. Valtaa Suomessa ryhtyi käyttämään kansanvaltuuskunta. Sen puheenjohtajana toimi entinen eduskunnan puhemies Kullervo Manner.
”Veroja ja rasituksia riistäjäin kannettavaksi”
Kolmen päivän kuluttua 29.1. kansanvaltuuskunta antoi julistuksen ”työväenluokan vapautuksen auttamiseksi niin pitkälle kuin suinkin mahdollista”.
”Kun köyhälistön hätä on niin hirveä, että työläistoveri siitä pelastuakseen nostaa kiväärin olalleen, ja kun hänessä yhteiskunnallisen vapauden jano on niin valtava, että hän sen takia astuu vaikka päin kuolemaa, niin tällöin on meidän jokaisen työväenliikkeenmiehen pyhä velvollisuus, missä toimessa vain tarvitaan, ponnistaa kaikki voimamme työväenluokan vapautuksen auttamiseksi niin pitkälle kuin suinkin mahdollista”, se alkoi.
Julistus oli sosialistinen.
”Meidän mielestämme on nyt Suomessa pyrittävä rohkein, harkituin ottein muuttamaan koko valtiojärjestystä. Virkavalta on nyt niin murrettava, ettei se enää myöhemminkään voi kansan herraksi päästä. Tuomioistuintenkin itsevaltiudesta on tehtävä kertakaikkiaan loppu. Koko valtiosääntö perustettava taatusti työväen etujen mukaisen kansanvallan pohjalla. Veroja ja rasituksia on siirrettävä vähävaraisten hartioilta riistäjäin kannettavaksi.”
”Pankkipääoma yhteiskunnan valvontaan”
Julistus lupasi vakuutuksen vanhoille ja työkyvyttömille sekä torpparien ja mäkitupalaisten vapautuksen.
”Ja vieläkin syvemmältä on käytävä kapitalismin riistojärjestelmään käsiksi. Pankkipääoma alistettava yhteiskunnan valvontavaltaan ja sen kautta päästävä mahdollisimman pian pitämään kurissa teollisuus- ja kauppapääomaa. Vähävaraisten omaisuuteen ei ole kajottava, mutta millä alalla kansan yhteinen hätä jo selvästi vaatii suurten riistäjäin tuotantolaitostenkin ottamista yhteiskunnan haltuun, väistyköön heidän omistusoikeutensa.”
Julistuksen ensimmäinen allekirjoittaja oli Kullervo Manner. 14 nimen joukossa ovat muun muassa Oskari Tokoi, Yrjö Sirola ja O.W. Kuusinen.
”Me emme ole enempää kuin tekään, lähteneet vallankumoukseen leikin vuoksi , vaan syvästä vakaumuksesta, että ainoastaan siinä on Suomen työtätekevän kansan pelastus, ja että sen eteen on uhrattava mitä ikinä vaaditaan”, he julistivat.
Takaportti vastavallankumouksen varalle
23. helmikuuta annettu ehdotus Suomen valtiosäännöksi sisälsi yleiset ja yhtäläiset vaalit, lakko-oikeuden ja vasta 2000-luvulla toteutuneen kansalaisaloitteen.
Siinä oli myös takaportti siltä varalta, että joku yrittää palauttaa ”harvainvaltaisen järjestyksen”:
”Jos niin uskomatonta tapahtuisi, että itse Kansaneduskunnan enemmistö julkenisi syrjäyttää koko tämän Valtiosäännön tahi ilmeisesti tahallaan rikkoa tässä perustuslaissa olevia määräyksiä saadakseen aikaan harvainvaltaisen järjestyksen maassa, niin kansa nouskoon ja hajoittakoon sen eduskunnan sekä pitäköön huolen, että kolmen kuukauden, sisällä toimitetaan uudet Valtiosäännön mukaiset kansanedustajain vaalit.”
”Näissä vaaleissa valitut kansanedustajat kokoontukoot valtiopäiville yhden kuukauden sisällä ja ensi tehtäväkseen antakoot kansalle kukin allekirjoittamansa juhlallisen vakuutuksen, jossa sanotaan: Ellen kansanäänestyksessä hyväksytyn Valtiosäännön mukaista kansan valtaa uskollisesti edusta, olen kansan tuomion ansaitseva.”
Pako Venäjälle huhtikuussa
Valkoiset joukot kävivät vastaiskuun jo tammikuun lopulla. Punainen Suomi kattoi laajimmillaan Etelä-Suomen Porista Tampereen ja Kouvolan pohjoispuolen kautta Viipuriin ulottuvalla kaistalla.
Sisällissota kesti toukokuun alkupuolelle asti. Tappion häämöttäessä kansavaltuuskunta muutti huhtikuussa Viipuriin, josta sen jäsenet pakenivat Venäjälle 25.4.1918.
Valkoisten voitonparaati järjestettiin Helsingissä 16.5.1918. Sotaa seuranneessa valkoisessa terrorissa tapettiin tuhansia miehiä, naisia ja myös lapsia.
uutiskirje 