Merja Kyllösen presidentinvaalikampanja päättyi sunnuntaina Helsingin keskustassa LeBonk-ravintolassa. Kolmen prosentin kannatuksen kerännyt Kyllönen kiitti vasemmistoliiton vaalivalvojaisissa aktiiveja kovasta työstä ja lupasi samalla, että ei tule päästämään jatkokauden saanutta Sauli Niinistöä helpolla. Niinistö keräsi yli 60 prosenttia ensimmäisen kierroksen äänistä.
– Koko vasemmiston missio pitää olla valvoa, että niistä arvoista pidetään kiinni, joilla ajetaan Suomen presidentiksi, Kyllönen sanoi.
Kyllönen viittasi Niinistön esiin nostamiin teemoihin, jotka olivat pitkälti samat kuin vasemmistoliiton ehdokkaalla.
”Jokaisella varteenotettavalla puolueella pitää olla ehdokas presidentinvaaleissa.”
– Koska Sauli nappasi meidän vaalisivuiltamme teemoikseen rauhan, ilmastonmuutoksen ja eriarvoisuuden vähentämisen, me pidämme huolen, että näin myös tapahtuu: Suomi ei mene Natoon seuraavan kuuden vuoden aikana. Suomi vähentää köyhyyttä. Ruokajonot poistuvat. Ilmastonmuutos on agendalla, Kyllönen luetteli.
Kampanjapäällikkö tyytyväinen
Kampanjapäällikkönä toiminut vasemmistoliiton puoluesihteeri Joonas Leppänen pitää kampanjaa pääosin onnistuneena. Hän nostaa niin ikään esiin sen, että keskustelua saatiin käännettyä Kyllösen teemoihin. Tämän lisäksi hän on tyytyväinen kenttäväkeen.
– On ollut ilo seurata, että kaikki aktiivit ovat lähteneet innoissaan tekemään vaalityötä. Demokratian kannalta on äärimmäisen tärkeätä, että meillä on ne ihmiset, jotka menevät räntäsateessa ja tuulessa ja tuiskussa nostamaan sen pahvi-Merjan ja puhuvat politiikkaa.
Kyllösen kampanjassa viestintä ja mainostaminen keskittyivät sosiaaliseen mediaan. Osittain näin tehtiin pakon sanelemana, koska budjetti oli reilut 150 000 euroa.
– Panostimme voimakkaasti verkkoviestintään ja sosiaaliseen mediaan. Ne kantavat todennäköisesti paremmin muissa vaaleissa. Presidentinvaaleissa luodaan pohja organisaation näkökulmasta muihin vaaleihin.
Leppäsen näkemys on, että jatkossa sosiaalinen media tulee hallitsemaan kampanjointia entistä enemmän. Hänen mukaansa se on kustannustehokas tapa tavoittaa paljon ihmisiä.
– Emme voi unohtaa perinteisiä kampanjamuotoja, hän lisää.
Nyt käytyjä presidentinvaaleja Leppänen pitää niin kutsuttuina välivaaleina, kun istuva presidentti oli ehdolla. Häntä on vaikea haastaa, ja niin sanotut oikeat presidentinvaalit ovat luvassa ensi kerralla, kun Niinistö ei voi enää asettua ehdolle.
Ilmiö puuttui vaaleissa
Vasemmistoliiton entinen puheenjohtaja ja vuoden 2012 presidenttiehdokas Paavo Arhinmäki sanoo, että tällä kertaa vaaleista puuttui ilmiö. Niinistön murskavoittoa heti ensimmäisellä kierroksella Arhinmäki ei pidä ilmiönä.
– Kun vaalit osuivat heti itsenäisyyden satavuotisjuhlavuoden perään, tasavallan presidentti teki tavallaan valtavan pitkän kampanjan ilman haastamista ja kyseenalaistamista.
– Hän kiersi kättelemässä ihmisiä maakunnissa, pudotteli kiekkoja, haastatteli kirjailijoita, tapasi suurvaltojen johtajia. Se vaikutti asetelmaan, jossa istuva presidentti nousi muiden yläpuolelle. Ja eri mittakaavassa käytettiin rahaakin kuin muissa kampanjoissa, hän pohtii.
Arhinmäki huomauttaa, että vuonna 2012 ilmiö oli vihreiden Pekka Haavisto, vuonna 2006 puolestaan Niinistö ja vuosituhannen vaihteessa Tarja Halonen.
– Mauno Koivisto oli varsinainen ilmiö. Vuonna 1994 ilmiöitä olivat sekä Martti Ahtisaari että Elisabeth Rehn, mutta harva edes muistaa Rehnin olleen ehdolla myös vuonna 2000, niin vähän hän sai kannatusta. Tämä kuvastaa sitä, miten ajassa on tilauksia erilaisille asioille.
Arhinmäki pitää kuitenkin oikeana, että vasemmistoliitto asetti oman ehdokkaansa vaaleihin.
”Eduskuntavaalit tulevat olemaan todella tärkeät linjavaalit.”
– Jokaisella varteenotettavalla puolueella pitää olla ehdokas presidentinvaaleissa, vaikka voi olla toki yhteisiä ehdokkaita, jos arvopohja jaetaan aidosti.
Anderssonilla katse eteenpäin
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson käänsi vaalien jälkeen katseet heti eteenpäin. Kyllösen kampanja tullaan toki käymään tarkkaan läpi, mutta sen enempää pohdittavaa vaalit eivät enää aiheuta.
– Ainoa johtopäätös, jonka vaalituloksesta voi vetää, on se, että Sauli Niinistö on tällä hetkellä käsittämättömän suosittu poliitikko Suomessa, Andersson sanoo.
Joidenkin toimittajien analyysit vasemmiston tuhoutumisesta voi Anderssonin mukaan sivuuttaa.
– Itse asiassa vaalitutkijat ovat aika asiallisesti painottaneet, että sellaista johtopäätöstä ei voi vetää näistä vaaleista, koska presidentinvaalit eivät korreloi hirveän vahvasti eduskuntavaalituloksen kanssa. Ne ovat korostetusti henkilövaalit.
Andersson sanoo kiinnittäneensä huomiota siihen, että vasemmistoliittolaiset lähtivät todella aktiivisesti tekemään Kyllösen vaalikampanjaa. Se on hyvä merkki jatkoa ajatellen, koska vaaleista ei tule olemaan pulaa.
– Ensi syksystä lähtien meillä on kolmet valtakunnalliset vaalit reilussa puolessa vuodessa. Se tulee olemaan aika haastava paikka kaikille puolueille.
Vaalisuman aloittaa maakuntavaalit, jotka järjestetään näillä näkymin lokakuussa. Niiden toteutuminen kuitenkin edellyttää vielä sote-uudistuksen toteutumista kevään aikana.
Eduskuntavaalit ovat vuorossa huhtikuussa 2019 ja eurovaalit pian sen jälkeen.
Tärkeät vaalit edessäpäin
Andersson huomauttaa, että presidentinvaaleissa erottautuminen oli välillä vaikeata. Paavo Väyrystä ja Laura Huhtasaarta lukuun ottamatta kaikki ehdokkaat puhuivat samoista teemoista.
Esimerkiksi eduskuntavaaleissa tällaista ongelmaa ei ole. Niissä haasteena on vakuuttaa ihmiset, että vasemmistoa äänestämällä pystyy muuttamaan nykymenon.
– Suomessa on valtavan paljon ihmisiä, jotka ovat menettäneet luottamuksensa politiikkaan tai poliittisten puolueiden kykyyn tuoda muutosta. Siinä mielessä keskustelut siitä, ovatko poliittiset puolueet uskottavia muutosliikkeitä, on sellainen, jota puoluetoimijoidenkin on hyvä käydä ja pohtia.
– Meidän pitää pystyä osoittamaan ihmisille, että vasemmiston ratkaisut sopivat tähän päivään ja tulevaisuuteen, Andersson sanoo.
Reilun vuoden päästä koittavia eduskuntavaaleja Andersson pitää todella tärkeinä.
– Eduskuntavaalit tulevat olemaan todella tärkeät linjavaalit suhteessa siihen, minkälaista politiikkaa Suomessa tehdään tulevaisuudessa.
Kyllönen sanoi muutama viikko ennen vaaleja, että vasemmiston ei pidä unohtaa hänen kampanjansa teemoja vaan työstää niitä ja viedä eteenpäin. Näin tulee Anderssonin mukaan myös tapahtumaan, koska eriarvoisuuden vähentäminen ja ilmastonmuutoksen torjunta ovat nykyvasemmiston kärkiteemoja.
– Ne ovat sellaisia teemoja, joihin me pohjaamme ja rakennamme meidän olemassaolomme. Emme me tietenkään tule niitä teemoja mihinkään jättämään.
Kannatustavoite ennallaan
Andersson linjasi Kansan Uutisten haastattelussa aiemmin, että vasemmistoliiton tavoitteena eduskuntavaaleissa on kaksinumeroinen kannatusluku. Sitä ei ole puoluesihteeri Joonas Leppäsen mukaan mitään syytä vaihtaa presidentinvaalien jälkeen.
– Li totesi vaali-iltana, että pitäisi mennä demarienkin ohi. Se nosti kannatustavoitteen hieman uusiin ulottuvuuksiin, mutta pidetään se vielä yli kymmenessä prosentissa, Leppänen nauraa.
uutiskirje 
