Hallitus ei ainakaan lähetekeskustelussa saanut oppositiolta lupauksia tiedustelulakien säätämisestä nopeutetulla aikataululla. Lakien säätäminen kiireellisenä edellyttää tukea myös oppositiolta, mutta kiirehtiminen sai varauksellisen vastaanoton.
– Valmisteluprosessin aikana on luotu kuva pakosta ja uhasta, jotka edellyttävät perustuslain muuttamista nopeutetussa järjestyksessä, painostusta kuvaili vasemmistoliiton Markus Mustajärvi.
– Perustuslain muuttamiselle kynnyksen tulee olla korkea. Vaikka muutos tehtäisiin ns. normaalissa järjestyksessä, ei lakien voimaantulo viivästy välttämättä kuin muutaman kuukauden, hän jatkoi.
Syylliset jo valmiina
Mustajärven mukaan syylliset on kuitenkin katsottu valmiiksi, jos tuona ajanjaksona tapahtuisi Suomessa väkivaltainen teko, vaikka sillä ei olisi mitään tekemistä hallituksen esitysten sisällön tai käsittelyaikataulun kanssa.
– Sillä tavoin myös turvallisuuskoneistot painostavat demokraattisesti valittuja päättäjiä.
SDP:n Mika Kari vaati perustuslakivaliokunnalle aikaa tehdä säätämisjärjestystä koskeva arviointityönsä rauhassa.
– Kiireellisyydestä päätetään sitten, kun paketti on kasassa ja perustuslakivaliokunta on saanut ottaa asiaan kantaa. Asiat siis määrittävät aikataulun, ei toisinpäin. Tässäkään asiassa rattaita ei pidä laittaa hevosen eteen.
Vihreätkin muodostavat kantansa kiirehtimismenettelyyn vasta asiantuntijakuulemisten jälkeen, sanoi Jyrki Kasvi.
– Perustuslain muutoksen kiirehtimisessä todistustaakka on sen esittäjillä.
Vasemmistoliiton Mustajärvi huomautti, että niissäkin maissa, joissa on laajat massavalvontaoikeudet, tapahtuu väkivaltaisia iskuja.
Uudistamiselle kannatusta
Lainsäädännön uudistamisen tarpeesta sinänsä eduskunnassa vallitsee laaja yhteisymmärrys, mutta tiedustelulakien sekä vapauksien ja oikeuksien välisessä suhteessa on pureskeltavaa.
– Lainsäädäntöä tulee uudistaa. Turvallisuuskoneistoilla tulee olla asianmukaiset ja tehokkaat työkalut eri uhkien tunnistamiseen ja niiden estämiseen. Mutta pelisääntöjen tulee olla selvät ja toiminnan mahdollisimman läpinäkyvää, edellytti Mustajärvi.
– Kansalaisten perusoikeudet ja demokraattisen yhteiskunnan tunnusmerkit, esimerkiksi vapaa tiedonvälitys ja lähdesuoja, tulee aina muistaa.
Valiokunnalle ei eväitä valvontaan
Hänen mukaansa niitä organisaatioita, joille on annettu voima ja valta, tulee valvoa.
– Jo tätä ennen on kritisoitu Suojelupoliisin valvontaa tai paremminkin sen puutetta. Nyt Suojelupoliisin valtaoikeudet laajenevat merkittävästi samalla kun siviili- ja sotilastiedustelun resursseja lisätään.
Vastapainoksi perustetaan tiedusteluvaltuutetun yksikkö ja eduskuntaan tiedusteluvalvontavaliokunta, mutta Mustajärven mukaan ne eivät kykene kaavailluilla voimavaroilla toteuttamaan sitä tehtävää, joka niille annetaan.
Tiedustelulakien myötä suomalaiset tiedusteluorganisaatiot saavat aivan uuden pelikentän. Lait mahdollistavat myös ulkomaiden tiedustelupalvelujen toiminnan Suomessa.
– Millaista tietoa Suomi jakaa eteenpäin ja millaisilla keinoilla kerättyä tietoa Suomi vastaanottaa muilta? Demokraattinen valvonta on siitäkin syystä tärkeää, ettei tällaisella kaupankäynnillä vahingoiteta Suomen kansallista etua ulko- ja turvallisuuspolitiikassa tai kavenneta kansallista liikkumatilaa, Mustajärvi sanoi.
Vasemmistoliiton IT-poliittisen työryhmän laaja arvio tiedustelulaeista löytyy Kansan Uutisten Parempaa IT-politiikkaa -blogista.
uutiskirje 
