Viherterapiaa talvella
Liiku luonnossa. Lehtipuut pudottavat lehtensä talveksi ja monien ruohovartisten kasvien maanpäälliset osat kuolevat, mutta luonto pysyy yllättävän vihreänä vuoden ympäri. Ikivihreitä ovat esimerkiksi havupuut sekä monet varvut, sammalet ja jäkälät.
Vieraile puutarhassa. Vehmaammasta kasvillisuudesta voi nauttia talvisaikaan esimerkiksi yliopistojen kasvitieteellisissä puutarhoissa tai yleisölle avoimissa talvipuutarhoissa. Niiden kokoelmissa on kasveja useilta kasvillisuusvyöhykkeiltä aavikosta tropiikkiin.
Tuo vihreys kotiin. Huonekasvit vihertävät läpi vuoden. Talvella kasvit voivat tarvita lisävaloa, ja liiallista kastelua sekä lannoitusta kannattaa välttää lepokaudella. Kuivan huoneilman haittoja voidaan torjua keräämällä kasvit yhteen rykelmään, sumuttelemalla niitä usein tai käyttämällä ilmankostutinta.
Astmat ja allergiat ovat Venäjällä harvinaisempia kuin Suomessa.
Suomalaisen mielipaikka sijoittuu useimmiten luontoon tai rakennettuun viherympäristöön. Jo noin 80 prosenttia suomalaisista asuu urbaanissa ympäristössä tai taajamassa.
Kaupunkien suunnittelussa on tärkeää ottaa huomioon lähiluonnon säilyminen ja kestävä käyttö. Viherympäristön elvyttävät ja terveyttä edistävät vaikutukset tulisi saada kaikkien ulottuville.
Suomen ympäristökeskuksen Ympäristöpolitiikkakeskuksen ryhmäpäällikkö Riikka Paloniemen mukaan viime vuosina on tapahtunut merkittävää kehitystä. Eri toimijat ottavat luonnon terveysvaikutukset huomioon.
Erityisen arvokkaita ihmisten terveydelle ovat kaupunkimetsät. Ne sijaitsevat lähellä ja luonnon monimuotoisuus on niissä usein suuri.
– Helsingissä on mielenkiintoisen monimuotoista luontoa ja paljon erilaisia arvokkaita luontokohteita, Paloniemi mainitsee.
Luonnon läheisyyttä arvostavat myös suomalaiset itse. Vuoden 2016 asumisbarometrin mukaan sitä pidetään kodin sijainnin ja liikenneyhteyksien jälkeen toiseksi tärkeimpänä asumisympäristön viihtyvyyttä lisäävänä tekijänä.
Varttitunti kaupunkimetsässä
Luonto on tarjonnut ruokaa ja suojaa. Nykyihminen hakeutuu luonnon helmaan pääasiassa virkistäytyäkseen, mutta tämänkään merkitystä ei tule väheksyä.
Vastikään Environmental Research -lehdessä julkaistun suomalaistutkimuksen mukaan jo varttitunti kaupunkimetsässä tai puistossa laskee verenpainetta ja sydämen leposykettä sekä lisää sykevaihtelua ja voi siten ehkäistä sydän- ja verisuonitauteja.
Osan vaikutuksista selittää melun ja saasteiden vähäisyys viherympäristössä. Terveyttä edistäviä elementtejä saattaa löytyä myös luonnon omasta ääni-, tuoksu-, väri- ja mikrobimaailmasta.
Yksittäisen luontohetken vaikutus on lyhytaikainen, joten olennaista on luonnossa oleskelun säännöllisyys. Sitä edistää monipuolinen virkistäytymismahdollisuuksien tarjonta sienestyksestä ja lintujen tarkkailusta hiihtoon ja uimiseen.
– Terveysvaikutusten kannalta tärkeää on luonnossa olemisen tukeminen, Paloniemi korostaa.
– Erilaisilla ihmisillä on erilaiset rutiinit, toiveet ja tarpeet.
Tärkeä luontosuhde
Luontosuhteen syntymisessä ja terveysvaikutusten kehittymisessä avainasemassa ovat päiväkodit ja koulut, niiden lähimetsät sekä lasten luontokasvatus. Lähistöllä sijaitsevien viheralueiden käytöstä tulisikin ottaa irti kaikki mahdollinen hyöty.
– Tärkeää on saada puistoissa käyminen osaksi elämäntapaa ja arkea ympäri vuoden, Paloniemi sanoo.
Hän mainitsee myös kokeilun: espoolaisiin päiväkoteihin on viety kasvilaareja viljelyä varten.
– Toivomme, että tällaisten menetelmien käyttöön päästäisiin systemaattisesti varhaiskasvatuksen piirissä lasten luontoyhteyden parantamiseksi.
Luontoympäristö tarjoaa virkistäytymismahdollisuuksien ohella tilaisuuden epähierarkkiseen olemiseen ihmisten kesken. Tämä voi olla apuna myös maahanmuuttajien kotiuttamisessa.
– Pohjoismaisen retkeilyperinteen jakaminen ja toiminnallisen luontosuhteen rakentumisen tukeminen, Riikka Paloniemi mainitsee esimerkkeinä yhteisestä olemisesta.
Monimuotoinen luonto on hyväksi terveydelle
Monipuolinen altistuminen ympäristön bakteereille, viruksille ja muille mikros-kooppisille eliöille vahvistaa elimistön immuunipuolustusjärjestelmää etenkin varhaislapsuudessa, mutta myös myöhemmissäkin elämänvaiheissa.
Tasapainoinen ihon ja suoliston mikrobiyhteisö näyttää ehkäisevän erilaisia tarttumattomia tulehdussairauksia, kuten ykköstyypin diabetesta, allergiaa, astmaa ja tulehduksellisia suolistosairauksia sekä lihavuutta ja mielenterveyden ongelmia.
Tutkimukset viittaavat siihen, että tasapainoisen mikrobiston kehittymisessä keskeistä on kosketus monimuotoiseen luontoon.
Ihon mikrobiyhteisö on havaittu monipuolisemmaksi maaseudulla asuvilla kuin kaupunkilaislapsilla.
Suolistomikrobiston lajikoostumus puolestaan poikkeaa valtavasti Venäjän Karjalassa ja Suomen puolella asuvien lasten välillä. Vastaavasti astmat ja allergiat ovat Venäjällä huomattavasti harvinaisempia kuin meillä.
Mikrobit kulkeutuvat ihmiskehoon kaikesta mitä syömme ja juomme, mihin koskemme ja mitä hengitämme. Onkin esitetty, että luontoympäristön köyhtyminen ja tulehdussairauksien lisääntyminen ovat yhteydessä toisiinsa.
Viherterapiaa talvella
Liiku luonnossa. Lehtipuut pudottavat lehtensä talveksi ja monien ruohovartisten kasvien maanpäälliset osat kuolevat, mutta luonto pysyy yllättävän vihreänä vuoden ympäri. Ikivihreitä ovat esimerkiksi havupuut sekä monet varvut, sammalet ja jäkälät.
Vieraile puutarhassa. Vehmaammasta kasvillisuudesta voi nauttia talvisaikaan esimerkiksi yliopistojen kasvitieteellisissä puutarhoissa tai yleisölle avoimissa talvipuutarhoissa. Niiden kokoelmissa on kasveja useilta kasvillisuusvyöhykkeiltä aavikosta tropiikkiin.
Tuo vihreys kotiin. Huonekasvit vihertävät läpi vuoden. Talvella kasvit voivat tarvita lisävaloa, ja liiallista kastelua sekä lannoitusta kannattaa välttää lepokaudella. Kuivan huoneilman haittoja voidaan torjua keräämällä kasvit yhteen rykelmään, sumuttelemalla niitä usein tai käyttämällä ilmankostutinta.
Astmat ja allergiat ovat Venäjällä harvinaisempia kuin Suomessa.
uutiskirje 
