KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Ulkomaat

Hallinnon otteet koventuneet Kiinassa

Ihmisoikeusjärjestöjen mukaan Kiinan valtio on viime vuosina tiukentanut otettaan kansalaisyhteiskunnasta.

Ihmisoikeusjärjestöjen mukaan Kiinan valtio on viime vuosina tiukentanut otettaan kansalaisyhteiskunnasta. Kuva: Lehtikuva/Greg Baker

Vaikka Kiinan tunnetuin toisinajattelija Liu Xiaobo on kuollut, hänen ajattelunsa tarjoaa edelleen välineitä demokratian puolesta kamppaileville – niin Kiinassa kuin sen ulkopuolellakin.

Eero Suoranta
25.3.2018 11.00

Viime heinäkuussa Kiinasta kantautui suru-uutinen, kun vangitun ihmisoikeusaktivistin ja Nobelin rauhanpalkinnon voittajan Liu Xiaobon kerrottiin kuolleen maksasyöpään.

Jo Liun siirtäminen sairaalaan kesäkuussa oli nostanut hänet takaisin kansainväliseen valokeilaan: Yhdysvallat vetosi hänen vapauttamisensa puolesta ja ulkomailla asuvat kiinalaiset toisinajattelijat nostivat esiin epäilyjä, ettei Liu olisi saanut vankilassa tarvitsemaansa hoitoa.

– Liu Xiaobon kuolema paljasti Kiinan hallinnon todellisen luonteen, julistaa Jean-Philippe Béja, joka piti tammikuussa avajaispuheenvuoron Liun perintöä käsitelleessä seminaarissa Helsingin yliopistolla. Béja on paitsi arvostettu Kiinan-tutkija, joka on muun muassa kääntänyt Liun esseitä ranskaksi, myös edesmenneen aktivistin pitkäaikainen ystävä.

Totalitaarinen valtio tarvitsee aina ulkoisia ja sisäisiä vihollisia.

– Hän ei ollut ihminen, jonka kanssa oli aina helppo tulla toimeen, mutta hän pystyi saamaan liikkeelle kaikkia elämänaloja edustavia ihmisiä, Béja kuvailee.

Liun kuolema symbolisoi yhden vaiheen päättymistä kiinalaisten aktivistien kamppailussa demokratian ja ihmisoikeuksien puolesta, joka hänen osaltaan alkoi Tiananmenin aukion mielenosoituksissa vuonna 1989. Mielenosoitusten tukahduttamisen jälkeen monet demokratialiikkeen keulahahmoista joutuivat Liun tavoin vankilaan tai pakenivat ulkomaille.

– Kiinalaiset toisinajattelijat löytyvät yleensä kahdesta paikasta. Yksi niistä on kiinalainen vankila ja toinen on New York, huomioi seminaarissa puhunut Hongkongin yliopiston professori Fu Hualing.

Käänne kohti huonompaa

Ihmisoikeusjärjestöjen mukaan Kiinan valtio on viime vuosina tiukentanut otettaan kansalaisyhteiskunnasta. Satoja ihmis- ja kansalaisoikeuksia puolustaneita aktivisteja on vangittu syytettynä yleisen järjestyksen häiritsemisestä sekä valtionvastaiseen toimintaan yllyttämisestä.

Hallinnon koventuneet otteet ovat olleet pettymys monelle tarkkailijalle, jotka olivat toivoneet Kiinan kehittyvän toiseen suuntaan. Yksi heistä on Singaporen kansallisessa yliopistossa luennoiva Michael W. Dowdle, joka kertoo saaneensa maineen Kiinan hallintoa myötäilevänä ”pandanhalaajana” ennustettuaan maan olevan siirtymässä kohti lakiin perustuvaa hallintoa.

– Otteiden koventumisessa on kiinnostavaa se, että sille ei vaikuta olleen mitään syytä, Dowdle sanoo.

Hänen mukaansa Kiinaa tai sitä hallitsevaa kommunistista puoluetta ei ole tällä vuosisadalla uhannut mikään tekijä, joka olisi voinut motivoida maan johtoa turvautumaan aikaisempaa järeämpiin keinoihin valtansa turvaamiseksi.

Dowdle kuvailee 1990-lukua Kiinan perustuslaillisen suuntauksen kultakaudeksi, jolloin nähtiin useita merkkejä yhteiskunnallisesta avautumisesta. Tuohon aikaan esimerkiksi Kiinan kansankongressin jäsenet alkoivat nähdä itsensä kansalaisten eivätkä kommunistisen puolueen edustajina. Suuntaus on kuitenkin sittemmin osoittautunut odotettua heikommaksi.

– Yksi syy sille, etten enää tutki Kiinaa, on se, että siitä tuli liian masentavaa vuoden 2010 paikkeilla, Dowdle sanoo.

Vainotut asianajajat

Yhtenä mahdollisena muutoksen kanavana Kiinassa on nähty kansalaisoikeuksia puolustavat ja perheväkivallan tai ympäristöongelmien kaltaisiin kysymyksiin erikoistuneet asianajajat, jotka usein tekevät yhteistyötä esimerkiksi kansalaisjärjestöjen kanssa. Heistäkin monia on pidätetty tai muuten vainottu viime vuosina, vaikka kommunistinen puolue ei tuomitse heidän tavoitteitaan sinällään.

– Puolue ja asianajajat käyvät oikeastaan kamppailua siitä, kuka saa edustaa kansaa ja kenen asia yhteiskunnallisten kysymysten ratkaiseminen on, Fu Hualing kuvailee tilannetta.

Fun mukaan kansalaisoikeusasianajajien asema voi kehittyä tulevaisuudessa kolmeen eri suuntaan. Yksi mahdollisuus on, että pidätykset ja uudet säädökset tekevät heistä käytännössä merkityksettömiä. Toinen vaihtoehto on, että yhteiskunnallisia epäkohtia vastaan taistelemaan nousee uusi asianajajien sukupolvi.

Lisäksi on mahdollista, että kommunistinen puolue onnistuu houkuttelemaan asianajajat omaan ”joukkueeseensa” esimerkiksi laajentamalla oikeusapua ja vahvistamalla oikeusistuinten asemaa, mikä loisi enemmän tilaa kansalaisten oikeuksien puolustamiselle. Fun mukaan puolue tiedostaa, että se myös tarvitsee asianajajia, jotta se voisi toteuttaa haluamansa yhteiskunnalliset uudistukset.

– Pelkkä sorto ei koskaan riitä pitämään hallintoa vallassa, hän toteaa.

Kungfutselaisuutta voi tulkita autoritäärisesti tai kriittisesti.

Kungfutselaisuuden paluu

Viime vuosina Kiinan johto on myös alkanut markkinoida kungfutselaisuutta Kiinan kulttuuristen arvojen kiteytymänä. Perinteisen ajatussuunnan korostamisella kommunistisen puolueen on arveltu yrittävän paikata aatteellista tyhjiötä, joka syntyi sen hyväksyttyä ainakin osittain markkinatalouden ja länsimaiset vaikutteet.

Siinä missä puolue on kääntynyt kungfutselaisuuden puolelle, Liu Xiaobo oli Jean-Philippe Béjan mukaan kuolemaansa asti Kiinassa sata vuotta sitten vaikuttaneen Toukokuun 4. päivän liikkeen aito perillinen. Liike vastusti kungfutselaisen perinteen ylivaltaa Kiinassa ja näki sen esteenä demokraattisille uudistuksille.

Kiinan valtion suosima autoritäärinen tulkinta kungfutselaisuudesta ei kuitenkaan ole ainoa mahdollinen – oikeastaan voisikin olla parempi puhua kungfutselaisuuksista monikossa. Kungfutselaisuuden sisällä on nimittäin myös kriittinen traditio, jossa hallitsijan virheiden esiin nostaminen nähdään oppineiden velvollisuutena.

– Tässä mielessä myös Liu Xiaobo oli kungfutselainen, huomauttaa Baselin yliopiston tutkija Ralph Weber.

Vihollismentaliteettia vastaan

Yksi Liu Xiaobon keskeisistä ajatuksista oli, että demokratiaa kohti pyrkiminen vaatii luopumista totalitaarista järjestelmää kannattelevasta vihollismentaliteetista. Liun mukaan totalitaarinen valtio vaatii aina ulkoisia ja sisäisiä vihollisia, joita se voi käyttää sortotoimenpiteiden oikeuttamiseen, minkä takia sen edustamaa vihaa vastaan on kamppailtava rakkaudella.

Michael Dowdlen mukaan vihollismentaliteetista luopumisesta olisi hyötyä myös länsimaissa, jos vuorovaikutuksessa Kiinan valtion kanssa halutaan onnistua nykyistä paremmin.

– Meillä on taipumus nähdä Kiinan poliittinen järjestelmä ”toisena”, mikä johtaa tietynlaisen kriittisen ajattelukyvyn menettämiseen, hän huomauttaa.

Dowdle kuitenkin korostaa, ettei Kiinan ymmärtäminen voi tarkoittaa Kiinan valtion harjoittaman sorron hyväksymistä.

– Vihollismentaliteetin hylkääminen tarkoittaa ensisijaisesti uustotalitaaristen johtajien argumenttien torjumista, kommentoi puolestaan Lontoon King’s Collegen lehtori Eva Pils.

– Samalla meidän on myös pysyttävä avoimina totalitaarisissa järjestelmissä toimiville viranomaisille ja nähtävä heidät ihmisinä.

Kiinan tunnetuin ihmisoikeusaktivisti

Liu Xiaobo syntyi vuonna 1955 Changchunin kaupungissa Koillis-Kiinassa. Intellektuelliperheen poikana hän oli yksi niistä kiinalaisista nuorista, jotka lähetettiin maaseudulle ”oppimaan maatyöläisiltä” ennen kuin pääsi aloittamaan kirjallisuuden opinnot. Jo jatko-opiskelijana Liu tuli tunnetuksi Kiinan kulttuurivallankumouksen jälkeistä kirjallisuutta koskevasta purevasta kritiikistään.

Liu Xiaobota muisteltiin Hongkongissa viime heinäkuussa.

Liu Xiaobota muisteltiin Hongkongissa viime heinäkuussa. Kuva: All Over Press/Alex Hofford

Liu väitteli tohtoriksi vuonna 1988 ja toimi sen jälkeen vierailevana professorina Norjassa ja Yhdysvalloissa, mutta palasi Kiinaan vuoden 1989 huhtikuussa osallistuakseen Tiananmenin aukion mielenosoituksiin. Niiden aikana hän muun muassa kirjoitti julkilausumia sekä osallistui liikkeen viimeiseksi jääneeseen nälkälakkoon.

Armeijan joukkojen saarrettua alueen kesäkuun 4. päivänä Liu oli mukana neuvottelemassa mielenosoittajien siirtämisestä turvaan, minkä on arvioitu pelastaneen satojen ihmisten hengen.

ILMOITUS
ILMOITUS

Mielenosoitusten tukahduttamisen jälkeen Liu tuomittiin useampaan otteeseen vankilaan, kotiarestiin tai työleirille kirjoitustensa takia. Vuosina 2003–2007 hän toimi Kiinan PENin puheenjohtajana ja vuonna 2008 hän osallistui kansalaisoikeuksia vaatineen Peruskirja 08:n kirjoittamiseen. Hänet pidätettiin uudestaan seuraavana vuonna ja tuomittiin yhdeksitoista vuodeksi vankeuteen syytettynä ”valtionvastaiseen toimintaan yllyttämisestä”.

Vuonna 2010 Liulle myönnettiin Nobelin rauhanpalkinto ”pitkästä ja väkivallattomasta taistelusta ihmisoikeuksien puolesta Kiinassa”. Kyse oli ensimmäinen kerta vuoden 1936 jälkeen, jolloin palkinnonsaaja tai tämän perheenjäsen ei voinut noutaa palkintoa.

Palkintoseremoniassa luettiin Liun oikeudenkäyntiään varten kirjoittama lausunto, jossa hän julisti, ettei hänellä ollut vihollisia eikä hän tuntenut vihaa vangitsijoitaan kohtaan.

Kesäkuussa 2017 Kiinan viranomaiset ilmoittivat, että 61-vuotias Liu oli siirretty pitkälle edenneen maksasyövän takia sairaalaan, jossa hän menehtyi 13. heinäkuuta. Hänen vaimonsa, taiteilija ja runoilija Liu Xia, on tiettävästi edelleen kotiarestissa.

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Kuvituskuvassa Bukelen vastainen mielenosoitus San Salvadorissa. Kansalaisyhteiskunnan tila käy yhä ahtaammaksi Latinalaisessa Amerikassa. Useat maat ovat säätäneet lakeja, jotka tekevät kansalaisjärjestöjen toiminnasta vaikeampaa tai suorastaan mahdotonta. Viimeisen vuoden aikana lakeja on säädetty muun muassa Venezuelassa, Paraguayssa, Perussa ja El Salvadorissa.

Latinalainen Amerikka kiristää otettaan kansalaisjärjestöistä

Kruszynianyn moskeijan talonmies Dzemil Gembicki toivottaa tervetulleiksi vieraat, jotka haluavat kuulla Puolassa kuusi vuosisataa eläneistä muslimeista. 200 vuotta vanhan puurakennuksen suunnittelivat juutalaiset arkkitehdit.

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

Orgaanista jätettä kompostoidaan yhteisön johtamassa jätehuollossa Sesdanin kylässä Giayarissa.

Roskavuorovesi vie turistit Balin rannoilta: Kansalaisjärjestön varastot täyttyvät muovijätteestä

Zimbabwelainen pienviljelijä Migren Matanga hirssipellollaan.

Zimbabwessa pienet jyvät pelastavat maanviljelijän päivän

Uusimmat

Elina Backmanin viisi dekkaria muodostavat ulkoasuaan myöten yhtenäisen sarjan.

Elina Backmanin Saana Havas -dekkarit kaipaisivat voimakasta uusiutumista

Kuvituskuvassa Bukelen vastainen mielenosoitus San Salvadorissa. Kansalaisyhteiskunnan tila käy yhä ahtaammaksi Latinalaisessa Amerikassa. Useat maat ovat säätäneet lakeja, jotka tekevät kansalaisjärjestöjen toiminnasta vaikeampaa tai suorastaan mahdotonta. Viimeisen vuoden aikana lakeja on säädetty muun muassa Venezuelassa, Paraguayssa, Perussa ja El Salvadorissa.

Latinalainen Amerikka kiristää otettaan kansalaisjärjestöistä

Kruszynianyn moskeijan talonmies Dzemil Gembicki toivottaa tervetulleiksi vieraat, jotka haluavat kuulla Puolassa kuusi vuosisataa eläneistä muslimeista. 200 vuotta vanhan puurakennuksen suunnittelivat juutalaiset arkkitehdit.

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

Orgaanista jätettä kompostoidaan yhteisön johtamassa jätehuollossa Sesdanin kylässä Giayarissa.

Roskavuorovesi vie turistit Balin rannoilta: Kansalaisjärjestön varastot täyttyvät muovijätteestä

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

 
02

Rukoilen: Älä äänestä demareita

 
03

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

 
04

Onko Jussi Halla-aho fasisti?

 
05

Noora Kotilaisen kolumni: Tappaminen sodassa on juridisesti oikeutettua, mutta lopulta yksilö on yksin tekojensa kanssa

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Zimbabwessa pienet jyvät pelastavat maanviljelijän päivän

01.07.2025

Vasemmistoliiton Minja Koskela käy läpi politiikan kevätkautta KU:n kesähaastattelussa: “Kyllä siinä käytiin koko tunneskaala läpi”

01.07.2025

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

30.06.2025

Tatiana Elf aukoo uusia uria suomitrilleriin pätevässä esikoisessaan Huijari

29.06.2025

Noora Kotilaisen kolumni: Tappaminen sodassa on juridisesti oikeutettua, mutta lopulta yksilö on yksin tekojensa kanssa

29.06.2025

Samuli Laihon trilleri Pelon piiri on juuri niin jännittävä kuin sen nimi lupaa

28.06.2025

Rukoilen: Älä äänestä demareita

28.06.2025

Käännekohtien kevät – Mitä jäi mieleen politiikan alkuvuodesta 2025?

28.06.2025

Väinö Linnan klassikko valtaa Pyynikin

27.06.2025

Neljä nostoa sotilasliiton huippukokouksesta – Nato suostui Trumpin saneluun

27.06.2025

Toisenlaista väenmusiikkia – iskelmällisyyden, ryyppylaulujen ja popin nollari

27.06.2025

Velkaongelmaa ylläpidetään ja ratkotaan käppyröillä, jotka eivät kestä kriittistä tarkastelua

27.06.2025

33-vuotias vasemmistolainen on vahvoilla New Yorkin seuraavaksi pormestariksi – Näin KU:n toimitus analysoi tilannetta

26.06.2025

Vasemmistoliitto kiittää Helsingin kunnianhimoista ilmastotavoitetta: Päästöt 85 prosenttia alas viidessä vuodessa

26.06.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Onko nuorille tarjolla muutakin kuin sodanajan sijoituspaikka?

16.06.2025

Miltä antifasistinen ulkopolitiikka näyttää?

19.05.2025

Tiede luo toivoa, kun maailma myllertää

17.04.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään