Työn merkitys identiteetin eli minäkuvan kannalta on merkityksellisintä yli 60-vuotiailla. 60–79-vuotiaista yli puolet pitää työtä erittäin tärkeänä identiteettinsä kannalta, todetaan e2-ajatuspajan ja Suomen Kulttuurirahaston tuoreessa tutkimuksessa.
Nuorten minäkuvaa työ ei tutkimuksen mukaan määritä yhtä paljon. 37 prosenttia 18–45-vuotiaista piti työtä merkityksellisenä oman identiteettinsä kannalta.
– Silti suomalaiset ovat hyvin työ- ja koulutuskeskeinen kansakunta, tutkija Ville Pitkänen e2-ajatuspajasta totesi tutkimuksen julkaisutilaisuudessa maanantaina.
Hänen arvionsa mukaan nuoremmat sukupolvet kokevat erilaiset vapaa-ajan vieton tavat tärkeäksi osaksi minää.
Taloustutkimuksen haastatteluin toteuttamaan tutkimukseen osallistui lähes 6 400 suomalaista. Sittenkin samanlaisia? -tutkimus on ensimmäinen neljän tänä vuonna julkaistavan suomalaisuutta tutkivan tutkimuksen sarjasta.
Tutkimus lähti liikkeelle Suomen Kulttuurirahaston huolesta, onko julkisessa keskustelussa esiin tullut kansakunnan kahtiajakautuminen totta.
– Tutkimuksen perusteella Suomi ei ole jakautunut erilaisiin, toisiaan kyräileviin heimoihin, yliasiamies Antti Arjava Suomen Kulttuurisäätiöstä toteaa.
Veistetty samasta puusta
Kaiken kaikkiaan tutkimuksessa todetaan, että suomalaiset ovat pohjimmiltaan samanlaisia. Jopa alle 35-vuotiaan korkeakoulutetun, kaupungin keskustassa asuvan naisen ja maalla asuvan, 50-vuotiaan ammatillisen koulun käyneen miehen välillä on enemmän yhdistäviä tekijöitä kuin erottavia.
Merkittäviä eroja heidän väliltään löytyy neljä. Kaupunkilaisnaiset korostavat enemmän koulutusta, maailmankansalaisuutta ja ulkonäköä. Maaseudun miehet painottavat uskonnollisuutta osana identiteettiään.
– Vaikka näiden kahden ihmistyypin elinpiirit ovat hyvin erilaisia, yhdistäviä tekijöitä löytyi todella paljon.
Perhettä minuuden tärkeänä osana pitää 95 prosenttia, lapsuuden ja nuoruuden kasvuolosuhteita 94 prosenttia ja ystävien vaikutusta 89 prosenttia kaikista haastatelluista.
Suomalainen mutta kansainvälinen
Kansainvälisyyttä ja suomalaisuutta ei koeta ristiriitaisiksi ominaisuuksiksi. Kaikenikäiset suomalaiset kokevat eurooppalaisuuden ja pohjoismaalaisuuden tärkeäksi nykyisen asuinkuntansa lisäksi.
– Meillä ei ole jakoa kosmopoliitteihin ja paikallishenkisiin, vaan ne elävät rintarinnan identiteeteissämme.
Alle 30-vuotiaista 60 prosenttia pitää maailmankansalaisuutta ja 62 prosenttia asuinmaakuntaansa tärkeänä minuuden osana. Erityisesti asuinkunnan tai -kaupungin merkitys on tärkeä heille, jotka ovat asuneet samalla paikkakunnalla käytännössä koko ikänsä.
Karjalaisuus seuraa mukana
Maakuntaidentiteetit ovat tärkeimpiä Etelä- ja Pohjois-Karjalassa, Pohjanmaalla ja Pohjois-Suomessa.
Tutkimuksesta selviää, että heimoon kuulumisen tunne on voimakkainta Etelä-Pohjanmaalla, Savossa ja Karjalassa. Näissä runsaat 70 prosenttia kansalaisista samastuu heimoonsa.
Poikkeuksen muodostavat karjalaisiksi itsensä tuntevat.
– Karjalaisuus näyttää kulkevan mukana asuinpaikasta riippumatta, Pitkänen toteaa.
uutiskirje 
